Parlamenttikirjasto

perjantai 29. marraskuuta 2013

Opi perusasiat

Tänä syksynä koulutusohjelmassamme on ollut yhdeksän kaikille avointa koulutustilaisuutta Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa. Vielä kaksi on jäljellä.

Tiistaina 3.12. klo 9–10.30 aiheena on Eduskunnan kirjaston ja arkiston palvelut. Viimeisellä kerralla, tiistaina 10.12. klo 9–10.30, aiheena on kirjojen käyttö eduskunnassa. Saat tietää, miten kirjoja käytetään poliittisessa retoriikassa. Tämä Timo Turjan mielenkiintoinen esitys ”Kirjat ja politiikka” on uusi koulutusohjelmassamme.

Koulutuksemme Kansalaisinfossa ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Kannattaa ilmoittautua etukäteen verkkosivuillamme olevalla lomakkeella.

Järjestämme koulutusta Kansalaisinfossa myös ensi keväänä. Muokkaamme ja päivitämme koulutusohjelmaamme lukukausittain ja todennäköisesti tarjoamme keväällä jotain uutta mutta varmasti myös jotain vanhaa, sillä koulutustemme perusaiheet pysyvät: valtiopäiväasiakirjat, oikeudelliset säädöslähteet ja EU-tiedonlähteet. Tietojasi näistä aiheista voit kernaasti tulla säännöllisesti päivittämään.

Keräämme palautetta koulutuksistamme ja toivomme ehdotuksia koulutusaiheista. Voit esittää niitä esimerkiksi verkkolomakkeella.
 
Tutustu koulutusohjelmaamme ja tervetuloa koulutuksiimme myös ensi keväänä!

Ilmoitamme halukkaille tarjoamastamme kaikille avoimesta koulutuksesta. Pääset tälle sähköpostilistalle ruksaamalla kyseisen kohdan ilmoittautumislomakkeella.

Pidämme myös räätälöityjä koulutuksia keskeisille käyttäjäryhmillemme, ja asiantuntijoitamme voi pyytää kouluttajiksi muihin organisaatioihin.


Sirkka-Liisa Korkeila

 


 

 

perjantai 22. marraskuuta 2013

Kansanedustajana politiikan käännekohdissa



Esko Ahoa, Gustav Björkstrandia, Tarja Halosta, Erkki Pulliaista, Marjatta Stenius-Kaukosta, Riitta Uosukaista ja Pekka Vennamoa yhdistää kansanedustajuuden kokemus. He olivat kuluvana syksynä kukin vuorollaan Pikkuparlamentissa toimittaja Hannu Lehtilän haastateltavana sarjassa Kansanedustajana politiikan käännekohdissa. Suorina lähetyksinä radioidut haastattelut kuuluivat eduskunnan 150 vuotta säännöllistä valtiopäivätoimintaa -merkkivuoden ohjelmaan.

Miksi juuri nämä entiset kansanedustajat haastateltiin ja minkälaisia politiikan käännekohtia haastattelujen perusteella hahmottui? Haastateltavia valittaessa pyrittiin noudattamaan puolueperusteista tasapainoa: mukaan saatiin edustajat kaikista viime vuosituhannen lopun merkittävimmistä puolueista (vanhat ”neljä suurta” SDP, KOK, KESK ja SKDL sekä RKP, SMP ja vihreät). Sukupuolten tasa-arvo toteutui kiintiöperiaatteen mukaisesti. Haastateltavien joukossa oli entinen presidentti, pääministeri, eduskunnan puhemies, ministereitä sekä kansanedustajia, joiden arvostus perustuu pitkään parlamentaariseen uraan.

Haastateltavien kaudet kansanedustajina ulottuivat 1970-luvun alusta (Vennamo 1972) ja vuoteen 2011, jolloin Erkki Pulliainen tippui eduskunnasta. Jokaisessa haastattelussa käytiin läpi ryhtyminen politiikkaan ja päätyminen kansanedustajaksi, yleensä myös siirtyminen muihin tehtäviin parlamentaarisen uran päätyttyä. Politiikan käännekohdiksi nousivat Kekkosen kauden päättyminen, kylmän sodan loppu Neuvostoliiton hajoamiseen, Suomen Eurooppa-integraatio ja 90-luvun lama. Puoluekartan muutoksista valaistiin vihreyden kehitystä liikkeestä puolueeksi, laitavasemmiston hajaannusta ja uutta alkua vasemmistoliittona sekä SMP:n nousuja ja laskuja. 

Aktiivipoliitikot elävät miltei ympärivuorokautisessa ”haastatteluyhteiskunnassa” ja ovat siksi sanavalmiita haastateltavia myöhemminkin. Mieleeni jäi erityisesti Tarja Halosen salaviisas kiteytys joistakin kansanedustajakollegoista, jotka poukkoilivat vaalien väliaikoinakin äänten perässä lepakoiden lailla. Esko Aho oli vastauksissaan analyyttisin, mediajulkisuuden hän on hallinnut aina. ”Madame” Uosukaisen säkenöivä esiintyminen oli haastattelijankin mielestä ”ilotulitusta, yhtä juhlaa”. Entinen presidentti, pääministeri ja puhemies esiintyvät yhä melko usein julkisuudessa, mutta näin ei välttämättä käy entisen ministerin kohdalla. Esimerkiksi Sorsan IV hallituksen tiede- ja kulttuuriministeri Gustav Björkstrand ihmetteli Jumalan teatteri -kohusta kertoessaan, miksei hänen seikkaperäinen näkemyksensä ole kiinnostanut edes aiheen tutkijoita.

Kuuntelin haastattelusarjaa myös Eduskunnan kirjaston veteraanikansanedustajien muistitietoarkistosta vastaavana tutkijana. Erkki Pulliainen jäi radioidun haastattelunsa jälkeen yöksi Helsinkiin ja täydensi seuraavana päivänä muistitietokokoelmaa miltei seitsentuntisella veteraanihaastattelullaan. Pekka Vennamosta, Marjatta Stenius-Kaukosesta ja Esko Ahosta on tehty vastaava veteraanikansanedustajahaastattelu jo aikaisemmin. Erityyppisistä poliitikkomuisteluista voi esimerkiksi tutkia, miten haastattelun päätyminen suorana julkisuuteen vaikuttaa sen sisältöön.   

Kansanedustajana politiikan käännekohdissa -radiolähetysten päätyttyä yleisö sai aina esittää haastateltavalle kysymyksiä. Viimeinen tilaisuus päättyi kysymykseen: ”Voitaisiinko näitä haastatteluja järjestää pian lisää?”.
 

Joni Krekola
 

Kuuntele koko seitsenosainen haastattelusarja Kansanedustajana politiikan käännekohdissa:
 

Tietoa veteraanikansanedustajien muistitietoarkistosta:

  

perjantai 15. marraskuuta 2013

@EdariFi - Eduskunnan kirjasto 7 kuukautta Twitterissä

 
 
Eduskunnan kirjaston perustehtävä on palvella eduskunnan lisäksi kaikkia eduskunnasta, oikeudesta tai yhteiskunnasta tietoa tarvitsevia. Sosiaalinen media kuten Facebook ja Blogi ovat eräitä tapoja tai kanavia toteuttaa  tätä tehtävää. Huhtikuun lopussa kirjaston sosiaalisen median palettia täydennettiin julkistamalla EdariFi -Twitterpalvelu. Ohessa lainaus julkistusta koskeneesta blogista 26.4: "EdariFi kokoaa oikeuteen, yhteiskuntaan ja politiikkaan liittyviä ajankohtaisia linkkivinkkejä. Kokoelmistamme löytyvien julkaisujen lisäksi nostamme esiin aiheisiin liittyviä lehtiartikkeleita, viranomaisten julkaisuja ja tapahtumia. Kokemuksemme mukaan Twitterissä voimme toimia muita tiedotuskanavia nopeammin ja kevyemmin ja laajentaa tarjontaa kirjastosta löytyvistä julkaisuista kiinnostaviin sisältöihin." Nyt seitsemän kuukauden jälkeen on aika hieman kertailla asioita ja tarkastella sitä mitä ollaan twiittattu, miksi ja lopuksi sitä, miten tämä palvelu voisi jatkossa olla parempaa.
 
EdariFi:n  tavoitteena on tarjota max. 140 merkin virtana, ei tila- ja olopäivityksiä, vaan ennen muuta linkkivinkkejä erilaisiin ajankohtaisiin aineistoihin, kuten tapahtumiin tai erilaisiin tiedonlähteisiin tai muihin tausta-aineistoihin. Twitterille hieman epätyypillisesti - EdariFi  ei juurikaan esitä omia mielipiteitä tai kommentoi - jokainen voi itse tutustua vinkattuihin aineistohin  tarkemmin ja muodostaa sitä kautta oman mielipiteensä.

EdariFi:n twiittivirtaa tutkiskellessa voi havaita, että twiittejä on kertynyt runsaasti juuri oman erikoiskirjastoalaamme koskevista aiheista eli oikeudesta, politiikasta ja yhteiskunnasta. Toinen merkillepantava seikka on se, että uutisaineisto on välillä korostunut muiden aineistojen kustannuksella. Tosin tämäkin aineisto on pyritty valitsemaan siten, että sillä olisi myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, tai sen täydennykseksi on tarjottu linkkejä tausta- tai primääritietoon esim. erilaisiin päätöksiin, valmisteluasiakirjoihin jne.

EdariFi:n twiittaamasta kotimaisesta aineistosta merkittävän osan muodostaa erilaisten uutisaineistojen ohella valtioneuvoston ja eri ministeriöiden aineistot ja twiitit erityisalojensa aiheista, kuten tiedotteet, lainvalmistelu- ja kehittämishankkeet, mietinnöt ja lausunnot. Näiden lisäksi olemme säännöllisesti hyödyntäneet Eduskunnan julkaisemaa twiittivirtaa ja muita aineistoja, kuten verkkolähetyksiä, tiedotteita ja primäärilähteitä kuten hallituksen esityksiä ja valiokuntien mietintöjä. Lisäksi olemme twiitammeet säännöllisesti kirjaston koulutustapahtumista, kokoelmatietokanta Selman aineistoista ja kirjaston tiedonlähdeoppaista. Edellisten lisäksi muuta kotimaista twiittiaineistoa olemme valinneet etupäässä sellaisilta julkisyhteisöiltä sekä kansalaisjärjestöiltä, jotka toimivat tasa-arvon ja ihmisoikeuksien saralla.

Ulkomaisesta twiittianeistosta suurehkoa osaa edustaa erityisesti Euroopan Unionin ja YK:n eri elimien tuottamat lukuisat aineistot ja tiedonlähteet. EU-aineiston runsasta käyttöä puoltaa se tosiseikka, että EU vaikuttaa niin monella tapaa suomalaisten elämään ja arkipäivään - halusimme sitä tai emme. Valtioneuvoston ja Eduskunnan lainsäädäntöprosessit ovat monesti kytköksissä EU:n vastaaviin prosesseihin ja siksi tarvitsemme tätä tietoa myös erityisesti silloin,  kun haluamme vaikuttaa ja muuttaa asioita EU:n sisältä käsin.

Näiden lisäksi olemme twiitanneet päivittäin myös useiden muiden kansainvälisten järjestöjen kuten OECD:n, WTO:n ja Euroopan Neuvoston twiittivirroista ja muista aineistoista. Seuraamme myös  kansainvälisiä tuomioistuimia sekä useita kansalaisjärjestöjä, jotka toimivat erityisesti tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja kehitysyhteistyöntyön parissa. Näiden lisäksi seurannassa on joitakin kansainvälisiä politiikan tutkimuksen yksikköjä.

Työnjaollisesti EdariFi:n toimitus koostui alunperin kahdesta henkilöstä, nykyisin tähän työhön  osallistuu aktiivisemmin 1-3 ihmistä. Sen lisäksi kollegoita on pyydetty vinkkaamaan toimitukselle sopivista aiheista. Jonkin verran hyviä vinkkejä onkin saatu, mutta selvästi tässä on vielä parantamisen varaa. Henkilökohtainen käsitykseni onkin, että henkilökunnan  todellinen osaaminen ja tietomäärä eivät ole vielä realisoituneet kovin hyvin tässä palvelussa.

Eräs ajatus Twitter -tiliä julkistettaessa oli, että voisimme saada myös seuraajiltamme tai asiakkailtamme Twitter -vinkkejä julkaistavaksi. Käytännössä vuoropuhelu on toistaiseksi ollut vähäistä. Päiväselvää on, että moni kirjaston käyttäjistämme ja muutkin Twitterin seuraajista omaavat sellaista erityisasiantuntemusta, jota voisi jakaa laajemmillekin piireille. Twitter on näppärä tapa paitsi jakaa myös saada erittäin nopeasti, välillä reaaliaikaisesti, tietoa asioista ja tapahtumista ja tarvittaessa verkostoitua itseä kiinnostavien ihmisten ja tahojen kanssa.

Tervetuloa tutustumaan EdariFi -twittervirtaan, mikä löytyy myös kirjaston kotisivulta  ja myös kommentoimaan sekä jakamaan vinkkehdotuksia!

Heikki Rajala

PS EdariFi twiitteihin voi myös tutustua kirjoittamalla Googlen hakukentään:  EdariFi

Linkki: Twitter-opas vasta-alkajille




perjantai 8. marraskuuta 2013

Eräs työpäivä


Jokin aika sitten kirjaston Facebook-sivulla ehdotettiin, että siellä kerrottaisiin, mitä kirjastossa tapahtuu ja esim. minkälaisia kysymyksiä päivän aikana tulee vastattavaksi. Vastaan haasteeseen ja kerron lyhyesti työpäivästäni keskiviikkona 6.11. Tosin vain yhden työpäivän kuvaus ei anna kattavaa kuvaa työtehtävistäni eikä kirjastossa tehtävistä töistä.

Työmatkalla kävin mielessäni läpi päivän työt. Perjantaina ilmestyvä Uutuuksia Eduskunnan kirjastossa oli valmis, mutta epäilin yhden kirjan sopivuutta luettelossa. Päätin poistaa kyseisen teoksen luettelosta ja työpaikalle saavuttuani kiirehdin heti kollegan työhuoneeseen kertomaan asiasta. Kulkematta työtilani kautta.

Työpöydän ääreen päästyäni ehdin vielä tovin verran suunnitella päivitystä kirjaston Facebook-sivulle ruotsalaisuuden päivän kunniaksi ennen kuin muistin: aamukahvi ja Vuoksen piirakat! Ei kai päivä ilman niitä käynnisty!

Ideani Facebook-päivityksestä ei ollutkaan hyvä ja toimiva. Muutin näkökulman ja tein uuden päivityksen kirjaston ruotsinkielisistä verkkosivuista.

Työpöydän ääressä
Palaveri kirjaston avoimuusvideon julkistamistilaisuudesta työtoverin kanssa oli tehokas ja nopea. Vasta sen jälkeen kun olimme hyväksyttäneet ehdotuksemme kirjaston johtajan kanssa, alkoivat ongelmat. Ovatko paneelin keskustelijoiksi valitsemamme sittenkään hyvät, ehtivätkö kiireisen aikataulun ihmiset tulla keskustelijoiksi paneeliin, saammeko tilan käyttöömme haluamamme aikana?

Iltapäivän päivystys asiakaspalvelussa alkoi ikävin uutisin: kirjaston kopiokone ei toimi. Mahdollisesti se on kunnossa ja asiakkaiden käytössä vasta perjantaina.

Asiakaspalvelussa päivystää kaksi kirjaston virkailijaa, joista toinen on perehtynyt lainaus- ja neuvontapalveluihin ja toinen tietopalveluun. Asiakas voi kääntyä kumman tahansa päivystäjän puoleen. Jos jotakin asiaa emme tiedä tai osaa, kysymme toisiltamme tai asian vielä paremmin tietävältä työtoverilta.

Pitkään tarvitsin päivystäjäkollegan apua uuden kirjastokortin tekemisessä. Kirjastojärjestelmän monimutkaisuus ja yksityiskohtien runsaus saivat minut aina epäilemään, tuliko kirjastokortti tehtyä oikein. Taas sain ilokseni huomata, että osaan tehdä uuden kirjastokortin. Asiakkaallekin on miellyttävämpää, kun päivystäjä selviää tehtävistään kangertelematta.

Vuoroni aikana mm. esittelin asiakkaalle Suomenlaki.comia, Finlexiä, Edilexiä ja SanomaPron Verotusfokusta siten, että jokaisessa tehtiin haku samalla termillä. Tämä tietopalvelutehtävä oli minullekin mielenkiintoinen kertaus kotimaisista juridisista tietokannoista ja niiden välisistä eroista. Toisen asiakkaan kanssa etsin valtioneuvoston periaatepäätöstä vuodelta 1985. Ensin piti löytää tarkat tiedot päätöksestä, jonka jälkeen asiakas teki varastonoutopyynnön vuoden 1985 Viralliseen lehteen.

Asiakaspalvelussa näytti olevan rauhallista. Asiakkaat työskentelivät koneilla, etsivät itse kirjallisuutta käsikirjastosta ja avokokoelmasta eikä asiakaspalveluun ollut jonoja. Niinpä ehdin päivystyksen ohessa tehdä muutakin. Kirjoitin tätä juttua, pohdin valokuvaussessiota kirjaston uusia internet-sivuja varten ja päivitin kirjaston Facebook-sivua tiedotteella uudesta LATI-paketista. Twitteriä en ehtinyt päivittää, onneksi kirjastossa on muitakin sitä tekemässä.

Vuoroni päättyi 16.15, jonka jälkeen katsoin vielä sähköpostini ja kirjoitin lisää blogia. Suljin koneen 16.40.

Monet kerrat olen muistellut kirjastotieteen opintoja Tampereen yliopistossa 80-luvun alussa. Silloin ei ollut sosiaalista mediaa, ei kirjastojärjestelmiä, ei verkkopalveluja. ATK teki vasta tuloaan kirjastoihin ja luennolla opiskeltiin joukko-oppia. Kirjastojen markkinoinnista ei puhuttu mitään. Kirjastotyön dokumentointi valokuvin ja videoin olisi ollut vallankumouksellinen ajatus.

Minulle työtehtävien monipuolisuus on parhaita syitä viihtyä töissä kirjastossa.

Kirjastossa työskentely on myös hauskaa!



Päivi Erkkilä



LATI / Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus: http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/oikeudellinentieto/tietopaketit/itsemaaraamisoikeus.htx
Eduskunnan kirjasto Facebookissa: https://www.facebook.com/Eduskunnankirjasto
Eduskunnan kirjasto Twitterissä: https://twitter.com/EdariFi

tiistai 5. marraskuuta 2013

Tehtävä Helsingissä

Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa julkaistiin 3.10.2013 mielenkiintoinen kirja. Nuori amerikkalainen tutkija Karen Erickson haastatteli vuonna 1960 lähes koko silloisen Suomen valtionjohdon. Hän teki lyhyessä ajassa 264 haastattelua, joissa hän käytti apunaan 50 – kohtaista kyselylomaketta. Kysymykset voidaan jakaa viiteen pääteemaan: valtion tehtävät, mahdollisuudet ja uhat, vallankäytön rajat, kansalaiset sekä yhteiskunta. Haastateltavien joukossa olivat mukana niin silloiset kansanedustajat kuin esimerkiksi presidentti Kekkonen ja osa valtion keskushallinnon korkeimmista virkamiehistä. Haastatteluita ei nauhoitettu vaan Erickson teki niistä muistiinpanot käsin. Muistiinpanot ovat sekakielisiä eli ne ovat osittain englanniksi ja osittain suomeksi. Ennen nyt julkaistua kirjaa, aineistoa on käytetty ainoastaan Ericksonin väitöskirjassa (Harvard University, 1976), jossa haastateltavat eivät ole tunnistettavissa.
 
Nyt Karen Erickson ja Hannu Rautkallio ovat toimittaneet kirjan Tehtävä Helsingissä, Suomen johto syvähaastattelussa 1960. Kirjassa käsitellään 32 Suomen johtavan poliittisen hahmon näkemyksiä edellä mainituissa teemoissa. Ericksonin ja Rautkallion on tarkoitus myös julkaista lisää tämän aineiston pohjalta, joten kyseessä on vasta merkittävän aineiston ensimmäiset maistiaiset.

Ericksonin päätös valita Suomi tutkimuskohteekseen selittyi hänen omien sanojensa mukaan ainakin osittain sillä, että hänen äitinsä vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Erickson puhuukin yhä varsin kelvollista suomea. Kansalaisinfossa esiintyi säteilevä ja energinen, voisiko jopa sanoa iätön, Karen Erickson. Luonnollisesti herättää ihmetystä, miten Erickson saattoi saada syvähaastattelut koko silloiselta valtiojohdoltamme. Ericksonin avoin olemus on eräs valttikortti, joka on avannut teitä haastateltavien luo. Kirjanjulkistamistilaisuudessa kävi myös ilmi, että CIA:n asiakirjoissa Erickson oli merkitty agentiksi. Hänen tietämättään, vakuuteltiin sekä Ericksonin että Rautkallion suulla. Kuitenkin Erickson vieraili Helsingissä myös kesällä 1962 Maailman nuorison ja ylioppilaiden festivaaleilla, jonka taustalla toimi vahvasti Neuvostoliitto. Yhdysvallat järjestikin vastavetonaan Helsingissä oman ”Nuori Amerikka esittelee” -näyttelyn, jossa mukana toimi myös Erickson. Tällä vastafestivaalilla on usein arvioitu olleen suora yhteys Yhdysvaltain keskustiedustelupalveluun, joten vastuu Ericksonin agenttitoiminnan tulkinnasta jäänee kuulijalle ja lukijalle.

Mielestäni Tehtävä Helsingissä tarjoaa mielenkiintoisen leikkauksen lähihistoriamme merkittävimpien hahmojen ajatusmaailmaan. Samalla tulee väistämättä kuitenkin ajatelleeksi onko ajatusmaailma sittenkään muuttunut kaikilta osin kovinkaan paljon.

Lue kirjasta esimerkiksi kenen mielestä ”poliittisilla johtajilla on Suomessa liian paljon henkilökohtaista vaikutusvaltaa. Meillä on kehittynyt ammattipolitiikkoja, joilla ei ole muuta ammatillista, yhteiskunnallista tai valtiollista kokemusta ja vastuuta”.  Tai kenen mukaan ”nykyiset lait eivät ilmaise kansalaisten oikeustajua eivätkä vastaa sen mukaista oikeusmenettelyä”. Saman haastateltavan mukaan lisäksi ”Tietyssä olosuhteissa lain noudattamatta jättäminen voi tulla kyseeseen”.
 

Jari Suutari


Lisätietoja teoksesta: 
 
 
Lue myös:

Joni Krekola: Maailma kylässä: Helsingin nuorisofestivaali 1962. Like, Helsinki 2012. http://www.like.fi/kirjat/maailma-kylassa-1962   (Teos Selmassa: https://selma.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=392118 )