Parlamenttikirjasto

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Tavoite- ja kehityskeskustelut Eduskunnan kirjastossa

Eduskunnan kirjastossa on jälleen käyty vuosittaiset tavoite – ja kehityskeskustelut. Keskusteluissa on mukana kolme tärkeää osa-aluetta: tavoitteista sopiminen, kehittymissuunnitelma ja suoritusten arviointi. Näistä kolmesta henkilökuntaa kiinnostaa luonnollisesti eniten suoritusten arviointi, koska sillä on suoraa vaikutusta henkilön palkkaukseen. Esimiehen näkökulmasta keskusteluissa tärkeintä ovat tavoitteet ja kehittyminen.


Eduskunnan kirjastossa olemme sopineet, että ennen henkilökohtaisia keskusteluita käydään tiimien ryhmäkehityskeskustelut. Ryhmäkehityskeskustelussa ytimessä on ryhmän osaamistilanne ja –tarpeet, suoriutuminen ja tavoitteet. Tavoitteena on korostaa yhteisöllisyyttä, me –henkeä. Ryhmässä sovitaan ja priorisoidaan yhdessä tulevan kauden tavoitteet. Tämä on myös valmistautumista henkilökohtaiseen kehityskeskusteluun. Ryhmäkehityskeskustelussa voin esimiehenä kertoa isommalle joukolle samanaikaisesti esimerkiksi strategioista nousevista pitkän ajan tavoitteista.  Samalla saan arvokasta tietoa siitä, mikä henkilökunnan näkökulmasta meni edellisenä vuonna hyvin ja mihin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota.


Esimiehenä minulla on tärkeä rooli strategian sitouttajana ja viestijänä. Haluaisin kytkeä tavoitteet, niin ryhmän kuin henkilökohtaiset, strategiaan. Näin strategia elää aidosti toiminnassamme eikä se jää kuolleeksi kertaponnistukseksi. Yksittäisen työntekijän näkökulmasta strategia näyttää usein kaukaiselta asiakirjalta, jolle on hankala löytää yhtymäkohtaa jokapäiväisessä työssä. Ymmärrän tämän hyvin. Eduskunnan kanslian yhtenä strategisena päämääränä on eduskunnan valtiosääntöisen toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen, jonka eteen Eduskunnan kirjaston tai arkiston yksittäisen työntekijän voi olla vaikeaa tuntea normaalina työpäivänä työskentelevänsä. Esimiehenä minulla onkin suuri vastuu strategian avaamisessa. Voin vaikkapa viestiä, että arkistotiimin tehtävä on tukea ydintehtävien toteuttamista saattamalla eduskunnan asiakirjallista tietoa kaikkien saataville.


Tavoite- ja kehityskeskusteluiden toisessa vaiheessa käydään henkilökohtaiset keskustelut. Esimiehenä vastuullani on tarjota ylempää saadut tavoitteet siten, että ne vastaavat tiimiläisten perustehtäviä ja vieläpä luovat mahdollisuuden kehittää ja laajentaa heidän osaamistaan. Tavoitteiden asettaminen on yllättävän vaikeaa ja tavoiteasetannassa on helppo tehdä virheitä. Alaiselle voidaan asettaa sellainen tavoite, jonka toteutumiseen hänellä on liian vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. Asetettu tavoite voi olla irrallaan esimiehen omista tavoitteista, jolloin esimies voi priorisoida vuoden aikana muita tavoitteita. Kehittämistyössä myös aikahorisontti voi olla väärä. Tavoitteet pitäisi osata pilkkoa sopivan kokoisiksi osiksi.


Mitä enemmän aikaa tavoitteiden miettimiseen ja asettamiseen laittaa, sitä helpompaa seuranta ja erityisesti suorituksen arviointi myöhemmin on. Tavoitteisiin tulisi myös palata pitkin vuotta ja tarvittaessa tehdä niihin päivityksiä.


Kehityssuunnitelmien jälkeen onkin edessä ”enää” suorituksen arviointi. Annan jatkuvasti palautetta arkipäivässä, mutta tätä vuosiarviointia kuitenkin odotetaan.  Henkilökohtaisen suorituksen arviointi onkin tärkeä osa esimiestyötä. Tässä on nimensä mukaisesti kyse yksittäisen työntekijän henkilökohtaisesta osaamisesta ja hänen työnsä tuloksista. Eduskunnassa henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin pääkriteerit ovat tuloksellisuus, ammatinhallinta ja toiminta työyhteisössä. Perusteita arvioidaan viisiportaisella asteikolla. Suoritusarviointiin kuuluu itsearvio ja esimiesarvio sekä esimiehen ja alaisen yhteinen keskustelu arvioinneista. Yleensä yhteinen sävel arvioinneista löytyy varsin kivuttomasti. Molemminpuolinen rehellisyys on arviointikeskustelun onnistumisen ehdoton edellytys.


Mielestäni tavoite- ja kehityskeskusteluiden eräs mielenkiintoisimmista osioista on ihmisten ura- ja kehityssuunnitelmista keskusteleminen. Esimiehenä minulla on tärkeä rooli toimia alaisen kehittymisen sparrarina ja valmentajana. Näissä keskusteluissa pyrinkin haastamaan alaisen ottamaan vastaan uuden tehtävän, joka on hänen mukavuusalueensa reunalla. Näissä haasteissa pärjääminen tuo onnistumisen elämyksiä sekä esimiehelle että alaiselle.


Jari Suutari, 21.3.2014

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Politiikka ja Big data

Internetin, sosiaalisen median ja erilaisten sovellusohjelmien sisältämään valtavaan informaation määrään on tavallisesti suomenkielessäkin viitattu englanninkielisellä termillä Big data.
Kun ihminen tekee haun Googlesta, hänen käyttämänsä hakusanat tallentuvat hakukoneen tietokantaan. Tallennettuna on valtavia määriä raakadataa, josta erilaiset ohjelmat ja data-analyytikot laskevat tilastoja ja tekevät erilaisia mallinnuksia. Tämän seurauksena jokainen Googlen käyttäjä saa luettavakseen juuri omaan käyttäjäprofiiliinsa sopivia mainoksia.

Raakadatan hyödyntämiseksi ja jalostamiseksi kehitetään jatkuvasti erilaisia tiedon louhinnan ja analyysin teknologioita. Muutama vuosi sitten arvostetussa luonnontieteellisessä aikakauslehdessä Nature  ilmestyi artikkeli, jossa Googlen tutkijat kertoivat pystyvänsä ennakoimaan ja mallintamaan flunssaepidemian leviämistä paremmin kuin kliinistä työtä tekevät lääkärit. Kun ihminen tuntee flunssan oireita, hän hakee Googlesta tietoa sellaisilla hakusanoilla kuin ”päänsärky” tai ”nuha.”  Sairastunut ihminen tekee näitä hakuja jo ennen kuin menee lääkäriin. Laskemalla flunssaan liittyvien hakusanojen määrän lisääntymistä tietyllä maantieteellisellä alueella tehdyissä hauissa, Googlen tutkijat pystyivät seuraamaan sairauden leviämistä huomattavasti lääkäreitä nopeammin ja paremmin.  
Kenneth Cukier ja Viktor Mayer-Schoenberger ovat  Foreign  Affairs –lehdessä julkaisemassaan erinomaisessa artikkelissa The Rise ofBig Data (3/2013) väittäneet, että Big Data muuttaa käsityksemme maailmasta. Suhtautuminen tietoon muuttuu kolmella eri tavalla, kun käytettävissä on valtavia määriä digitaalista dataa. Ensinnäkin tiedon analysointi muuttuu. Tilastotieteessä on perinteisesti käytetty pieniä koeryhmiä ja otoksia, jotta saadaan tarkkoja tuloksia. Tähän ei enää ole tarvetta, koska suuren datamäärän käyttäminen tuo lopulta parempia tuloksia kuin pienten näytteiden analysointi. Toiseksi tulee luopua vaatimasta kaikelta datalta ehdotonta tarkkuutta ja virheettömyyttä. Kun dataa on käytettävissä lähes loputtomia määriä, pieni epätarkkuus voidaan hyväksyä. Kolmanneksi voidaan luopua pyrkimästä selittämään asioiden kausaalisia syysuhteita. Kun käytettävissä on paljon dataa, ei tarvitse enää tietää, miksi jokin asia tapahtuu. Tärkeämpää sen sijaan on se, mitä tapahtuu. Analysoimalla Big dataa on mahdollista löytää eri asioiden välisiä suhteita ja todennäköisyyksiä, vaikka niiden perimmäistä syytä ei tiedettäisikään.

Yritykset pyrkivät yhä enemmän hyödyntämään Big dataa ymmärtääkseen paremmin asiakkaitaan ja kohdentaakseen markkinointiaan tarkemmin. Väitän, että Big data tulee seuraavien vuosien aikana muuttamaan myös poliittista toimintaa. Puolueet saavat raakadatan louhinnalla käyttöönsä aivan uudenlaista tietoa äänestäjien arvoista, käyttäytymisestä ja mielipiteistä.
Tänä päivänä poliittisten asenteiden kehitystä seurataan tavallisesti mielipidetutkimuksilla. Ne perustuvat yleensä siihen, että haastateltaviksi valitaan koko kansan ominaisuuksia (ikä, sukupuoli, koulutus, tulot ym.) mahdollisimman tarkasti kuvaava pieni otos, esimerkiksi tuhat henkilöä. Haastattelujen tulokset yleistetään koskemaan koko kansaa, jolloin voidaan päätellä, että esimerkiksi 30-vuotiaat akateemisesti koulutetut yliopistokaupunkien naiset äänestävät todennäköisesti kokoomusta tai vihreitä.

Data-analyytikot voivat kuitenkin tulevaisuudessa saada mielipidetutkimuksia huomattavasti tarkempia tuloksia analysoimalla ihmisten Facebook – tykkäyksiä, Twitter – verkostoja ja Google –hakuja. Pienen otoksen sijaan analysoitavana on Suomenkin kaltaisella pienellä kielialueella satoja miljoonia hakusanoja ja klikkauksia. Big datan louhinta antaa mahdollisuuden selvittää, millä todennäköisyydellä kuntosalilla viihtyvä kalliissa omistusasunnossa asuva kasvissyöjämies äänestää sosialidemokraatteja. Big datan avulla voidaan analysoida erilaisten ominaisuuksien välisiä todennäköisyyksiä huomattavasti laajemmin kuin perinteisissä haastattelututkimuksissa. Suuri datan määrä antaa mahdollisuuden tehdä myös tehdä hyvin yksityiskohtaisia ristianalyyseja (kasvissyönti-kuntosali- sosialidemokraatit) sellaisista ominaisuuksista, jotka eivät käy ilmi pienestä otoksesta. 
Googlen hakusanat muodostavat tietokannan, jota analysoimalla voidaan paljastaa politiikan heikkoja signaaleja. Olen aivan varma siitä, että esimerkiksi perussuomalaisten nousu näkyi Googlesta tehdyissä hauissa ennen kuin mielipidetutkimuksissa. Tony Halme valittiin eduskuntaan vuonna 2003. Kun vaali-iltana haastateltiin asiantuntijoita, kaikki olivat hyvin yllättyneitä hänen valinnastaan. Hänen läpimenonsa olisi todennäköisesti kuitenkin ennakolta nähty, jos olisi analysoitu Googlen hakuja:  ”Tony Halme”  hakusanan käyttö kasvoi huomattavasti ennen vaaleja.

Suuresta datamäärästä voidaan myös luoda erilaisia poliittisia korrelaatioita. Suomessa ei aikaisempaan tapaan enää kiinnitytä poliittisiin puolueisiin vaan liikkuvien äänestäjien määrä on jatkuvasti kasvanut. Tutkimalla puolueaktiivien sosiaalisten mediaverkostojen (ml. Facebook –ystävät, Twitterin seuraajat, Whatsapp – kumppanit) kehitystä voitaisiin todennäköisesti päätellä, mitkä poliittiset ratkaisut saavat ihmiset jättämään puolueen – tai kiinnittymään sen tukijaksi entistä tiiviimmin. Hallituksen päätös ansiotulojen verojen korotuksesta todennäköisesti vaikuttaisi eri tavalla kokoomuksen ja vasemmistoliiton kansanedustajien Facebook – ystävien määrään ja tykkäyksiin. Jos mitään muutosta näissä muuttujissa ei olisi, se osoittaisi poliittisen ratkaisun olevan huomattavasti vähemmän merkittävän kuin tavallisesti on luultu.
Big datan louhinta antaa puolueille mahdollisuuden myös poliittisen markkinoinnin täsmentämiseen. Yhdysvalloissa Googlen silmälasien käyttäjiltä välittyy tietokantoihin esimerkiksi jatkuvaa dataa ihmisten liikkumisesta. Kun näitä sijaintitietoja yhdistetään poliittisia mielipiteitä kuvastavaan dataan, voidaan luoda maantieteellinen mallinnus siitä, miten tietyn puolueen kannattajat liikkuvat ja kulkevat kaupungissa. Los Angelesissa tällaista Big datasta jalostettua tietoa hyödynnetään esimerkiksi puolueiden varainkeräyksissä.

Big datan myötä voidaan laskea uudella tavalla poliittisia todennäköisyyksiä ja korrelaatioita. Data-analyy-tikoille kiinnostavia ovat eri ominaisuuksien väliset, usein yllättävätkin suhteet. Big data on esimerkiksi paljastanut, että poikalapsen syntyminen muuttaa vanhempien poliittista käyttäytymistä eri suuntaan kuin tyttölapsen syntymä. Poikalapsen synnyttyä vanhemmat alkavat usein korostaa aikaisempaa enemmän oikeistolaisia arvoja. Tyttölapsen syntymä sen sijaan saa vanhemmat äänestämään aikaisempaa vasemmistolaisemmin.
On selvää, että Big datan hyödyntämiseen liittyy monia vaaroja esimerkiksi ihmisten yksityisyyden kannalta. Kuten kaikki teknologian muutokset, Big data voi olla joko uhka tai mahdollisuus. Todennäköisesti se on molempia.  Jatkuvasti laajeneva digitaalisen informaation määrä luo uusia mahdollisuuksia hyödyntää tietoa, mutta samalla ihmisten yksityisyyden piiri kapenee.

Timo Turja
 

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Muutama sananen ulkomaisen oikeuskirjallisuuden hankinnasta




Eduskunnan kirjasto toimii oikeudellisen aineiston julkisena keskuskirjastona Suomessa. Kirjastolla on laajat kokoelmat sekä virallisaineistoa, että oikeuskirjallisuutta painetussa ja sähköisessä muodossa. Lähtökohta on hankkia sellaista aineistoa, jota eduskuntatyössä tarvitaan.

Eduskunnan kirjaston kokoelmiin hankitaan kattavasti kotimainen oikeudellinen aineisto. Aineisto luetteloidaan Selma-kokoelmatietokantaan, johon voi verkossa tehdä aineistohakuja. Aineisto luetteloidaan myös kotimaisen oikeuskirjallisuuden -tietokantaan. Kyseessä on virtuaalinen viitetietokanta, joka listaa Suomessa julkaistuja, Suomea koskevia sekä suomalaisten kirjoittajien oikeustieteellisiä artikkeleita ja kirjoja. Tietokannasta löytyy kotimainen oikeuskirjallisuus vuodesta 1982 alkaen ja se jatkaa painettua kotimaisen oikeuskirjallisuuden bibliografiaa, Bibliografia Iuridica Fennicaa.

Ulkomaisen oikeuskirjallisuuden osalta kokoelmiin hankitaan aineistoa tiettyjen hankintaperiaatteiden mukaisesti. Painopistealueita hankinnassa ovat valtiosääntöoikeus, EU-oikeus, kansainvälinen oikeus, oikeuspolitiikka sekä vertaileva oikeustiede. Kokoelmiin valitaan kuitenkin myös esim. siviili-, rikos- ja prosessioikeudellisista kirjallisuutta ajankohtaisista aiheista.

Maantieteellisesti Pohjoismainen aineisto on ollut, ja on edelleen keskeistä juridisen kirjallisuuden hankinnassa. Kokoelmaan valitaan myös paljon Euroopan unionin jäsenvaltioissa, sekä Yhdysvalloissa julkaistuja kirjoja. Tämän lisäksi yritämme hankkia asiakkaillemme aineistoa myös meidän näkökulmasta eksoottisemmista oikeusjärjestelmistä. Tavoitteena on tarjota käsikirjoja ja perusteoksia, joiden avulla asiakas voi muodostaa alustavan käsityksen ao. maan oikeusjärjestelmästä ja sen eri oikeudenaloista.


Pari uutuusteosta Kiinan oikeudesta

Vastikään lisäsin asiasanat kahteen Kiinan oikeutta käsittelevään uutuusteokseen. Inside China’s Legal System on Kiinan oikeusjärjestelmää ja oikeudenaloja kuvaileva englanninkielinen teos. Kirjan alussa on oikeushistoriallinen osio kiinalaisen oikeuden eri vaiheista nykyjärjestelmän syntyyn vaikuttaneista poliittisista ja filosofisista suuntauksista. Kirjassa kerrotaan tämän jälkeen Kiinan tuomioistuinlaitoksesta, poliisista ja lakimieskunnasta. Kirjan viimeisessä osiossa käydään läpi Kiinan siviilioikeuden, rikosoikeuden ja hallinto-oikeuden pääpiirteet.

Toinen uutuusteos on China and ILO Fundamental Principlesand Rights at Work. Kirja on syntynyt Suomen Akatemianrahoittaman tutkimusprojektin ja Helsingin yliopistolla järjestetyn seminaarin tuloksena. Kirja on artikkelikokoelma jossa Kiinan työoikeuden kehitystä ja Kiinan oikeuden suhdetta Kansainvälisen työjärjestön, ILO:n sääntelyyn käsitellään eri näkökulmista. Artikkeleiden tekijöinä on sekä suomalaisia, että kiinalaisia tutkijoita.


Kiinnostavaa valtiosääntöoikeuden alalta

Hankimme kokoelmaamme paljon koti- ja ulkomaista valtiosääntöoikeudellista kirjallisuutta.  Uutuusteoksista voisi tässä mainita esim. teoksen Constitutional Review in Europe – A Comparative Analysis. Teoksessa vertaillaan eri maiden ratkaisuja perustuslaillisuuden valvonnassa. Esillä on mm. Suomen perustuslakivaliokunnan kaltainen parlamentin toimesta tapahtuva valvonta sekä valtiosääntötuomioistuinten toimesta tapahtuva perustuslakikontrolli.

Toinen kiinnostava teos on Kaarlo ja Kaius Tuorin kirja The eurozone crisis: a constitutional analysis. Kirja on valtiosääntöoikeudellinen analyysi eurokriisistä ja sen eri vaiheista.

Lopuksi

Eduskunnan kirjaston uutuusteoksia voi seurata RSS-syöttein tai toimitetusta uutuusluettelosta. Kannattaa myös muistaa, että kirjastolle voi tehdä hankintaehdotuksen julkaisusta, jonka haluaisi hankittavan Eduskunnan kirjaston kokoelmaan. Hankintaehdotuksessa tulisi ilmoittaa julkaisun mahdollisimman tarkat tiedot ja mielellään perustella miksi kyseinen kirja tulisi hankkia. Hankintaehdotukset antavat meille arvokasta tietoa asiakkaiden tiedontarpeista. Ja ilahduttavaa on, että kirjaston profiiliin sopivien kirjojen osalta olemme myös useimmiten pystyneet asiakkaittemme toiveet toteuttamaan!
Erika Bergström