Parlamenttikirjasto

perjantai 15. huhtikuuta 2011

"Lisää kuvia blogiin niin jutut elävöityisivät."

Parlamenttikirjato-blogin ensimmäinen juttu oli "Blogien määrä ja laatu" ja se julkaistiin 24.7.2007. Siitä lähtien blogin ulkoasu on pysynyt lähes samana. Nelisen vuotta on (virtuaali)maailmassa pitkä aika vaalia muuttumattomuutta. Tarvittiin Eduskunnan kirjaston käyttäjäkysely 2010 ennen kuin ulkoasun uudistaminen tuli ajankohtaiseksi. Hyvä lisä oli Bloggerin antamat uudet mahdollisuudet blogin ulkoasun muokkaamiseksi.

Käyttäjäkyselyn verkkopalveluihin liittyvässä kysymysosiossa pyydettiin sanallista palautetta tai kehittämisideoita sekä pyydettiin kertomaan, mitä verkkopalveluja pitää hyödyllisinä. Parlamenttikirjasto-blogi sai mm. tällaiset kommentit:
"Kiva kun olette mukana sosiaalisessa mediassa! Blogi on kiva juttu."
"Lisää kuvia blogiin niin jutut elävöityisivät."

Blogin uusi ulkoasu otettiin pääosin käyttöön huhtikuun alussa. Blogiin kaivattua elävöittämistä on toteutettu sijoittamalla blogin vasempaan laitaan kuvia kirjaston tiloista ja palvelutilanteista. Kuvat toimivat linkkeinä kirjaston www-sivuille. Ensimmäinen kuva johdattaa kirjaston tehtäviin ja tavoitteisiin ja klikkaamalla kirjastokortin kuvaa pääsee täyttämään kirjastokorttihakemusta. Kuvia ja linkkejä on tarkoitus vaihdella ajan mittaan ja tehdä näin tutuksi kirjaston palveluja ja tiloja blogin lukijoille. Jatkossa myös  blogitekstien kuvitusta pyritään lisäämään.

Vanhaan blogin ulkoasuun verrattuna Parlamenttikirjasto on nyt selkeämmin Eduskunnan kirjaston blogi. Blogin yliökuva on sama kuin kirjaston julkisten verkkosivujen etusivulla. Blogin värit sininen, punainen ja valkoinen ovat myös tuttuja kirjaston www-sivuilta.

Parlamenttikirjasto -blogin ei ole tarkoitus säilyä nykyisessä kuosissaan seuraavaa vaalikautta.Vaihtelu virkistää ja ajoittaiset muutokset ovat tarpeellisia. Toivomme lukijoiltamme  edelleen kommentteja blogiteksteihin ja kaikenlaista muutakin blogiin liittyvää palautetta!


Päivi Erkkilä & Heikki Rajala

PS.
Muistakaa käydä sunnuntaina äänestämässä!

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Tietoa tarjotaan eduskuntavaaleista ja kansanedustajaehdokkaista

Näin eduskuntavaalien alla ei voi väittää, ettei tietoa vaaleista olisi tarjolla. Tiedon läpikäyminen ja tutkiminen tullakseen hyvin perehtyneeksi vaatii kuitenkin hieman aikaa. Juuri nyt kansalaisella on h-hetki ja suuri mahdollisuus vaikuttaa ja siten oman ehdokkaan valintaan kannattaa keskittyä huolella.

Oikeusministeriön Vaalit.fi verkkosivuilla on tuhti paketti päivän aiheesta. Eduskuntavaaleja taustoitetaan kertomalla mm. eduskunnan tehtävistä, vaalilainsäädännöstä, vaalirahoituksesta, vaalipiireistä, ehdokasasettelusta, vaalien toimittamisesta ja vaalien tuloksesta laskennasta ja itse tuloksista. Niin äänestäjää kuin ehdokastakin opastetaan monin tavoin ja mm. ehdokaslistat ja tiedot ennakkoäänestyksestä löytyvät heti etusivulta. Puolueisiin ja niiden historiaan voi uppoutua, jos haluaa päästä entistä syvemmälle.

Vaalimaatti 2011 – Eduskuntavaalit 2011 sisältää rekisteröityjen puolueiden vaaliohjelmia sekä voimassaolevia puolueohjelmia. Vaalimaatin tietokannasta löytyy puolueiden ohjelmia kokonaisuudessaan.

Vaalikoneista ei tule puutetta. Niistä löytyy listaus mm. Vaalit.fi –palvelusta. Tulosten eroavaisuuksista eri vaalikoneiden kesken kuulee päivittäin nyt kun äänestäjät tietysti etsivät itselleen sopivaa ehdokasta.

Koska itselläni on vielä ehdokas "hukassa", kokeilin kolmea vaalikonetta: YLEn, Helsingin Sanomien ja Terve Vaalikone 2011:ta. Menemättä sen kummemmin yksityiskohtiin, tulokset erosivat kyllä huomattavasti jopa puoluetasolla. Huomasin myös, että pitää olla todella aktiivinen kansalainen, jotta pystyy muodostamaan mielipiteen kuhunkin kysymykseen eikä vastaamiseen mene kohtuuttomasti aikaa.

Kansanedustajaehdokasta valitessa voi hyödyntää myös eduskunnan verkkosivuja  niiden ehdokkaiden osalta, jotka pyrkivät eduskuntaan uudelleen. Kunkin kansanedustajan valtiopäivätoimet (aloitteet ja kysymykset), täysistunnossa pidetyt puheenvuorot tai äänestyskäyttäytyminen kertovat kansanedustajan aktiivisuudesta, mielipiteistä ja siitä mitä hän on saanut edustajana toimiessaan aikaan. Jos oma ehdokas pääsee eduskuntaan, aktiivisella kansalaisella ja äänestäjällä on tällä tavoin mahdollisuus koska tahansa seurata "oman" kansanedustajansa työtä ja aikaansaannoksia.

Eduskuntaan uudelleen pyrkivien kansanedustajien ja uusien ehdokkaiden omat verkkosivut ja blogit toimivat myös hyvänä valinnan helpottajana - tai vaikeuttajana. Tietoa on kyllä tarjolla, mutta kuinka hyvin siihen ehtii ja malttaa kukin äänestäjä paneutua. Väistyvän eduskunnan kansanedustajien blogisivut on listattu eduskunnan verkkosivuille.


Kristiina Hakala


PS.

Viime lauantaina jaetussa Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä oli mielenkiintoinen juttu Googlen hakutilastojen vertailtavuudesta vaaligallupeihin. Kannattaa lukea.

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Inspiraatiota, ideoita ja oppimista benchmarkingin avulla

Minulla on tällä viikolla ollut mahdollisuus tutustua kahden eri kirjaston palveluihin. Tiistaina Eduskunnan kirjaston ryhmä vieraili Aleksanteri-instituutissa, jossa tutustuimme instituutin toimintaan ja sen kirjastoon. Vierailua emännöi aikaisempi kollegamme Jenni Mikkonen, joka nykyisin toimii Aleksanteri-instituutin kirjaston informaatikkona. Eilen puolestaan kollegamme Heli Yamaguchi esitteli meille Aalto-yliopiston palvelujen tuotteistamista.


Wiki-sovelluksia ja palvelujen tuotteistamista

Aleksanteri-instituutin esittelytilaisuuteen osallistuivat myös Irma Reijonen ja Marjo Kuusela Kansalliskirjaston Slaavilaisesta kirjastosta, Slavicasta. He esittelivät meille Slavican aineistoa ja toimintaa ja kertoivat meneillään olevasta wiki-projektista. Slavica-wikiin kerätään tutkijoille, opiskelijoille ja Slavican henkilökunnalle tärkeitä ja kiinnostavia vinkkejä ja linkkejä sekä Venäjän ja Itä-Euroopan että slavistiikan tutkimuksen alalta. Slavica-wiki on nyt myös meidän yliopiston ulkopuolisten saatavilla verkossa. Mielestäni Slavican toteuttama wiki on erinomainen tapa koota ja jäsentää tietoa tiettyyn aihepiiriin liittyen ja jakaa kirjaston tietämystä oman aihepiirinsä aineistoista.

Wikiä on käytetty työkaluna myös Peace Palacen kirjaston kansainvälisen oikeuden tiedonlähdeoppaissa (research guides) joihin tutustuin viime syksynä osallistuessani oikeudellisten kirjastojen kansainvälisen järjestön IALL:n vuosikonferenssiin Haagissa. Ideana näissä tiedonlähdeoppaissa on, että kansainvälisen oikeuden käsitteistä tehdään aihe-esittelyjä, joihin lisätään kirjallisuusviitteitä ja linkkejä aihetta käsitteleville verkkosivuille. Kirjallisuuden osalta tiedonlähdeoppaissa on hyödynnetty pitkälti Peace Palacen kirjaston omaa kokoelmaa..

Kollegamme Heli Yamaguchi, jonka vakituinen työpaikka on Aalto-yliopiston kirjaston Töölön kampuskirjastossa, kertoi puolestaan kauppakorkeakoulun kirjaston palvelujen tuotteistamisesta. Menestyksekkäin palvelutuote on gradustartti, jonka kautta opiskelijoille tarjotaan henkilökohtaista tiedonhallintakoulutusta graduntekovaiheessa. Gradustartti on määritelty, standardoitu ja asiakaslähtöinen kirjaston palvelutuote, jota tämän johdosta on helppo markkinoida asiakkaille. Gradustartin onnistuneisuudesta kertonee se, että noin puolet graduvaiheessa olevista opiskelijoista osallistuu gradustarttiin, vaikkei palvelu ole pakollinen osa opintoja. Myös Helin esitys oli mielenkiintoinen ja herätti keskustelua: Mitkä meidän palveluistamme voisi tuotteistaa ja miten se kannattaisi tehdä?

Sekä wiki, että palvelujen tuotteistaminen ovat omassa kirjastossamme ajankohtaisia asioita. Eduskunta-aiheisen wikin perustaminen on kirjattu Eduskunnan kirjaston tuoreeseen strategiaan yhtenä eduskuntatiedon saatavuuden parantamiseen tähtäävänä toimenpiteenä. Myös uusien, pidemmälle jalostettujen palvelutuotteiden luominen on mainittu tavoitteena vuosille 2011-2015 ulottuvassa strategiassa.


Tiedon jakamista ja oppimista kollegoilta

Benchmarking tarkoittaa oman toiminnan vertaamista toisten toimintaan, usein parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Benchmarkingin perusidea on toisilta oppiminen ja omien toimintamallien kyseenalaistaminen. Se on jatkuva ja systemaattinen organisaation tuottavuuden, laadun, työprosessien ja työtapojen tehokkuuden vertaaminen valioluokkaa edustavien muiden organisaatioiden vastaaviin.

Määritelmällisesti esityksissä ei ollut kyse varsinaisesta benchmarking-toiminnasta. Inspiroitumisesta, oppimisesta ja ideoiden vaihdosta kylläkin! Onneksi kirjastomaailmassa ideoita ollaan niin valmiita jakamaan keskenään, sillä ideat oman organisaation kehittämiseen tulevat hyvin usein ”talon ulkopuolelta”. Omassa organisaatiossa näitä ideoita voidaan sitten soveltaa ja jalostaa oman organisaation tarpeisiin sopiviksi. Kiitokset vielä Jennille, Irmalle, Marjolle ja Helille inspiroivista ja motivoivista esityksistä!

Erika Bergström