Parlamenttikirjasto

torstai 28. toukokuuta 2009

Politiikasta, kirjoista ja sivistyksestä

Poliittiset liikkeet ovat myös sivistysliikkeitä. Uskokaa pois.

Tänä päivänäkin lähes kaikilla eduskuntapuolueilla on oma sivistysjärjestönsä. Niiden tarkoituksena on sivistää yhteiskunnallisesti puolueen jäseniä, kannattajia ja myös muita kiinnostuneita.

Erityisen tärkeätä puolueiden sivistystoiminta oli 1920- ja 1930 –luvuilla, jolloin suomalainen koulutusjärjestelmä ei tavoittanut läheskään kaikkia. Tuolloin suurimmat puolueet omistivat omat kirjakustantamonsa, kirjakauppansa ja myös kirjastonsa. Puolueiden opintopiireihin kokoonnuttiin opiskelemaan puoluetoiminnan lisäksi myös yhteiskunnallisia taitoja.

Politiikka oli taistelua myös kirjallisesta sivistyksestä. Puolueet suomensivat, julkaisivat ja levittivät oman liikkeensä keskeistä kirjallisuutta. Erityisen kunnianhimoinen esimerkki puolueiden sivistystoiminnasta oli vuonna 1922 julkaistu Työväen tietokirja. Kirjan tarkoituksena oli sivistää työväkeä sosialidemokraattisesta yhteiskuntanäkemyksestä. Kirjan kirjoittivat sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän jäsenet.

"Jo kauvan on Suomen työväki kaivannut erikoista käsikirjaa, jossa työväen ajatustavan kannalta lähtien, yhtäjaksoisesti ja helposti löydettävällä tavalla käsiteltäisiin niitä valtiollisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka yhä lukuisempana esiintyvät julkisessa elämässä."

Tällaisella sivistystoiminnalla oli myös poliittinen hintansa. Poliittiset vastustajat yrittivät eduskuntakeskusteluissa osoittaa, kuinka kirjaan oli kirjoitettu todisteet siitä, että sosialidemokraatit ovat liittoutuneet kommunistien kanssa.

Kansanedustajat ovat aina arvostaneet kirjallista sivistystä. En koskaan lakkaa ihmettelemästä, kuinka lukeneita, sivistyneitä ja tietäviä kansanedustajamme ovat olleet – ja ovat yhä. Tämä saattaa olla yllätys niille, jotka seuraavat ainoastaan iltapäivälehtien sivuja.

Kaikki eivät välttämättä kuitenkaan tarvitse kirjasivistystä. Eräs viime vuosisadan tärkeimmistä poliittisista vaikuttajista oli Lech Walesa. Omien sanojensa mukaan hän on elämänsä aikana lukenut ainoastaan yhden kirjan: Uuden testamentin. Kirjallisen sivistyksen ohuudesta huolimatta harva yksilö on saanut aikaan niin suuria poliittisia muutoksia kuin Walesa. Juuri hänestä alkoivat Itä–Euroopan suuret poliittiset muutokset. Hyvä poliitikko voi olla hyvä poliitikko niin monella eri tavalla.


Timo Turja

ps. Kesän aikana blogia päivitetään hieman katkonaisesti.

maanantai 4. toukokuuta 2009

Eduskunta, kieli ja sanat

Eduskunta on lakisäätävä elin. Eduskunta on kuitenkin myös paljon muuta. Harva tulee ajatelleeksi, että eduskunta on myös kieltä luova ja säätelevä yhteisö.

Kaikkein selvimmin tämä on tullut näkyviin Nykysuomen sanakirjan syntymisessä. Tämä suomenkielen tärkein auktorisoitu opas on syntynyt eduskunta-aloitteen pohjalta. Vuonna 1927 maalaisliiton kansanedustaja Antti Kukkonen teki aloitteen, jonka mukaan "hallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin suomen kirja- ja sivistyskielen kantasanakirjan aikaansaamiseksi."

Sanakirjan syntymisen taustalla olivat kansanedustajien lainsäädäntötyössä kokemat vaikeudet. Lakitekstien selkeyttä ja yksiselitteisyyttä oli vaikea valvoa, koska lainsäätäjillä ei ollut auktorisoitua tulkintaa eri termien ja käsitteiden merkityksestä. Nykysuomen sanakirjan alkuperäinen tarkoitus oli määritellä kansanedustajille kunkin suomen kielen sanan tarkka merkitys ja oikea kirjoitusasu. Vuonna 1961 sanakirjan viimeinen osa valmistui.

Sana voi kaataa hallituksen
Juuri eduskunnassa ollaan tarkkoja sanojen merkityksestä. Yksi väärä sana voi kaataa jopa hallituksen.

Vuonna 1933 maata hallitsi Kivimäen vähemmistöhallitus, jolle maalaisliitto aikoi välikysymyskeskustelussa esittää seuraavan sisältöisen ponsiehdotuksen: "Eduskunta haluaa kiinnittää hallituksen huomiota siihen suureen merkitykseen, mikä kunnollisilla työpalkoilla on maa taloudelliseen elämään ja kehottaa hallitusta edelleen toimimaan niin, että niin hyvin valtion välittömässä valvonnassa kuin valtion omistamien osakeyhtiöiden suorittamissa töissä maksetaan kohtuulliset palkat."

Tästä edelleen - sanasta syntyi suuri poliittinen kiista maalaisliiton ja sosialidemokraatien välille, jotka eivät olisi tällaista muotoilua hyväksyneet. Sosialidemokraatit uhkasivat kaataa hallituksen, ellei sanaa poistettaisi. Lopulta sana poistettiin ja hallitus sai myös sosialidemokraattien tuen.

- Timo Turja

Edelle/en, -nsä, adv. ; murt. ja runok. myös: eelleen 1. Paikasta : eteenpäin, edemmäksi. / Astua, kulkea, ajaa e. Matkustan Tukholmaan ja sieltä e. Hiihti tyynesti e. Kuljettaa, toimittaa a. E. lähetettävä kirje, sähkösanoma. 2. Ajasta: jatkuvasti, yhä, vielä. / Kalastajat e. kadoksissa. Määräys on e. voimassa. 3. Aikaisemman, edellisen lisäksi, vielä, edellä mainitun lisäksi, / Mietinnössä sanotaan e. , että ---