Kiinnostavien koulutusten kevät

Tänä keväänä Eduskunnan kirjasto on mukana aivan uudenlaisissa koulutuskuvioissa. Olemme saaneet yhteistyökumppaneiksemme Oodi-kirjaston ja monitieteisen tutkimushankkeen ”Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO)”.


Eduskunnan tietoiskut Oodissa

Keskustakirjasto Oodi on meille mieluisa naapuri. Yhteistyömme demokratiakasvatuksessa ja kansalaisvaikuttamisessa todentuu tietoiskujen sarjalla maaliskuussa. Nämä eduskunnan tietoiskut ovat kaikille avoimia ja pidetään Oodin pohjakerroksen Maijansalissa.

Eduskuntatalon historia
maanantai 4.3. klo 17–18

Vaalikausi vaihtuu, mitä eduskunnassa tapahtuu?
keskiviikko 13.3. klo 17–18

Miten laki syntyy ja mistä lait löytyvät?
keskiviikko 20.3. klo 17–18

Vaikuta vaaleissa ja vaalien välillä
tiistai 26.3. klo 17–18


Studia generalia: Vaikuttamisen vuosi 2019

Maaliskuussa käynnistyy myös superkiinnostava Studia generalia -luentosarja Vaikuttamisen vuosi 2019, jonka järjestelyissä teemme yhteistyötä Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -tutkimushankkeen kanssa. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa ovat mukana Turun ja Tampereen yliopistot, Åbo Akademi ja Luonnonvarakeskus.
Ajatuksia herättävät luennot käsittelevät vaalikaudet ylittävää politiikkaa ja tarjoavat ratkaisuja kestävämpään päätöksentekoon ja kansalaisosallistumiseen. Luennot pidetään kirjaston Aurora-salissa.


I) Vaalikaudet ylittävän päätöksenteon vaikeus – Järki ja tunteet politiikassa
Professori Kaisa Herne, Tampereen yliopisto
1.3.2019 klo 14.00–15.00

Teemmekö päätöksiä järjellä vai tunteella? Entä miten järki ja tunteet vaikuttavat pitkän aikavälin päätöksiin? Miten voisimme tehdä pitkäjänteisempiä päätöksiä?
Luento on osa 1.3.2019 vietettävää Tulevaisuuspäivää, joka haastaa kaikki suomalaiset käymään yhden päivän ajan keskustelua siitä, millaista tulevaisuutta haluamme tehdä. Osallistua voi erilaisissa tapahtumissa sekä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #Tulevaisuuspäivä.


II) Vaalit häämöttävät – mihin asti katsomme? Kansalaisten ja päättäjien aikakäsitykset
Tutkimusjohtaja Lauri Rapeli ja projektitutkija Vesa Koskimaa, Åbo Akademi
5.4.2019 klo 14.00–15.00

Haluammeko tehdä politiikkaa, joka huomioi myös tulevaisuuden haasteet? Entä pystymmekö siihen? Miksi tulevaisuuteen kurkottavan politiikan tekeminen on niin hankalaa? Mitkä tekijät edistävät kestävän politiikan tekemistä Suomessa?


III) Onko EU:sta pitkäjänteisen, kestävän politiikan tekijäksi?
Professori Henri Vogt, Turun yliopisto
3.5.2019 klo 14.00–15.00

Miten Euroopan unionin päätöksentekorakenne sopii pitkäjänteiseen politiikantekoon? Miten jännite unionin asiantuntijavallan ja kansalaisten demokratian välillä vaikuttaa pitkäjänteiseen politiikantekoon? Miten eurovaalikampanjoissa on otettu huomioon kestävän politiikan teemoja? Onko EU:lta lupa odottaa tulevien eurovaalien jälkeen pitkäjänteisempää politiikkaa?
Luentosarja ”Vaikuttamisen vuosi 2019” jatkuu syksyllä kolmella mielenkiintoisella luennolla. Katso lisätietoa tapahtuman verkkosivulta.


Kevään muut koulutukset kirjastossa

Keväisin ja syksyisin järjestämämme tiedonhankinnan koulutussarjan tämän kauden ensimmäinen jakso on juuri päättymässä. Jäljellä on enää kirjaston ja arkiston esittely tiistaina 26.2. klo 9.15–11.00. Kirjastossa pidettävät koulutuksemme kuitenkin jatkuvat huhti- ja toukokuussa. Tulossa on mm. eduskuntavaali-aiheinen koulutus. Ennakoimme myös EU-vaaleja ja esittelemme toukokuussa EU-asioiden käsittelyä Suomessa ja EU-puheenjohtajuuteen liittyviä verkkosivuja.
Loppukevään koulutuksista seuraa tarkempaa tietoa parin viikon sisällä mm. kirjaston verkkosivuilla.
Kaikkiin tässä kirjoituksessa kerrottuihin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Sirkka-Liisa Korkeila

Vaikuttava kirjasto

Eduskunnan kirjaston palvelut ovat aina saaneet erinomaisia arvosanoja. Kirjasto onkin aihealueillaan vertaansa vailla, mikä ei ole jäänyt eduskuntatiedon, valtiotieteiden ja juridiikan tutkimuksen kentältä huomiotta. Poliittisen historian tutkijat kuvaavat kirjaston ja arkiston kokoelmia usein ainutlaatuiseksi aarreaitaksi. Tästä hyvänä esimerkkinä Veteraanikansanedustajien muistitietoarkiston saama tunnustus vuoden arkistotekona.  Asiantuntijoiden ja tutkijoiden antama arvostus kertoo vaikuttavuudesta.

Kiitos kun olet olemassa

Kuva:Thamizhpparithi Maari [CC BY-SA 4.0]

Virastopalvelut, tuttavallisemmin Vipa, on yksi eduskunnan sisäisistä palveluosastoista, joista ei yleensä lehtien sivuilla huudella, ja jonka virkamiehet eivät keiku verotilastojen kärkisijoilla. Vipa on kuitenkin talon tärkeä kivijalka, siinä missä kiinteistöpalvelutkin. Palvelu pelaa ”taustalla” ja osaltaan vastaa siitä, että korttipakka pyörii kakkosesta ässään.

Kun osa eduskuntaa toimi väistötiloissa Postitalossa, meidän lähi-Vipan osaava väki pysyi jokseenkin samana. He tunsivat tarpeemme ja tapamme, pitivät hyvin huolta asioista.

Kun sitten palasimme Arkadianmäelle, eräs vipalaisistamme sai muualta talosta pysyvän viran. Kysyin häneltä että saako onnitella ja ”lahjoa?” Lupa tuli. Pienen lahjan kera kiitin häntä hyvin tehdystä työstä. Hän on pidetty ja taitava virkamies. Hymy huulillaan hän vastasi – ja vastaus vähän hätkähdytti. Jotenkin näin se meni:

”Kiitos, kiitos! Moni muukin on kyllä kiitellyt. Joskus tosin olisi kiva niitä töitä tehdessä saada se palaute ja kiitokset, et on hyvin tehnyt työnsä, eikä sitten vasta jälkikäteen.”

Muurahaisten polku eduskuntaan

Kuva: Etelä-pohjalaisen lähetystön kirjelmä eduskunnalle 7.7.1917.
Valtiopäiväasiakirjat 1917, kotelo 12. Eduskunnan arkisto.

Aina toisinaan vastaan tulee tietopyyntö, jonka myötä pääsee kurkistamaan eduskuntatyön alkuvuosikymmenille. Tällä kertaa tiedonhakutehtävä vei yli 100 vuoden päähän. Tehtävän aiheena oli etelä-pohjalainen talonpoikaisjoukko, joka kokousti kesällä 1917 peitenimen suojissa pohtien huolestuneena isänmaan asioita. ”Meijeriliitto Muurahaisten” kokous päätyi 7.7.1917 laatimaan useiden pohjalaispitäjien edustajien yhteisen kirjelmän, joka hetimiten päätettiin toimittaa myös Suomen eduskunnan ja senaatin tietoon.

Muistitieto kirjelmästä on elänyt reilut 100 vuotta, ja Ylistaron evankelisen rukoushuoneen seinää koristaa asiasta kertova muistolaattakin, mutta tarkempi tieto itse kirjelmästä oli painunut historian hämäriin. Kun paikallishistoriikin kirjoittaminen tuli ajankohtaiseksi, heräsi kiinnostus myös itse kirjelmää kohtaan. Asiakas pyysi viestissään tarkistamaan eduskunnan arkistosta, löytyisikö kirjelmästä tietoa.