Parlamenttikirjasto

perjantai 19. marraskuuta 2010

Kieli ja oikeus – erottamattomia

Osallistuin viime viikolla Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen järjestämään Oikeuskulttuurin päivään, jonka teemana oli tänä vuonna oikeuskieli. Aiheesta alusti FT Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemiasta sekä Lapin yliopiston oikeuskulttuurin ja oikeuslingvistiikan professori Jaakko Husa. Keskustelua oikeuskielestä monikulttuurisessa Suomessa jatkettiin paneelissa, jossa sekä oikeustieteellinen että kielitieteellinen osaaminen oli edustettuna.

Tilaisuuden lopussa julkistettiin teos Oikeuskieli ja säädöstieto – Rättsspråk och författningsinformation. Viime vuonna vietettiin suomenkielisen lakikirjan juhlavuotta sen johdosta, että oli kulunut 250 vuotta ensimmäinen suomenkielisen lakikirjan julkaisemisesta. Suomalaisen lakikirjan julkaiseminen vuonna 1759 oli käännekohta suomalaisen oikeuskielen historiassa, suomenkielinen väestö saattoi ensimmäistä kertaa lukea lakia omalla kielellään. Eduskunnan kirjasto järjesti aiheesta juhlanäyttelyn viime vuonna.

Tilaisuudessa professori Jaakko Husa puhui englannin kielen ylivallasta oikeustieteessä. Englannista on muodostunut oikeustieteen lingua franca, eli yhteiskieli jota kansainvälisissä yhteyksissä käytetään keskinäiseen kommunikoimiseen. Paine julkaista suomalaista oikeustieteellistä tutkimusta englanniksi on lisääntynyt, mm. johtuen tarpeesta arvioida tutkimustuloksia kansainvälisesti.

Esityksessään professori Husa kuitenkin kyseenalaisti englanninkielisen julkaisemisen paremmuuden. Englanniksi julkaiseminen ei hänen mukaansa tule olla itseisarvo. Selkeästi kansainvälisistä aiheista on varmasti monessa tapauksessa tarkoituksenmukaista kirjoittaa englanniksi. Suomalaista lainsäädäntöä koskeva artikkeli saa kuitenkin todennäköisesti suuremman lukijakunnan ja vaikuttavuuden kun se julkaistaan esimerkiksi Lakimies-lehdessä eikä englanninkielisessä oikeustieteellisessä julkaisussa.

Oikeuskulttuurin päivä -tilaisuudessa moni puhuja korosti puheenvuorossaan, että kansallisesta lainsäädännöstä tulisi kirjoittaa myös ao. maan kansallisilla kielillä. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että muiden vieraiden kielten taitaminen englannin lisäksi mahdollistaa laajemman aineiston hyödyntämisen omassa tutkimuksessa. Ongelmallisena pidettiin myös anglosaksisen oikeuskulttuurin käsitteiden tuomista suoraan suomalaiseen oikeuteen. Käsitteitä ei tulisi vain kääntää ja käyttää sellaisenaan suomen- tai ruotsinkielessä, vaan ne tulisi sopeuttaa Suomen oikeuteen ja sen käsitteistöön.

Kieli on lakitekstin rakennusaine. Lain käsitteiden sisältö ymmärretään kielen ja oikeuskulttuurin kautta. Kieli on myös hyvin olennainen, suorastaan erottamaton osa oikeustieteellisestä tekstiä. Käännetty teksti ei ole koskaan ensisijaista. Kotimaisia kieliä tulisi ehdottomasti käyttää esim. oikeustieteen oppi- ja kurssikirjoissa jotka käsittelevät kansallisen oikeuden teemoja.

Kirjastossamme on hyvin kattava kokoelma oikeustieteellistä kirjallisuutta molemmilla kotimaisilla kielillä. Ulkomaisen juridisen kirjallisuuden hankinnassa olemme, aivan kuten muutkin, altistuneet englanninkielen ”ylivallalle” - englanninkielistä aineistoa hankitaan suhteellisen paljon. Kuitenkin myös muut kielet ovat oikeustieteellisessä aineistossamme edustettuina. Pohjoismaisen oikeuskirjallisuuden lisäksi kokoelmastamme löytyy mm. saksan ja ranskankielistä oikeustieteellistä kirjallisuutta.


Erika Bergström

perjantai 12. marraskuuta 2010

Useasti, monta kertaa, alati on mieleni tehnyt…

Suomen kirjastot ovat upeita paikkoja. Asiakkaat tulevat kirjastoon viihtymään, nauttimaan ilmapiiristä, hakemaan kirjallisuutta, tauluja - ja tietoa. Kaikenlaista tietoa. Aikoinaan kirjastotieteen peruskurssin luennolla professori Okon kertomassa esimerkissä tiedontarpeesta pikkupoika halusi tietää, kuoleeko sammakko, jos sitä pitää taskussa.

Vaikka kirjastot pyrkivät palvelemaan asiakkaitaan olemalla auki myös iltaisin tai viikonloppuisin, voi joskus joutua kolkuttelemaan kiinni olevan kirjaston ovia. Tiedontarve ei katso kelloa.

Tällaisessa tilanteessa voi tiedontarpeeseen auttaa Kysy kirjastonhoitajalta –palvelu. Siinä on mukana 48 yleistä kirjastoa ja 17 erikoiskirjastoa. Eduskunnan kirjaston lisäksi muita erikoiskirjastoja ovat mm. Tilastokirjasto.

Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa kysyjä saa avun tiedontarpeeseensa kolmen arkipäivän kuluessa lähimmältä kirjastolta asuinpaikkansa mukaan tai erikseen valitsemaltaan kirjastolta. Jos vastaajakirjasto jää valitsematta ja kysymys on erikoiskirjaston alaa, voi asuinpaikan kirjasto ohjata kysymyksen edelleen esim. Eduskunnan kirjastolle.

Kiireisen avun tarvitsija tarkistaa ennen kysymyksen lähettämistä, onko kysymykseen vastattu aikaisemmin. Vastausarkistosta voi tehdä hakuja ja uusimpia vastauksia voi selata myös sen mukaan ovatko ne luetuimpia, kommentoiduimpia vai parhaita vastauksia. Vastausten kommentointi – ja pisteytysmahdollisuus liittää Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun runsaaseen sosiaalisen median kirjoon.

Kysymysten kirjo on laaja. Kirjallisuuteen liittyvissä kysymyksissä haetaan usein kirjan tai tekijän nimeä tyyliin Kenen runo? Muistan pätkän oheista runoa, mutta en runon nimeä enkä kirjoittajaa...... "Useasti, monta kertaa, alati on mieleni tehnyt eniten olla runsaasti kanssasi paljon...".

Yksi luetuimpia (4447 kertaa) vastauksia on kysymykseen Mikä on Tuntemattoman sotilaan juoni? ....(pääpiirteittäin). Kommentoiduin (9 kommenttia) vastaus on kysymykseen Mihin kirjastoon Helsingissä voi viedä kirjoja kierrätykseen? Parhaita, viiden tähden vastauksia on useita.

Mielenkiintoinen haku 'Eduskunnan kirjasto' tuotti arkistosta 69 viitettä. Osa on viitteitä Eduskunnan kirjaston kokoelmiin, mutta mukana on sellaisia kysymyksiä kuin
  • Minkälainen on Suomen puoluelaitos?
  • Haluaisin värikuvia (kirjoissa) Suomen eduskuntatalosta, sisältä ja ulkoa.
  • Missä voi tutusta vanhoihin lakeihin?
  • Mistä löytyisi tietoa Norjan oikeusjärjestelmästä?
Haulla 'eduskun*' tulee 190 viitettä. Kysymykseen Voiko netissä katsoa suorana esim. jääkiekko-ottelun tai eduskunnan kyselytunnin tms? on vastattu 7.10.2005. Koska tilanne on eduskunnan kyselytuntien osalta muuttunut, on vastausta muokattu. Toinen tapa ajantasaistaa vastauksia on kommentoida niitä.

Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun vastausarkisto on aarreaitta kahdessa mielessä. Ensinnäkin sieltä voi löytää vastauksen kysymykseen saman tien – sekä avuntarvitsija että vastaaja. Toiseksi se tekee kirjastoissa tehtävää tietopalvelutyötä näkyväksi ja on sen muisti. Runsaan kymmenen vuoden ajalta vastausarkistosta löytyy yli 20 000 vastausta.

Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa asiakkaan käytössä on laaja, valtakunnallinen osaaminen ja tietämys. Ja kuten asiaan kuuluu, palvelu on maksuton niin asiakkaalle kuin mukanaoleville kirjastoillekin.

Linkki Kysy kirjastonhoitajalta –palveluun: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/

Päivi Erkkilä

perjantai 5. marraskuuta 2010

Politiikkaa radiosta – Politiikkaradio

Median tarjontaan politiikasta ja erityisesti eduskuntatapahtumista tuli merkittävä lisä, kun YLE Puhe aloitti arkipäivisin lähetettävän Politiikkaradio-ohjelman. Ohjelma lähetetään maanantaista perjantaihin klo 18.05-19.00. Ohjelmassa seurataan ensi kevään eduskuntavaaleihin asti eduskunnassa ja myös muualla yhteiskunnassa käytävää poliittista keskustelua.

Maanantaisin Politiikkaradiossa käydään studiokeskustelu, jossa puntaroidaan politiikan ajankohtaisia kysymyksiä, teemoja ja ilmiöitä. Tiistaisin ja keskiviikkoisin kuullaan eduskunnan täysistunto juonnettuna ja taustoitettuna. Torstaisin ohjelmassa kuullaan eduskunnan suullinen kyselytunti kahden tunnin viiveellä, suoraa lähetystä eduskunnan kyselytunnilta voi seurata televisiosta YLE TV1:ltä tai verkkolähetyksenä eduskunnan verkkosivujen kautta. Perjantaisin Politiikkaradio tarkastelee kulunutta politiikan viikkoa kokonaisuutena.

Viikonloppuisin (la-su) on vielä mahdollista kuunnella klo 8.00-9.00 parhaat palat viikon lähetyksistä.

Itseäni on aina harmittanut se, että eduskunnasta ei mielestäni raportoida riittävästi sitä arjen työtä, mitä kansanedustajat tekevät tehdessään päätöksiä eduskunnan täysistunnoissa ja muissa toimielimissä. Eduskunnan päiväjärjestyksessä on päivittäin lukuisia asiakohtia, joiden tuloksena syntyy lakeja ja erilaisia linjauksia, mutta vain osa niistä uutisoidaan mediaan. Tässä mielessä Politiikkaradio tuo lisää tarjontaa yleiseen keskusteluun.

Yksittäisten kansanedustajien haastatteluja ja perusteluja valinnoilleen olisi hyvä kuulla mediankin kautta runsaasti lisää. Varsinkin vaalien lähestyessä äänestäjien ehdokasvalintaa helpottaa ehdokkaiden kantojen kuuleminen konkreettisiin asioihin.

Sensaatiohakuiset uutiset nousevat aina esille eduskunnastakin ja jättävät jalkoihinsa merkittäviä lainsäädäntöpäätöksiä. Vaikka vaalirahasotkut, henkilövalinnat ja muutkin vastaavat pitää selvittää perin pohjin, eivät niitä koskevat uutiset saisi peittää alleen monen kansanedustajan tekemää arvokasta päivittäistä työtä.

Radio on edelleen vaivatta monen menevän, tulevan tai vain olevan kuuntelijan kuunneltavissa. Piuhojen kanssa tai ilman. Verkkolähetysten kautta eduskunnan täysistuntoja voi myös katsella ja kuunnella suorana, tai etsiä ne jälkikäteen seurattavaksi. Politiikkaradio sisältää myös analyysin.

Politiikkaradio löytyy internetistä osoitteesta http://www.yle.fi/puhe/sivu.php?uname=politiikkaradio ja Facebookista http://www.facebook.com/pages/Politiikkaradio/145454082154565

Kristiina Hakala