Olen koko johtaja-aikanani
ollut kiinnostunut kirjastojen vaikuttavuuden arvioinnista. Suomessakin
kirjastot mainitaan juhlapuheissa ja PISA-tutkimusten tulosten esittelyn
yhteydessä, mutta keskustelu asiasta jää usein sanahelinäksi, vaille
minkäänlaista konkretiaa. Kuntataloutta koskevassa keskustelussa kirjastot
nähdään menoeränä, kun niitä voitaisiin sen sijaan tarkastella investointina
demokratiaan, tasa-arvoon ja sivistytykseen. Ainakin aiemmin sivistys- ja
kirjasto- ja liikuntapalvelut asetetettiin kunnissa vastakkain, nyt
kirjastoista saa lainata kävelysauvoja ja kahvakuulia.
Maailman
standardoimisjärjestö ISO on vastikään julkaissut standardin ISO 16439:2014,
joka koskee kirjasto- ja informaatioalan vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä. Kollegani Timo Turja osallistui Helsingissä lokakakussa kirjastoalan mittareita
käsittelevään seminaariin ja pyysi
töihin palattuaan hankkimaan standardin, tutustui siihen ja
suositteli standardia kirjastomme
muullekin johdolle.
Kun aloitin lukemisen,
ajattelin että onko tässä nyt mitään uutta ja mielenkiintoista, mutta mitä
pidemmälle pääsin sen paremmalta teksti alkoi tuntua. Ihan kokonaan en sitä
vieläkään ole lukenut mutta on ollut mahtavaa huomata, että itsestään selvätkin
asiat tuntuvat uusilta ja auttavat jaksamaan arkista aherrusta ja suorastaan
voimaannuttavat, kun muistaa, miten hieno
asia julkinen kirjastojärjestelmä on.
Suosittelen kaikille
lämpimästi teille kaikille standardiin ja siinä esiteltyihin metodeihin
tutustumista!
Sari Pajula
2 kommenttia:
Kiva, että standardista on hyötyä. Sen voi ostaa SFS:n verkkokaupasta sales.sfs.fi ja siihen voi myös tutustua SFS:n kirjastossa osoitteessa Malminkatu 34, Kamppi Helsingissä.
Ja minulla on ilo ilmoittaa, että kansallinen Kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arviointiryhmä on yhteistyössä SFS:n kanssa aloittanut tämän standardin suomentamisen. Suomenkielinen versio ilmestynee 2016.
Lähetä kommentti