Tällä viikolla tein työn, joka oikeastaan olisi pitänyt tehdä marraskuussa ennen kuin Eduskunnan kirjasto avasi Facebookissa sivunsa. Facebook on kirjastoille yksi tämän ajan tavoista olla yhteydessä asiakkaisiin, verkostoitua, tiedottaa ja markkinoida itseään. Siksi minua kiinnosti tapa, jolla kirjastot esittelevät itsensä Facebookin kuvausosiossa.
Suomalaiset kirjastot ovat Facebookissa kolmella erilaisella profiililla. Muutama kirjasto on kirjautunut Facebookiin henkilönä, osa kirjastoista on ryhmänä ja suurimmalla osalla kirjastoja on Facebook-sivu. Kävin läpi suomalaisten kirjastojen Facebook-sivut (80) sekä Facebook-ryhmät (hakutulos oli 101, mutta kaikki eivät olleet kirjastoja).
Osalla kirjastoista ei ollut kuvausta lainkaan. Jaoin kirjastojen kuvauksissa antamat tiedot yhdeksään ryhmään: kohderyhmä, aineistot, ilmapiiri, sijainti, suhde muihin kirjastoihin, koko, ikä, palvelut ja aukioloajat. Yhdessä kuvauksessa saattoi olla tietoja useammasta eri ryhmästä.
Monelle kirjastolle tiedoiksi riittivät kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat. Jotkut kirjastot ilmoittavat kuvauksessa vain nimensä. En tiedä, mitä tällaisesta vaatimattomuudesta tulisi päätellä. Tai ehkä ei olekaan kysymys vaatimattomuudesta, vaan omanarvontunteesta, jossa ei korostuksia tai selittelyjä tarvita. Kaikkihan meidät tuntee!
Suomalaiset kirjastot ovat yleensä avoimia kaikille. Siksi asiakaskunta määriteltiin vain muutamassa kuvauksessa. Tällöin oli kyse oppilaitosten kirjastoista, jotka määrittelivät asiakkaikseen oppilaitosten opiskelijat. Näiden poissulkevien kuvausten lisäksi muutama kirjasto ilmoitti olevansa koko kansan kirjasto ja olevansa kaikkien käytettävissä. Pari kaupunginosakirjastoa ilmoitti kohderyhmäkseen kaupunginosan.
Kirjastot näyttävät luottavan myös siihen, että asiakkaat tietävät, minkälaisia aineistoja kirjastossa on saatavilla. Jotkut aineistomaininnoista olivat toteavia tyyliin "monipuolinen valikoima" tai luettelo saatavilla olevista eri aineistomuodoista. Pari kirjasto oli ylpeä aineistostaan. Kirjastosta luvattiin asiakkaalle, että "löydät kaiken tarvitsemasi" tai että kirjasto on "kirjallisuuden ja tiedon tehopakkaus". Osa oppilaitosten kirjastoista määritteli aineistonsa tarkasti, mutta Helsingin yliopiston kirjasto tarjoaa "pääsyn tieteellisen tiedon lähteille".
Ilmapiirin kuvaukset ovat tehokkaita kirjastojen markkinoinnissa. Kun kirjasto ilmoittaa olevansa "maailman kaunein Myllykirjasto" (Tyrnävän kirjasto), olen heti valmis matkustamaan Tyrnävälle nähdäkseni kirjaston. Myös legendaariseen excu-kohteeseen (Nurmeksen kirjasto) haluaisin tutustua. Ilmapiirikuvauksissa näkyy rakkaus kirjastoon. Kirjasto on "kuin toinen koti", sillä on "miellyttävä henkilökunta" ja se on "viihtyisä ja leppoisa ajanviettopaikka". Kolme kirjastoa kuvasi itseään sanalla olohuone ja vain yhdessä kirjasto on työhuone (Hervannan kirjasto). Kirjastot tarjoavat elämyksiä, ovat kauniita, suloisia, vireitä, viihtyisiä, urbaaneja, kotoisia ja tiedon ja ilon keskuksia. Kirjastossa viihdytään ja viisastutaan ja ne ovat henkisen liikunnan tiloja.
Kirjastot ovat konkreettisia tiloja, jotka sijaitsevat jossain. Usea kirjasto piti löytymistään tärkeänä ja ilmoitti sijaintinsa osoitteella. Poikkeuksiakin oli. Kirjasto 10 sijaitsee "keskellä Helsinkiä", Mynämäen kirjasto on puolestaan "keskellä kylää" ja Kustavin kirjasto on "kirjojen aarreaitta meren rannalla".
Osa kirjastoista kuvasi itseään suhteessa muihin kirjastoihin. Itäkeskuksen kirjasto on "Itä-Helsingin suurin ja komein kirjasto" ja Töölön kirjasto on "Töölön paras kirjasto". Taideteollisen korkeakoulun kirjasto ilmoittaa olevansa "Aalto-yliopiston Arabian kampuskirjasto".
Kaksi kirjastoa kuvasi itsensä pieneksi, tosin toinen oli "pieni suuri kirjasto" (Pointin kirjasto). Kirjaston iän mainitsi viisi kirjastoa, joista vanhin oli 161 vuotta täyttänyt Kangasniemen kirjasto. Nuorin ilmoitti aloittaneensa toimintansa vuonna 2003 (Pointin kirjasto).
Vaikka kirjastoja käytetään kulttuuripalveluista eniten, palvelujen esittely on vaatimatonta. Ehkä tässäkin oletuksena on, että kirjaston asiakkaat kyllä tietävät, mitä palveluja kirjastossa saa. Kirjaston palveluista mainitaan mm. kirjastoauto, satuhetket, maksuton internetyhteys ja kirjastokahvila. Toimipisteet luetellaan ja kirjaston kerrotaan olevan myös maakuntakirjasto. Oppilaitosten kirjastot palvelevat opetusta ja tutkimusta ja antavat internetosoitteen mm. kokoelmatietokantaansa. Messukylän kirjasto tarjoaa ilmavat tilat ja Kirkkonummen kirjastossa on bookcrossing-pöytä.
Kirjastojen laatimista kuvauksista välittyy luottamus siihen, että kirjasto tunnetaan. Osa kirjastoista kuvaa itsensä myös Facebookissa virallisesti. Mieleen painuvimmat olivat kuitenkin ne kuvaukset, joista välittyi lämpö, rentous ja rakkaus omaan kirjastoon.
Päivi Erkkilä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti