Parlamenttikirjasto

maanantai 28. syyskuuta 2009

Tiedätkö, mistä avaruus alkaa?

Kesällä käydessäni mökkipaikkakuntani lähikaupungissa huomasin kadun varressa julisteen, jossa kysyttiin: Mistä avaruus alkaa? Ajoimme juuri silloin kaupunginkirjaston ohi. Ajattelin, että kylläpä paikallinen kirjasto on keksinyt kivan tavan mainostaa itseään ja tuoda esille tietoa, jota löytyy kirjaston kokoelmista.

Palattuani takaisin Helsinkiin pettymyksekseni huomasin, että samoja julisteita löytyy useilta bussipysäkeiltä, eivätkä ne mainostakaan kirjastoa vaan langatonta laajakaistayhteyttä ja sen tarjoamia palveluja. Jäin miettimään, kuinka kirjasto voisi tuoda paremmin esille kokoelmistaan löytyvää tietoa? Jos laajakaistan päästä löytyvää tietoa voidaan mainostaa, miksi ei myös kirjastosta löytyvää tietoa? Miten kokoelmiin sisältyvää arvokasta tietoa voisi hyödyntää kirjaston markkinoinnissa?

Vuosia sitten, kun laadimme ensimmäisiä luonnoksia Eduskunnan kirjaston uusiksi verkkosivuiksi, suunnittelimme sivulle Tiesitkö-kysymystä. Laadimme malliksi muutamia kysymyksiä, kuten: Tiesitkö, kuinka Eduskunnan kirjasto voi palvella sinua? tai Tiesitkö, kuinka uusit lainasi? Verkkosivujen tuotantoprosessi venähti useamman vuoden pituiseksi ja monet alkuperäisistä ideoistamme karsiintuivat matkan varrella, mutta idea Tiesitkö-kysymyksestä säilyi ja löysi paikkansa uudistetuilta verkkosivuiltamme.

Eduskunnan kirjaston verkkosivujen etusivun oikean palstan alareunassa on julkaistu viikoittain vaihtuva Tiesitkö, että -kysymys yli kahden ja puolen vuoden ajan. Julkaistuja kysymyksiä on pian jo 150 kpl. Olemme kutsuneet Tiesitkö, että -kysymystä myös viikon faktaksi. Ajatuksena on ollut, että kysymys toisi esille tietoa, jota kirjastostamme löytyy tai jota meiltä kysytään. Tiesitkö, että -kysymyksemme liittyvät yleensä aihepiiriltään Eduskunnan kirjastoon, kirjaston kokoelmiin tai palveluihin, eduskuntaan tai ovat muuten ajankohtaisia.

Olemme kysyneet mm.
Tiesitkö, että kirjaston Arkadia-kokoelmaan on koottu kansanedustajien kirjoittamia julkaisuja?
Tiesitkö, että eduskunnan syysistuntokausi alkaa tiistaina 8.9.?
Tiesitkö, että Eduskunnan kirjastossa on tietoa kansainvälisistä järjestöistä?
Tiesitkö, että nyt on Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuosi?
Tiesitkö, että valiokuntien asiantuntijalausunnot ovat arkistossa?
Tiesitkö, että Eduskunnan kirjastossa on käytettävissäsi langaton verkko?

Kirjaston etusivulla näkyvää kysymystä klikkaamalla saa esille sivun, jolla kerrotaan tarkemmin aiheesta. Yleensä annetaan myös lisätietolinkkejä. Kaikki julkaistut Tiesitkö, että -kysymykset löytyvät Tiesitkö, että -arkistosta. Kysymykset selityksineen tuottaa kirjaston tietopalvelu. Kysymysten laadinnan vastuuhenkilö vaihtuu noin puolen vuoden välein.

Otavan Iso Fokus tietosanakirjan (8. p., 1975) mukaan avaruuden voi katsoa alkavan noin 80 km:n korkeudelta, johon asti ilmakehän koostumus pysyy samanlaisena. Wikipediassa kerrotaan, että tarkkaa rajaa maapallon ilmakehän loppumisen ja avaruuden alkamisen välille ei voida asettaa, mutta avaruuden voidaan katsoa alkavan avaruusalusten näkökulmasta 100–240 km:n korkeudesta. Myös Wikipedian etusivun oikeassa alakulmassa on Tiesitkö, että -osio.

Leena Karjalainen

tiistai 15. syyskuuta 2009

Kirjastot demokratian tukena

Osallistuin syyskuussa parlamenttikirjastojen ja tutkimuspalvelujen vuosittaiseen konferenssiin Roomassa. Italian parlamentin kahden kamarin kirjastot alkoivat muutama vuosi sitten tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä niin parlamentin kuin suuren yleisön palvelemisessa. On huomattava, että nämä kirjastot ovat avanneet ovensa parlamentin ulkopuolisille käyttäjille vasta vuosituhannen vaihteen tienoilla. Parlamenttikirjastojen avaaminen kaikelle kansalle on yleistymässä muuallakin maailmassa. Suomessa on oltu tässä edelläkävijöiden rinnalla: Eduskunnan kirjasto on ollut julkinen kirjasto pian 100 vuotta. Useissa maissa käydään vilkasta keskustelua myös parlamentille tuotetun tutkimus- ja selvitysaineiston julkisuudesta.

Konferenssin avausistunnossa parlamentin varapuhemies Emma Bonino, puhui ansiokkaasti siitä, kuinka parlamentin avoimuus (josta kirjastojen avaaminen on yksi osoitus) on keino puolustaa demokratiaa. Samasta asiasta puhui myös parlamentin edustajainhuoneen kirjaston johtaja Antonio Casu, joka toi puheessaan esiin hyvin samansuuntaisia ajatuksia kuin ne, joita eduskunnan kirjaston avaamisesta käydyssä keskustelussa käytettiin viime vuosisadan alkupuolella. Näitä ajatuksia olivat mm. yhteiskunnallisen kirjallisuuden tarjoaminen yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen tueksi ja tiedon saanti eduskunnan päätöksistä ja lainsäädännön sisällöstä. Nämä ovat juuri ne periaatteet, jonka vuoksi Eduskunnan kirjaston avoimuutta ja laajoja julkisia palveluja puolustetaan vielä nykyäänkin.

Suomessa valtaosa julkisin varoin ylläpidetyistä kirjastoista on kaikille avoimia. Kirjastot antavat tukensa itsenäiselle ja yksilölliselle ajattelulle tarjoamalla käyttöön sekä tieteellistä että kaunokirjallisuutta. Toivottavasti kirjastot eivät taannu lainaamoiksi, joissa on tarjolla kaikkea liikuntavälineistä juhla-astioihin itse kirjaston perustehtävän jäädessä kaiken tavarapaljouden ja tiedontulvan jalkoihin.

Sari Pajula

torstai 3. syyskuuta 2009

Kirjastot ja kansalaiset

"Yksikään kansakunta ei voi olla sekä tietämätön että vapaa." Thomas Jefferson ymmärsi tiedon ja vapaa yhteiskunnan välisen yhteyden. Mitä enemmän ihmisillä on tietoa, sitä vapaampia he ovat. Mitä vapaampia ihmiset ovat, sitä paremmin he voivat tehdä työtä kansakuntansa eteen.

Jeffersonin ajatusketju saattaa vaikuttaa vanhahtavalta, mutta se pitää edelleen paikkansa. Kuten vaalianalyysit osoittavat, ahkerimmin äänestävät he, joilla on eniten tietoa politiikasta ja yhteiskunnasta.

Kirjastot ovat myös poliittisia instituutioita. Ne tukevat työllään demokratian toteutumista.

Suomalaisissa kirjastoissa politiikkaa on kuitenkin usein pelätty. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tavallista, että poliittiset järjestöt kokoontuvat kirjastoissa ja järjestävät siellä tilaisuuksia.

Mitään yhtä poliittista suuntausta ei tietenkään tule kirjastoissa suosia - ainoastaan ajatusta politiikan merkityksellisyydestä. Monissa eri maissa kirjastot järjestävät esimerkiksi erilaisia kansalaispaneeleja, joissa satunnaisesti valitut kuntalaiset keskustelevat kunnan keskeisistä hankkeista. Näiden paneelien avulla kuntapäättäjät saavat tietoa kuntalaisten ajatuksista ja asenteista. Mikä kunnankirjasto Suomessa toteuttaa ensimmäisenä kansalaispaneelin ?

Timo Turja