maanantai 5. syyskuuta 2022
Eurooppa-foorumi Turussa 24.8.-26.8.2022
keskiviikko 1. syyskuuta 2021
EUROOPPA-FOORUMI TURUSSA 25.8-27.8.2021
Järjestyksessään neljäs Eurooppa-foorumi järjestettiin 25.–27. elokuuta jo perinteisesti Turussa. Eurooppa-foorumi on alusta yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa pohditaan Suomen tämänhetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan Unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eurooppa-foorumissa tapaavat ihmiset elämän eri osa-alueilta: eri näkemyksiä edustavat poliittiset päättäjät, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt, asiantuntijat ja kansalaiset. Tapahtuman seminaareissa, paneelikeskusteluissa, kyselytunneilla ja kansalaiskeskusteluissa pyritään käymään rakentavaa vuoropuhelua Euroopasta ja Euroopan Unionin merkityksestä ja kehityksestä.
Tapahtuma järjestettiin toista kertaa terveysturvallisena hybriditapahtumana, jossa suuri yleisö osallistui keskusteluihin verkon välityksellä. Itsekin osallistuin tapahtumaan viime vuoden tapaan etänä. Kaikki tapahtuman ohjelmat ovat katsottavissa myöhemmin videotallenteina Eurooppa-foorumin sivujen kautta osoitteessa www.europeforum.fi. Kolmen päivän aikana toteutettiin yli 30 ohjelmaosuutta, ja livelähetyksissä vieraili tapahtuman aikana yli 2700 uniikkia kävijää.
Käsittelen tässä blogikirjoituksessani kolmea foorumissa käytyä tiedeaiheista keskustelutilaisuutta, jotka käsittelivät tekoälyä, rokotteita ja ilmastonmuutosta.
Hyvä paha tekoäly - Voiko tekoäly olla vastuullisempi kuin käyttäjänsä?
Hyvä paha tekoäly - Voiko tekoäly
olla vastuullisempi kuin käyttäjänsä? -keskusteluun osallistuivat Turun
yliopiston professori Tapio Salakoski, Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Elina
Kontio, Åbo Akademin professori Johan Lilius, Åbo Akademin lehtori Anna-Greta
Nyström sekä Turun yliopiston oikeustieteen apulaisprofessori Mika Viljanen.
Tilaisuuden aluksi professori Wendy Hall Ada Lovelace-instituutista
ja professori M.A.Girolami Alan Turing-instituutista lähettivät videotervehdyksensä
keskusteluun osallistujille. He pitivät tekoälyn kenties suurimpana riskinä,
että sen toimintaan vaikuttaa liiaksi omat ennakkoasenteemme. Tekoäly ei
ainakaan vielä kykene toimimaan objektiivisella tavalla. Arkielämäämme
miellyttävinä/helpottavina piirteinä Girolami mainitsi, että esimerkiksi Amazon
ohjaa meille mieltymystemme mukaisia tuotteita. Tai että voimme löytää vanhan
kaverin Facebookin avulla. He kuitenkin muistuttivat, että varsinainen tekoäly
on vielä kaukana tulevaisuudessa. Emme vieläkään tiedä esimerkiksi, mitä
tietoisuus on.
Elina Kontio totesi, että tekoäly mahdollistaa meille
tehokkaammat, paremmat päätökset terveydenhuollossa. Pystymme keräämään dataa
yhä useammasta paikasta sekä myös käsittelemään sitä. Esimerkiksi
kuvantamisdatan analysointi kehittyy tekoälyn myötä. Johan Lilius esitti, että
tekoälyn tuottamat tehokkuus- ja rahalliset hyödyt on punnittava huolella.
Meillä ei ole työkaluja arvioida datan riittävyyttä; keskeinen ongelma
yleensäkin tekoälyn käytössä. Emme siis tiedä, mikä on riittävä määrä dataa.
Yleensä yhteiskunta päättää, mikä on sovelias riskitaso; ”tämä on nyt ok” ja sen
mukaan toimitaan.
Anna-Greta Nyströmin mukaan olemme vielä alkutaipaleella tekoälyn
suhteen. Esimerkiksi tilanne, jossa huippukirurgi tekee työn New Yorkissa ja
joku robotti pystyisi kopioimaan sen ja tekemään saman työn Turussa. Siellä
emme vielä ole. Mika Viljanen esitti, että säädämme lakeja, jotka pyrkivät
ratkomaan jonkun tieteen paradigman. Esimerkkinä EU:n tietosuoja-asetus (GDPR),
joka tuli voimaan vuonna 2018. Viljasen mielestä se kehikko, jota asetus säänteli
oli peräisin jostain 1970-luvulta, eikä sitä oltu päivitetty tähän päivään. Salakoski
muistutti puolestaan, että Kiina on irrallaan läntisestä eettisestä kehikosta,
esimerkkinä heillä käytössä olevat kasvojentunnistusohjelmat.
Datan luotettavuudesta Kontio huomautti, että data on hyvin
validoitua, mikäli se tulee luotettavista lähteistä. Luotamme laitteisiin,
jotka tuottavat oikean tiedon. Terveydenhuollon tuottama tieto perustuu
näyttöön. Mutta voimmeko luottaa esimerkiksi kansalaisen itse ottamaan
verenpainemittaustulokseen? Se riippuu oleellisesti käytetystä laitteesta.
Mika Viljanen näki uhkana sen, että ihmiset eivät opi enää
asiantuntijoiksi, koska asiantuntijatyö katoaa tekoälyn myötä. Hän jatkoi
mainitsemalla pörssikurssiromahduksen USA:ssa, ongelma oli pieni häiriö ja
algoritmi lähti treidaamaan omaan suuntaansa. Algoritmien käyttö jo itsessään
johtaa ongelmiin, riskien toteutumiseen. Eli riskipotentiaalia tuo se, että
tekoälyjärjestelmä systematisoi toimintaa (kone tekee juuri sitä, mitä se on
ohjelmoitu tekemään) & kiihdyttää toiminnan vauhtia (varoventtiilit
häviävät). Hän jatkoi kysymällä vastaamisvelvollisuudesta (accountability)ja siitä
kuka maksaa (liability). Kuka vastaa, jos puhutaan vahingonkorvausvastuusta,
rikosoikeudellisesta vastuusta? Ei varmaan kukaan, Viljanen totesi.
Rokotteet ja infokuplat
Toisena keskustelun aiheena oli rokotteet ja infokuplat.
Keskustelijoina olivat Turun yliopiston tohtorikoulutettava Kristiina Makkonen,
psykologian dosentti Anna Soveri, tutkimusassistentti Rasmus Sirén,
valtiotieteen professori Kim Strandberg ja lääkäri, professori Juhani Knuuti.
Mikä aiheessa kiinnosti osanottajia? Juhani Knuuti kertoi,
että tiedeviestintä kiinnostaa. Lääketiede tutkitun tiedon alueella on vain 200
vuotta vanhaa. Rokotteet ovat yksi keskeisistä lääketieteen saavutuksista.
Sieltä se hänen halunsa vaikuttaa tulee, koska rokotteet kyseenalaistetaan.
Rokotevastaisia on ihmisissä vain muutama prosentti, epäröiviä on jo enemmän. Tämän
takia epäröivien tulee olla viestinnän kohde. Ilman luottamusta mikään viesti
ei mene perille. Jos ihminen ei luota terveydenhuoltojärjestelmään, ei hän luota
myöskään järjestelmän laatimiin viesteihin!
Kristiina Makkonen muistutti, että WHO:n mukaan
rokote-epäröinti on top 10:ssä terveysuhissa. Kouluissa voisi opettaa, miten
eri rokotteet toimivat. Anna Soveri kysyi, miksi osa ihmisistä ei halua ottaa
rokotetta? Tähän pitää yrittää vaikuttaa viestinnän parantamisella ja virheellisen
tiedon korjaamisella. Virheellinen tieto usein johtaa rokote-epäröintiin.
Korjaava tieto ei jää kuitenkaan yhtä hyvin ihmisen mieliin kuin alkuperäinen
virheellinen tieto. Jos päätän ottaa
rokotteen, luotan asiantuntijatietoon. Silloin hyödyt ovat suuremmat kuin
riskit/haitat. Soveri näki ongelmana sen, että nykyään tulee tieteellisiksi
kutsuttuja julkaisuja verkkoon, joita ei ole vertaisarvioitu. Hän jatkoi, että
pandemia on juuri tällainen tilanne, jossa syntyy rokotekriittisyyttä, jopa
salaliittoteorioita. Ihmiset etsivät kriisiin jotain kontrollia, joka auttaa
selviytymään tilanteesta.
Kim Strandberg kysyi, miksi ihminen joutuu infokuplaan? Nuoren
ihmisen on hankala tunnistaa oikea tieto, tutkittu tieto. Informaatiovirta on niin
suurta somessa. Knuuti lopetti tilaisuuden optimistisemmalla sävyllä ja totesi,
että suurin osa suomalaisista on fiksua, koulutettua porukkaa. Siksi väestö
pystyy ymmärtämään luotettavan tiedon.
Fit for 55: EU:n ilmastopaketti läpivalaisussa - miten Suomen tulisi suhtautua?
Kolmantena aiheena oli Fit for 55: EU:n ilmastopaketti
läpivalaisussa-miten Suomen tulisi suhtautua? Keskusteluun osallistuivat
europarlamentaarikko Ville Niinistö, Valtioneuvoston kanslian
EU-erityisasiantuntija Johanna Kentala-Lehtonen sekä
ST1- energiayhtiön johtaja Timo Huhtisaari.
Euroopan komissio julkaisi 14.7.2021 laajan
säädösehdotuspaketin (Fit for 55), jonka tavoitteena on vähentää EU:n
kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden
1990 tasosta. Johanna Kentala-Lehtonen esitteli ilmastopaketin keskustelun
aluksi. Kyseessä on iso kokonaisuus, jolla on vaikutuksia kaikille talouden
sektoreille. Vuonna 2019 EU ilmoitti ilmastoneutraaliuden olevan tavoitteena
vuoteen 2050 mennessä. Green
deal-ohjelma toimii siihen keinona. Vuoteen 2030 mennessä tulee vähentää
päästöjä 55 %:lla vuoteen 1990 verrattuna. Fit for 55-Paketti sisältää keinot
tähän tavoitteeseen. 55-valmiuspaketti koostuu toimenpiteistä seuraaville
aloille: ilmastotoimet, päästökauppa, uusiutuva energia, energiaverotus,
liikennepäästöt, lento- ja meriliikenne sekä sosiaalinen ilmastorahasto.
Valtioneuvoston tiedotteessa
on esitelty tarkemmin lainsäädäntöpaketin sisältöä.
Ville Niinistö totesi, että olemme jo hukanneet
vuosikymmeniä, koska emme ole muuttaneet taloutta kestäväksi. Suomen
hiilineutraaliustavoite on vuosi 2035. EU:lla sama tavoite on vuosi 2050. Tämän
vuoksi kaikki investoinnit tulee olla jo tällä hetkellä päästöttömiä. Niinistön
mukaan energiantuotanto on helpompi puoli, vaikeampi on se kulutuspuoli. Tuuli-
ja aurinkoenergian kasvu jatkuu. Aurinkoenergia tulee olemaan globaalisti
johtava energiamuoto. Niinistö muistutti, että jäsenmaat ja parlamentti
neuvottelevat lopulliset ilmastolait; niitä ei ole vielä hyväksytty! Tämä on
vasta esitys. Seuraavat 1-2 vuotta neuvotellaan ja hiotaan pakettia. Hän
lisäsi, että kaikki ilmastoskenaariot lähtevät siitä, että energiateollisuus on
hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Siksi Fitfor55-paketin toimeenpanon tulee
olla ripeää ja energiantuottajien päästöt on laskettava nopeasti.
Timo Huhtisaari kertoi, että kesällä tullut komission ilmastopaketti
ei ollut yllätys. Hän uskoi, että pääsemme kyllä näihin päästötavoitteisiin. Yhdeksän
vuotta eli vuosi 2030 on kyllä mahdottomuus. Sitä kohti on tietenkin mentävä.
Ehkä vuosi 2035 olisi realistisempi? Hän lisäsi, että sähkö tulee korvaamaan
henkilöliikenteessä nykyisiä energiamuotoja. Huhtisaari lopetti esityksensä
kehotukseen: ”Kääritään hihat ja aletaan hommiin!”
Tommi Peuhkurinen
Valokuvat: Turun kaupunki - ePressi
perjantai 11. syyskuuta 2020
Turun Eurooppa-Foorumi 27.-28.8.2020
Kahden päivän aikana järjestettiin yli 30 ohjelmaosuutta, ja paikan päällä olleiden päättäjien ja asiantuntijoiden lisäksi foorumiin osallistui livelähetyksissä tapahtuman aikana 1500 uniikkia kävijää. Ohjelma striimattiin ilmaiseksi. Keskustelut tallennettiin, ja ne ovat katsottavissa YouTube-tallenteina. Tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitiin valtioneuvoston koronatilanteen vuoksi antamat ohjeet osallistujarajoituksista ja turvallisista etäisyyksistä. Itsekin osallistuin etäyhteydellä foorumiin. Verkkoyhteys toimikin koko kaksipäiväisen foorumin ajan moitteettomasti.
Foorumin pääteemana oli Suomen EU-jäsenyyden 25-vuotisjuhlavuosi. Tämän ohella korostuivat odotetusti koronakriisin hoitaminen sekä Itämeren suojelu. Käsittelen tässä blogissani kahta keskustelutilaisuutta.
Ensimmäinen päivä alkoi kiinnostavalla keskustelutilaisuudella; Nuorten EU-huippukokouksen meppipaneelilla, jossa puhujina olivat europarlamentaarikot Petri Sarvamaa, Miapetra Kumpula-Natri, Mauri Pekkarinen, Nils Torvalds ja Alviina Alametsä. Ensimmäisenä nuoret kysyivät mepeiltä, miksi EU:ta tarvitaan? Alametsän, Kumpula-Natrin ja Sarvamaan mielestä erityisesti turvaamaan rauha Euroopassa. Pekkarinen lisäsi tähän vielä taloudellisen hyvinvoinnin ja Torvalds ympäristöasiat.
Seuraavaksi kysyttiin EU:n tulevaisuudesta. Sarvamaa korosti EU:n koossapysymisen tärkeyttä, Kumpula-Natri ilmastopolitiikkaa ja digitalisaatiota, Pekkarinen EU:n taloudellisen edelläkävijän roolia ja Alametsä ilmastoa. Torvaldsin mukaan EU on menossa liittovaltion suuntaan, mikä lisää Brysselin valtaa, jolloin vaarana on 1-size-fits-all-ajattelu. Sarvamaan mielestä emme voi jatkaa rahan antamista, jäsenvaltioissa noudatettava oikeusvaltioperiaatteita. Kumpula-Natri esitti, että EU:lla oltava syy olla olemassa; teidän nuorten on keksittävä syy siihen, solidaarisuutta pitäisi löytyä jatkossakin. Pekkarisen mukaan EU on hajanaisempi kuin 15 vuotta sitten, oikeusvaltioperiaate on kyseenalaistettu. Alametsä halusi olla positiivinen; voimme vaikuttaa kriiseihin/ongelmiin aktiivisella toiminnalla.
Kysymykseen nuorisosta ja koulutuksesta Pekkarinen vastasi, että etäyhteyksilläkin voi opiskella ja tutkia. Torvalds esitti lisärahaa Erasmus-ohjelmalle ja lisäsi, että älkää luottako, että EU tekee asiat teidän puolestanne. Alametsän mielestä opiskelijavaihto on liian kallis monille, siksi se on eriarvoistavaa. Sarvamaa korosti oman kiinnostuksen tärkeyttä, olla kansainvälinen lähtee itsestä. Erasmukseen hän toivoi lisää resursseja. Kumpula-Natri muistutti, että ainoa tapa ei ole päästä paikan päälle sekä medialukutaidon merkitystä.
Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli myös keskustelutilaisuus Itämerestä ja EU:n ilmastopolitiikasta. Siihen osallistuivat europarlamentaarikko Ville Niinistö, apulaisprofessori Anna Törnroos-Remes Åbo Akademista sekä Ismo Ulvila Euroopan komissiosta.
Unionin kunnianhimoinen Green deal-ohjelma sisältää tavoitteen hiilineutraalista Euroopasta vuoteen 2050 mennessä ja linkittyy näin läheisesti myös Itämeren suojeluun.
Niinistön mukaan Itämeri ei ole ainoa ympäristöongelma, mitä meillä on. Itämeren suojelulla voidaan edistää ympäristönsuojelua. Green deal on EU:n kärkitavoite; Niinistö kiitti myös elinkeinoelämää, joka on tullut mukaan aiempaa vahvemmin ratkomaan ympäristökriisiä. Samoin hän muistutti, että on kiire tehdä lisäinvestointeja. Ympäristönsuojelu on pitkäjänteistä työtä, aikajanat pitkiä. Hiiltä sitova maatalous on jo tätä päivää. Siten maataloudesta tulee kestävämpää. Saastuttaminen ei saisi olla jatkossa enää kannattavaa.
Törnroos-Remes totesi, että ilmastonmuutos liittyy suoraan Itämereen. Ei voi keskustella toisesta ilman toista. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa ekosysteemin toimintaan ja lajistoon, esimerkiksi meri on lämmennyt 3 astetta viime vuosisatojen aikana. Jatkossa lämpenee vielä lisää. Veden lämpeneminen kiihdyttää hapen kulutusta. Hän lisäsi kuitenkin, että ilmastonmuutos voi antaa meille uusiakin mahdollisuuksia. Esimerkiksi turismin uudet trendit, turistit voivat haluta tulla Itämeren rannikoille? Voi olla siis hyötyäkin, jos osaamme suojella Itämerta.
Ulvilan mukaan Green deal ei ole pelkästään ilmastoa, vaan myös ns. sinistä taloutta. Kestävä kehitys tulee huomioida myös valtamerissä, rannikoissa ja vesien suojelussa. Nykyhetken päätökset vaikuttavat siihen, millainen maailma on vuonna 2050. Positiivisia tekijöitä hän näki seuraavissa seikoissa: EU tukee Covenant of Mayors-hanketta (kuntien yhteistyöhanke ilmastonmuutoksen torjumiseksi Euroopassa). Yrityselämästä Goldman-Sachsilla on nostettu esiin ilmastonmuutos ja mitä he voivat tehdä asialle. Eurooppa kilpailee edelleen menestyksekkäästi, jos meillä on tekninen etumatka kilpailijoihin nähden. On yritettävä varmistaa, että se jatkuu. Uusien tuotteiden kehittäminen nähdään nykyään enemmän mahdollisuutena.
Kaiken kaikkiaan kolmas Eurooppa-foorumi oli varsin onnistunut tapahtuma, vaikka olosuhteet olivatkin hyvin haasteelliset. Toivottavasti ensi vuonna, 2021, olisi jo mahdollista palata normaalimpaan, myös tämän tapahtuman järjestämisessä!
Tommi Peuhkurinen
Kuvat: ePressi
perjantai 13. syyskuuta 2019
Turun Eurooppa-foorumi 29.8.-30.8.2019
Kesäisen lämmin sää suosi runsasta osanottajajoukkoa Turun eri tapahtumalavoilla, joista tärkeimmät olivat Vähätori ja Eurooppatori Pääkirjaston sisäpihalla. Ilmaisia ja avoimia tapahtumia oli yhteensä yli 50. Lähes kahden sadan asiantuntijan ja vaikuttajan kanssa keskustelemassa oli 6000 osallistujaa niin paikan päällä kuin verkon välityksellä. Runsaasta tarjonnasta valitsin itseäni kiinnostavia keskustelutilaisuuksia, joista esittelen tässä blogissa kolme teemaa: EU:n ja Afrikan suhde, EU ja Suomen turvallisuus sekä EU:n tulevaisuus.
Kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnari piti ansiokkaan esityksen EU:n ja Afrikan välisestä suhteesta. Rinteen hallitus on ensimmäinen hallitus, joka on laatinut erityisen Afrikka-strategian. Afrikan valtava potentiaali tulisi nähdä muuna kuin kehitysyhteistyökumppanina. Suhteita tulisi monipuolistaa; Skinnari mainitsi erityisesti kauppaa tukevan kehitysyhteistyön; aid for trade.
YK:n päätöslauselmalla vuodelta 2015 oli tarkoitus poistaa äärimmäinen köyhyys. Siinä ei ole onnistuttu, muun muassa pitkittyneiden konfliktien ja talousvaikeuksien vuoksi. Afrikan teollistuminen on vasta alussa. On kuitenkin syytä muistaa, että useat Afrikan maat eivät ole vielä lähteneet edes hiilipohjaiselle tielle, kun muualla siitä jo luovutaan. Toki 55 Afrikan maahan mahtuu monenlaisia kehitystilanteita, esimerkiksi Senegal ja Tansania ovat voimakkaasti kasvavia talouksia.
Mantereesta tulee maailman suurin sisämarkkina, mikäli vapaakauppa saadaan käyntiin. Mistä siis lisäkasvua? Panostamalla naisiin. Naisyrittäjyys onkin vahvasti nousussa. Sukupuolten välinen tasa-arvo, naisiin kohdistuvan syrjinnän vähentäminen, syntyvyyden säännöstely (esim. Nigeriassa syntyy 7 miljoonaa lasta vuosittain) ovat teemoja, joita pitää korostaa jatkossa.
EU on ollut aika näkymätön toimija Afrikassa. Jäsenmailla on ollut taipumus hoitaa kahdenvälisesti suhteensa Afrikan suuntaan. Suurvallat kamppailevat Afrikan luonnonvaroista; erityisesti Kiina, USA ja Intia. Tästä osoituksena Kiinan poliittinen johto on käynyt 79 kertaa Afrikassa 2000-luvulla! Siksi Afrikka tulisi nostaa strategiseksi kumppaniksi sekä EU:lle että Suomelle.
Kansanedustaja Ilkka Kanerva ja europarlamentaarikko Ville Niinistö keskustelivat EU:sta ja Suomen turvallisuudesta. Moderaattorina toiminut Heikki Paloheimo alusti keskustelua luettelemalla kansainvälisen politiikan ongelmia: ilmastonmuutos, pakolaisvirrat Afrikasta, geopolitiikka, voimapolitiikka, jäätyneet konfliktit sekä kansallisvaltioajattelu tekevät paluuta. Kanervan näkemyksen mukaan maailmanpolitiikkaa ohjaa kolme toimijaa: USA, Kiina ja Venäjä. EU on jäänyt kulisseihin. Näin ollen EU työntää Venäjää Kiinan syliin. Kolmion (USA, Kiina, Venäjä) tilalle pitäisi saada neliö (+EU). EU:n edustamille arvoille olisi suuri kysyntä turvallisuuspoliittisessa asetelmassa. Suomelle jäi EU:n huippuvirkojen jaossa luu käteen.
Ville Niinistö puolestaan korosti maailman monimutkaisuutta; yksi tapa toimia on USA:n, Kiinan ja Venäjän harrastama uhittelu. EU:lla on puolestaan voimaa ihmisoikeuksien ja demokratian saralla. EU on edelleen isoin talousalue. Venäjän tekee arvaamattomaksi se, että se on niin heikko. Esimerkiksi Krimin valtaus ei ole kestävä tie. EU:n ongelmana on, että päätöksiin ei päästä eikä sitä kautta toimintaan. Suomen osalta Niinistö jatkoi, että mietimme liikaa keksittyjä ongelmiamme; meitä ei uhkaa maahanmuutto vaan suhtautumisemme siihen.
Kanerva peräänkuulutti enemmän Euroopan unionin yhteistä ulkopolitiikkaa. 1 ääni on tehokkaampi kuin kaikkien 28 jäsenvaltioiden äänet. Suomen ei tule heristellä sormeaan muille maille, kuten presidenttikin on todennut. Kanervan mielestä pelkkä arvopohjainen ulkopolitiikka ei riitä, vaan etujen tasapainoa on etsittävä. YK:stakaan ei ole nykytilanteessa isoa apua, koska YK:n pääsihteeri Guterres ei ole saanut järjestön toimintaa tehostumaan.
Niinistö puolestaan näki vuonna 2001 aloitetun terrorismin vastaisen sodan virheenä, koska siinä läntinen maailma lähti taisteluun omien periaatteidensa vastaisesti. Suomen (ja EU:n ) etu on, että kansainvälisiä pelisääntöjä noudatetaan. Ihmiset haluavat tutkitusti pysyä kotiseuduillaan, siksi olisi autettava kehittyviä maita jaloilleen. Positiivisena esimerkkinä hän mainitsi Kenian, joka on jo vuonna 2020 täysin uusiutuvan energian maa. Toisaalta Euroopassa tarvitaan myös työvoimaa, mihin työperäinen maahanmuutto on ratkaisu. EU:n tulee auttaa Afrikkaa siten, ettei sieltä tarvitse lähteä hakemaan turvapaikkaa.
Lopuksi Kanerva muistutti ETYJ:in merkityksestä, sen malli on edelleen toimiva ja ajankohtainen. Maahanmuuttopolitiikkaa on hoidettava yhteistyöllä, koordinoidusti, ei erillisillä jäsenvaltioilla.
Euroopan unionin tulevaisuudesta keskustelivat perjantaina 30.8 EU-komissaari Jyrki Katainen sekä europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri, Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen, Elsi Katainen, Eero Heinäluoma ja Heidi Hautala.
Jyrki Katainen esitteli 6 kehitysteemaa Euroopan unionille. Ensimmäisenä kiertotalous, jossa EU on johtava toimija. Toisena keinoäly. Kiinassa kaikki yksityinen tieto on valtiollista, USA:ssa ei ole juurikaan sääntelyä, EU:ssa puolestaan tarjotaan palveluita, mutta eettisesti kestävällä tavalla ja pelisäännöillä. Kolmantena puolustus- ja turvallisuusulottuvuuden kehittäminen, esimerkkinä finanssimarkkinoiden algoritmien manipuloinnin torjunta. Neljäntenä oikeusvaltion periaate, josta Katainen mainitsi huolestuttavina esimerkkeinä Puolan ja Unkarin. Viidentenä yhteistoiminta Afrikan kanssa, kumppaniperiaatteella ja yritystoimintaa lisäten. Ja viimeisenä, kuudentena teemana, EU:n on toimittava monenkeskisen yhteistyön ankkurina toisin kuin esimerkiksi Trumpin USA:n vahvimman valtion valtapolitiikka.
Muut panelistit olivat Kataisen teemojen kanssa hyvin samoilla linjoilla. Virkkunen mainitsi lisäksi ilmastonmuutoksen, digitalisaation, koulutuksen, kyberturvallisuuden sekä ulkorajat Hän korosti myös naisen oikeutta määrätä omasta kehostaan. Pietikäinen totesi kiertotalouden olevan keino ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kumpula-Natri puolestaan korosti aiempien lisäksi globaalin talouden vaikutuksia. Työolot ja työ yleensäkin on keskeistä. Ihmisten tuki EU:lle on tärkeätä legitimiteetin kannalta, sisäistä jakautumista on pyrittävä välttämään.
Elsi Katainen muistutti kauppayhteisön tärkeydestä, etenkin kun WTO on heikentynyt viime aikoina. Heinäluoma korosti Kumpula-Natrin tavoin globalisaation hallintaa, toisille voi jäädä luu käteen, koska palkat ovat liian alhaiset. Hautala puolestaan mainitsi uhittelevat autokraatit kuten Bolsonaron Brasiliassa, Putinin Venäjällä ja Erdoganin Turkissa. Heidän tarkoituksenaan on irtautua sääntöperustaisesta järjestyksestä. EU on kestävän kehityksen edelläkävijä; jopa veturi ekonomisti Jeremy Sachsin mukaan. Kauppapolitiikka on sopeutettava kestävään kehitykseen. Jos sääntöjä ei EU:n sisällä noudateta, niin siitä on seurattava sanktioita. Jyrki Katainen lisäsi tähän, että komission lakialoite EU-rahoituksen jäädyttämisestä sääntöjen rikkojille on parhaillaan käsittelyssä unionissa.
Teksti ja valokuvat: Tommi Peuhkurinen