Parlamenttikirjasto

tiistai 25. syyskuuta 2012

Varastokirjaston kokoelmapolitiikka – kansallinen kokoelmapolitiikka

Mitä aineistoja kannattaa Varastokirjastossa tai Suomessa ylipäätään säilyttää? Voivatko kirjastot jatkossa lähettää Varastokirjastoon mitä tahansa? Miten kehittää kokoelmayhteistyötä kirjastojen kanssa? Miten hyödyntää kirjastojen asiantuntemusta kansallisessa kokoelmatyössä? Miten taataan metadatan säilyminen? Nämä kansalliseen kokoelmayhteistyöhön vaikuttavat kysymykset kutsuivat Varastokirjaston syyssymposiumiin 21.9.2012.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Varastokirjaston välisissä tulosneuvotteluissa on keväällä 2012 sovittu, että Varastokirjasto uudistaa aineistojen vastaanottopolitiikan pelisäännöt lokakuuhun 2012 mennessä. Pelisääntöjen toimeenpano käynnistetään 2013.

Aineiston vastaanotto Varastokirjastossa on ruuhkautunut. Varastoitavaksi toimitettua aineistoa on ollut runsaasti ylittäen kirjastoilta saadut ennakkoarviot. Symposiumin keskusteluissa arvioitiin ruuhkien voivan vielä lisääntyä, jos erikoiskirjastoja edelleen lakkautetaan tai niiden toimintaa supistetaan. Edelleen jää arvailujen varaan, miten yliopistouudistus vaikuttaa yliopistokirjastojen toimintaympäristöön – lisääntyykö tällä sektorilla aineistopoistojen tarve?

Varastokirjasto näkee avuksi tilanteeseen suunnitelmallisuuden lisäämisen aineiston vastaanotossa ja myös aineiston lähettämisessä. Vastaanotossa hyvin valmistellulle aineistolle annetaan käsittelyssä etusija. Lähettävien kirjastojen toivotaan puolestaan toteuttavan siirtoja suunnitelmallisesti ja perustellusti. Kirjastojen tulisi ennen lähetystä arvioida, onko tarjotun materiaalin säilytys Kuopiossa tarkoituksenmukaista. Vai olisiko aineistolla vain niin pieni arvo ja käyttöaste, että käyttötarve tyydyttyisi kaukolainaamalla sitä ulkomailta.

Kaavailuissa haetaan harkitsevaisuutta Varastokirjastoon aineistoja lähettävien kirjastojen siirtopolitiikkaan. Lähtökohtana on, että kansalliseen kokoelmapolitiikkaan vaikuttaminen, Varastokirjastoon lähetettävä materiaalin valitseminen, tapahtuisi lähettäjäorganisaatioissa, joissa on asiantuntemusta siirrettävän aineiston aihe- ja tieteenaloista ja empiiristä tietämystä käyttäjäkunnan tarpeista. Suunnitelmien käytännön toteutus tarvitaan vielä tarkempaa pohdintaa. Rakenteeseen on esimerkiksi hahmoteltu kirjastojen päätöksenteon tueksi kokoelmayhdyshenkilöiden verkostoa.

Tarkempia tietoja Varastokirjaston suunnitelmista on odotettavissa lokakuun loppupuolella.

Kaarlo Mäkelä

 

 
 

maanantai 17. syyskuuta 2012

Pohjoismaisen oikeusvertailun työkaluja


 
Lainvalmistelussa pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla monia lakeja valmisteltiin yhteisissä pohjoismaisissa komiteoissa. Vaikka lakeja ei enää samalla tavalla valmistella yhteiskomiteoissa, ovat Pohjoismaat edelleen erittäin tärkeä referenssiryhmä kotimaisessa säädösvalmistelussa. Hallituksen esitysten kansainvälisessä vertailussa Ruotsi, Norja ja Tanska ovat lähes poikkeuksetta mukana.


Pohjoismaisen aineiston tärkeys heijastuu Eduskunnan kirjaston hankintapolitiikkaan ja palvelujen suunnitteluun. Kirjaston kokoelmissa on runsaasti pohjoismaista aineistoa, sekä virallisaineistoa että ostettua kirjallisuutta. Säädöslähteiden hausta on tiedonlähdeoppaita, pohjoismaisiin palveluihin ja verkkosivuille on linkkejä ELKI-linkkitietokannassa ja tiedonhallintakoulutusta järjestetään erikseen pohjoismaisista säädöslähteistä.


Virallisaineistoa, oikeuskirjallisuutta ja oikeudellinen Zeteo-palvelu
 
Kokoelmien virallisaineistoja ovat säädöskokoelmien ja valtiopäiväasiakirjojen lisäksi, esim. tuomioistuinten vuosikirjat. Ruotsalaiset SOU-mietinnöt ovat erittäin kysyttyä ja lainattua aineistoa, vaikka mietinnöt löytyvätkin nykyään verkosta, uudemmat Regeringskanslietpublikationer sivustolta ja vanhemmat skannattuina Kungliga biblioteket -kansalliskirjastonverkkopalvelussa.


Pohjoismaista oikeudellista kirjallisuutta on hankittu ja hankitaan jatkuvasti kokoelmiimme. Uusista teoksista voisi mainita esimerkiksi Norjan työoikeutta kuvailevan kattavan teoksen Arbeidsmiljøloven vuodelta 2011 ja Bo Svenssonin ja Johan Daneliuksen osakeyhtiölain kommentaariteoksen Aktiebolagslagen: kommentar och lagtext vuodelta 2012.
 

Eduskunnan kirjastoon on hankittu myös käyttöoikeus ruotsalaiseen Zeteo-palveluun.  Zeteo on oikeudellinen verkkopalvelu joka sisältää mm. lainsäädäntöä, lainvalmisteluaineistoa, oikeuskäytäntöä ja oikeudellisia kommentaariteoksia. Zeteossa on erittäin hyvät hakumahdollisuudet ja hakutuloksia on mahdollista lajitella monella eri tavalla. Palvelu on asiakkaidemme käytössä kirjaston lähiverkossa: Zeteoon tutustuminen edellyttää siis, toisin kuin esim. ELKI-linkkitietokannan käyttö, käyntiä Eduskunnan kirjaston tiloissa.
 

Pohjoismaiset verkkolähteet ELKI-linkkitietokannassa

ELKI on Eduskunnan kirjaston ylläpitämä tietokanta johon on kerätty maksuttomia ja luotettavia linkkejä hallinnon, oikeuden ja politiikan aloilta. Palvelun linkit ovat järjestetty aiheittain ja maittain sekä asiasanoitettu käytettävyyden lisäämiseksi. ELKI-linkkitietokanta on verkossa, joten sen käyttö edellyttää vain Internet-yhteyttä.

 
Aihe- ja maakohtaisen jaottelunsa johdosta ELKI on erinomainen portti oikeusvertailevan aineiston hakuun. Esimerkiksi norjalaisia säädöksiä kaipaava tiedonhakija voi valita ELKI:in oikeudellisista linkeistä otsikon säädöksiä ja tämän jälkeen klikata vasemman laidan maaluettelosta Norjaa. Tuloksena ELKI tarjoaa Lovdata-palvelun joka on Norjan Finlexiä vastaava säädöstietopankki sekä Oslon yliopiston ylläpitämän portaalin johon on viety englanninkielisiä käännöksiä norjalaisista säädöksistä.

 
Apua tiedonhakuun

Pohjoismaisten säädöslähteiden käytöstä on tehty tiedonhakuoppaita kirjaston verkkosivuille. Näiden käytännönläheisten oppaiden avulla pääsee hyvin alkuun pohjoismaisten säädösten haussa. Pohjoismaisista  säädöslähteistä ja Zeteo palvelusta järjestetään myös kaikille avoin, maksuton asiakaskoulutus 13.11.2012 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa. Henkilökohtaista apua tiedonhakuun saat tietopalvelultamme joka palvelee arkisin klo 9-16. Tietopalveluun voit olla yhteydessä puhelimitse tai sähköpostilla tai tulla paikan päälle käymään. Vi står till din tjänst, också på svenska, välkommen!


Erika Bergström

perjantai 7. syyskuuta 2012

Ylihärmästä Egyptiin



 
Eduskuntatalon kiveen on hakattu koko maailma.

Rakennuksen suunnitellut arkkitehti J.S. Siren (1889-1961) oli kotoisin Pohjanmaalta, Ylihärmästä.

 Kesän alussa sain eduskuntaan vieraaksi nuoren suomalaisen muusikon. Hän kertoi sukunsa olevan peräisin myös Ylihärmästä. Hänen vanhempiensa kotitalo sijaitsi aivan Sirenin naapurissa.

Arkkitehti Siren kävi usein naapurinsa luona. Kerran hän istui näiden tuvassa ja tuijotteli hetken sen kattoa. Sitten hän tokaisi naapurilleen: ”tällaisen katon teen myös eduskuntaan.”

Nähtyään eduskunnan valtiosalin katon vieraanani ollut muusikko totesikin sen muistuttavan hämmästyttävällä tavalla vanhempiensa kotitalon kattoa.

Näin luova mieli toimii. Tarkastelemalla ympäristöä, imemällä vaikutteita ja yhdistämällä niistä jotakin aivan uutta. Eduskuntatalon arkkitehtuurissa klassiset ihanteet kohtaavat art decon, italialainen marmori kotimaisen graniitin ja kansalliset symbolit antiikin perinteen.

Eduskuntatalossa Suomi kohtaa maailman, Ylihärmä Egyptin.

Vuonna 1922 Egyptissä löydettiin faarao Tutankhamonin hauta. Tämän löydön myötä länsimaiseen arkkitehtuuriin ja taiteeseen tuli paljon egyptiläisiä vaikutteita. Niitä näkyy myös eduskuntatalossa.

Kun katsot eduskuntatalon julkisivua Mannerheimintien puolelta, näet talon molemmilla sivuilla sisäänkäynnit. Ne ovat aivan kuin sisäänkäyntejä egyptiläiseen hautakatakombiin.
 
 
 
Timo Turja