Parlamenttikirjasto

perjantai 30. huhtikuuta 2010

Tiedon kiertokulku kirjastoista internetiin

Missä syntyy uutta tietoa? Missä se entistä parempi ”tiedonpyörä” keksitään uudestaan? Ennen tietoa keräsivät, järjestivät ja jalostivat kirjastot, luostarit ja laboratoriot. Kuinka suuren osan internet voi saada niiden rooleista?

Ian F. McNeely ja Lisa Wolverton piirtävät teoksessaan Reinventing knowledge: from Alexandria to the Internet (Norton, 2008) hienon kaaren länsimaisen tiedon syntysijoista. He nimeävät kuusi instituutiota, joiden piirissä filosofit, tutkijat, insinöörit, tiedemiehet ovat kokoontuneet ajattelemaan, tutkimaan, tekemään keksintöjään, innovoimaan ja joissa on tallennettu, talletettu ja siirretty tietoa seuraaville sukupolville.

Nämä instituutiot ovat kirjastot, luostarit, keskiajan yliopistot, lukeneisto, tiedeyliopistot ja tutkimuslaitokset.

Ensimmäiseksi tulevat kirjastot (300 eaa. – 500). Myyttisiäkin piirteitä saanut Aleksandrian kirjasto (tai useita kirjastoja) toimi hellenistisen suullisen ja kirjoitetun kulttuuriperinnön ja filosofian tallentajina ja välittäjänä muulle maailmalle. Kun Rooman valtakunta kohtasi rappionsa, luostareista (100-1100) tuli aikansa merkittävimpiä käsikirjoitusten tuottajia ja tutkijoita. Meidän päiviimme asti luostarien kirjastoissa on säilynyt mittaamattoman arvokkaita teoksia. Luostarit olivat ensimmäisiä yhteisöjä, jotka toimivat kiinteänä, muusta maailmasta eristäytyneenäkin, omaan tehtäväänsä omistautuneena yhteisönä.

Keskiajan yliopistot (1100-1500) mursivat luostarien eristäytyneisyyden tarjoamalla kaupungistuvassa kulttuurissa avoimemman toimintaympäristön. Teologien rinnalla alettiin kouluttaa lakimiehiä ja lääkäreitä. Lukeneistoksi (1500-1800) kirjoittajat kutsuvat maiden rajoja ylittävää oppineiden joukkoa, joka piti yhteyttä kirjein, julkaisi kirjoja ja seurasi aikansa kausijulkaisuja. Julkaisutuotanto laajeni kirjapainotaidon myötä. Esimerkkeinä tästä joukosta mainitaan mm. Erasmus, Galilei, Newton ja Bacon.

Valistuksen ajasta lähtien koulutettujen määrä kasvoi huomattavasti, kirkon ote höllentyi ja tiedon välittämiselle avautuivat laajat markkinat. Lukemisen vallankumous läpäisi entistä useammat yhteiskuntaluokat. Tiedeyliopistojen tieteenalat (1700-1900) monipuolistuivat (mm. luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet) ja tutkimus tehostui. Ammattitutkijoiden kouluttamiseen ja tutkijatapaamisia varten alettiin järjestää seminaareja.

Laboratoriot, tutkimuslaitokset (1770-1970) nousivat tutkimuksen kärkipaikoiksi 1900-luvun puoliväliin mennessä. Laboratorioissa kehitettiin sovelluksia mm. atomienergiaan, tietotekniikkaan ja lääketieteeseen. Myös yhteiskunta- ja taloustieteellistä tutkimusta varten perustettiin tutkimuslaitoksia. Tutkimuksessa arvostettiin tulosten toistettavuutta, yleispätevyyttä ja käytäntöön soveltamista.

Tiedeyliopistot ja tutkimuslaitokset ovat pitäneet pintansa näihin päiviin asti. Toisiaan seuraavat instituutiot ovat voittaneet edeltäjänsä, koska seuraava on tarjonnut paremmat edellytykset uusien innovaatioiden syntymiselle.

McNeely ja Wolverton kysyvät, voisiko internet palvella uuden tiedon hautomona. Internet on edellä mainittuja demokraattisempi, globaalisti yhdistävä, osallistumista tukeva, mutta myös kaupallisempi. Uusissa innovaatioissa, uuden tiedon tuottamisessa on aina kysymys useiden toimijoiden yhteistyöstä. Tekijöiden sanoin: ”Knowledge has always been about connecting people, not collecting information.”

Saatavuustiedot Linda-yhteistietokannassa


Kaisa Paavilainen

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Mikä Sininen kilpi?

Pyyntö auttaa kirjastoja maanjäristyksen koettelemassa Haitissa kiinnitti huomiotani kirjastoalan tiedotuksessa. Lähempi luku selvitti, että kirjastojen lisäksi pyrittiin avustamaan mm. paikallisia arkistoja ja museoita. Viestin taustalla oleva järjestö oli nimeltään The Association of National Committees of the Blue Shield (ANCBS).

Mikä siis on Blue Shield/Sininen kilpi? Graafisena merkkinä se on Punainen risti –symbolin vastine kulttuuriomaisuudelle. Sillä merkitään kulttuurisesti arvokkaita kohteita niiden suojelemiksi hyökkäyksiltä aseellisissa välikohtauksissa. Merkki on määritelty Toisen maailmansodan jälkeisessä ilmapiirissä 1954 Haagin yleissopimuksessa kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisten selkkausten sattuessa. Yleissopimus on UNESCOn yleiskokouksen hyväksymä humanitaarinen sopimus.

Merkkiä käytetään yksinään, kun kyseessä on suojeltava kulttuuriomaisuus, joka ei ole erityissuojelussa, tai suojaamaan henkilöitä, jotka vastaavat esim. yleissopimuksen mukaisesta valvonnasta. Kolmesti toistettuna tunnuksella voidaan merkitä erityissuojelussa oleva kiinteä kulttuuriomaisuus, kuljetuksia ja tilapäissuojia.

Sininen kilpi on myös nimi kansainväliselle komitealle International Committee of the Blue Shield (ICBS), joka perustettiin 1996 suojelemaan kulttuurista maailmanperintöä Haagin yleissopimuksen mukaisesti sodan tai luonnonkatastrofien uhatessa. Komitean toimijat ovat 5 hallituksista riippumatonta järjestöä: kansainvälinen arkistoalan järjestö ICA, kansainvälinen museoneuvosto ICOM, kansainvälinen restauroinnin ja rakennussuojelun asiantuntijajärjestö ICOMOS, kansainvälinen kirjastoalan järjestö IFLA ja audiovisuaalisten arkistojen yhdistyksen neuvosto CCAAA.

Komitean tavoitteita edistävät käytännön tasolla kansalliset Sininen kilpi –komiteat (18 maassa ja 19 maassa perusteilla) ja kansallisten komiteoiden yhdistys (ANCBS). Suomessa komiteatoiminta on vasta valmisteilla.

Sininen kilpi –verkosto on viime aikoina mm. koonnut asiantuntijaryhmän avustamaan Kölnin arkistotuhojen korjaamisessa ja tiedottanut kulttuuriomaisuuteen kohdistuneista tuhoista.


Kaarlo Mäkelä


Linkkejä:
Blue Shield's Network Website (ICBS ja ANCBS)
Kulttuuriomaisuuden uhat ja suojelu : työryhmän esitys Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen toimeenpanosta Suomessa ja osana kansainvälistä kriisinhallintaa. Opetusministeriön julkaisuja ; 2007:8.
Kulttuuriomaisuuden suojelun yhteistyöryhmä : loppuraportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:23.

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Kyllä käyttäjä tietää - vielä ehdit vastata, vaikuttaa ja voittaa!

Kirjasto on asiakasta varten. Palvelujen kehittämisessä asiakas ja hänen tarpeensa ovat keskeiset lähtökohdat. Sitä, miten kunnioittavasti asiakkaaseen Eduskunnan kirjastossa suhtaudutaan, kuvaavat esimerkiksi laatimamme ammattieettiset ohjeet.

Niissä asiakkaat on huomioitu ennen työyhteisön eettiseen toimintaan liittyviä ohjeita. Asiakaspalaute on kaikille palveluntuottajille tärkeää. Eduskunnan kirjaston käyttäjien on mahdollisuus antaa palautetta paitsi paikan päällä myös verkkosivujen kautta tai esimerkiksi sähköpostilla (kirjasto@eduskunta.fi). Keräämme palautetta järjestelmällisesti.

Parhaillaan kirjastossa on käynnissä käyttäjäkysely. Kysely on avoinna huhtikuun ajan. Toivomme kaikkien kirjaston asiakkaiden vastaavan kyselyyn. Kyselystä saatujen vastausten ja muun asiakaspalautteen perusteella kehitämme palvelujamme ja toimintojamme. Edellisen asiakaskyselyn valmistuttua suunnittelimme esimerkiksi elektronisten aineistojen verkkosivun uudelleen, jotta se olisi asiakkaille helpompi löytää ja käyttää. Pohdimme kyselyn tuloksia myös blogissamme ja kehotimme osoittamaan meille yhä uusia vinkkejä toiminnan kehittämiseksi.

Käynnissä olevalta asiakaskyselyltä odotamme paljon. Olemme edellisen kyselyn jälkeen lanseeranneet uusia palveluja, esimerkiksi lisänneet Selma-kokoelmatietokantaan uusia web 2.0 - toimintoja (ks. tiedote 9.10.2009), julkaisseet Facebook-sivun, avanneet eduskunnan kuva-arkiston verkkopalvelun jne. Meitä kiinnostaa, miten asiakkaat ovat ottaneet nämä uudet palvelut vastaan. Edelleen haluamme selvittää asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä seuraavista asiakokonaisuuksista:

-henkilökunnan toiminta
-kirjaston verkkopalvelut palvelujen vaikuttavuus työhön tai opiskeluun
-painetun ja elektronisen aineiston saatavuus ja löytyvyys
-Selman käytettävyys tilat ja laitteet.


Analysoimme vastaukset huolellisesti ja raportoimme tulokset. Kaikki vastaukset antavat meille arvokasta tietoa kirjaston käyttäjien mielipiteistä ja näyttävät, mihin suuntaan kehitämme toimintaamme. Huomioimme ehdotetut ideat palvelujen suunnittelussa. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan neljä 50 euron arvoista kirjalahjakorttia. Vastaa, vaikuta ja voita!


Linkki Eduskunnan kirjaston käyttäjäkyselyyn 1.-30.4.2010



Sirkka-Liisa Korkeila

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Nuorten parlamentti jälleen koolla 16.4.2010

Nuorten parlamentti kokoontuu joka toinen vuosi eduskunnassa. Istunnon seuraava ajankohta on lähellä, sillä 16.4.2010 Eduskuntatalo täyttyy taas innokkaista ja valveutuneista nuorista.

Nuorten parlamentin istuntopäivään ilmoittautui tällä kertaa 95 parlamenttikerhoa peruskoulun yläkouluista ympäri maan. Jokaisesta koulusta tulee 2, joistakin jopa 3 edustajaoppilasta, ja he valloittavat kansanedustajien paikat Eduskuntatalon täysistuntosalista yhden istunnon ajaksi. Kouluista osallistuu päivään myös yhdet toimittajaoppilaat sekä yhdet ohjaajat/opettajat.

Ohjelmaa on koko päiväksi, mutta Nuorten parlamentti huipentuu klo 12-13 pidettävään täysistuntoon, joka toteutetaan eduskunnan suullisen kyselytunnin tapaan. Oppilasedustajat pyytävät puheenvuoron istuntoa johtavalta eduskunnan puhemieheltä, esittävät kysymyksensä kansanedustajan paikalta ja aihealueesta vastaava ministeri vastaa kysymykseen puhemiehen myönnettyä hänelle puheenvuoron. Yleensä jostakin kysymyksestä myös äänestetään. Istunnon jälkeen on vuorossa puhemiehen vastaanotto Valtiosalissa.

Toimittajaoppilaat seuraavat täysistuntoa istuntosalin yleisölehteriltä. Heidän tehtävänään on tehdä juttuja ja ottaa kuvia oman koulunsa foorumeita varten tai julkaistavaksi oman paikkakuntansa tiedotusvälineissä.

Myös kutsuvieraat seuraavat Nuorten parlamentin istuntoa yleisölehtereiltä. Kutsuttujen joukossa on mm. kansanedustajia ja nuorisojärjestöjen edustajia.

Uusi Nuorten eduskunta -sivusto avautuu 16.4. osoitteessa http://www.nuorteneduskunta.fi/. Sivustolla on tietoa eduskunnasta ja Nuorten parlamentin toiminnasta. Nuorten parlamentin täysistuntoa on mahdollista seurata joko tämän uuden sivuston kautta verkkolähetyksenä ja uutisointina tai TV-lähetyksenä.

Nuorten parlamentin istuntopäivä on aina ollut antoisa ja mieleenpainuva erityisesti osallistuville nuorille. Mutta se on miellyttävää vaihtelua myös eduskunnassa ja Kerhokeskuksessa työtään tekeville tapahtuman järjestäjille. Lisätietoja päivästä saa allekirjoittaneelta.

Kristiina Hakala

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Kyllä käyttäjä tietää!

Kirjasto on asiakasta varten. Palvelujen kehittämisessä asiakas ja hänen tarpeensa ovat keskeiset lähtökohdat. Sitä, miten kunnioittavasti asiakkaaseen Eduskunnan kirjastossa suhtaudutaan, kuvaavat esimerkiksi laatimamme ammattieettiset ohjeet. Niissä asiakkaat on huomioitu ennen työyhteisön eettiseen toimintaan liittyviä ohjeita.

Asiakaspalaute on kaikille palveluntuottajille tärkeää. Eduskunnan kirjaston käyttäjien on mahdollisuus antaa palautetta paitsi paikan päällä myös verkkosivujen kautta tai esimerkiksi sähköpostilla (kirjasto@eduskunta.fi). Keräämme palautetta järjestelmällisesti.

Parhaillaan kirjastossa on käynnissä käyttäjäkysely. Kysely on avoinna huhtikuun ajan. Toivomme kaikkien kirjaston asiakkaiden vastaavan kyselyyn.

Kyselystä saatujen vastausten ja muun asiakaspalautteen perusteella kehitämme palvelujamme ja toimintojamme. Edellisen asiakaskyselyn valmistuttua suunnittelimme esimerkiksi elektronisten aineistojen verkkosivun uudelleen, jotta se olisi asiakkaille helpompi löytää ja käyttää. Pohdimme kyselyn tuloksia myös blogissamme ja kehotimme osoittamaan meille yhä uusia vinkkejä toiminnan kehittämiseksi.

Käynnissä olevalta asiakaskyselyltä odotamme paljon. Olemme edellisen kyselyn jälkeen lanseeranneet uusia palveluja, esimerkiksi lisänneet Selma-kokoelmatietokantaan uusia web 2.0 - toimintoja (ks. tiedote 9.10.2009), julkaisseet Facebook-sivun, avanneet eduskunnan kuva-arkiston verkkopalvelun jne. Meitä kiinnostaa, miten asiakkaat ovat ottaneet nämä uudet palvelut vastaan. Edelleen haluamme selvittää asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä seuraavista asiakokonaisuuksista:

henkilökunnan toiminta
kirjaston verkkopalvelut
palvelujen vaikuttavuus työhön tai opiskeluun
painetun ja elektronisen aineiston saatavuus ja löytyvyys
Selman käytettävyys
tilat ja laitteet.

Analysoimme vastaukset huolellisesti ja raportoimme tulokset. Kaikki vastaukset antavat meille arvokasta tietoa kirjaston käyttäjien mielipiteistä ja näyttävät, mihin suuntaan kehitämme toimintaamme. Huomioimme ehdotetut ideat palvelujen suunnittelussa.

Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan neljä 50 euron arvoista kirjalahjakorttia.

Vastaa, vaikuta ja voita!

Linkki Eduskunnan kirjaston käyttäjäkyselyyn 1.-30.4.2010


Sirkka-Liisa Korkeila