Parlamenttikirjasto

perjantai 24. huhtikuuta 2020

Fiilispohjalta


Päätökset tulee aina tehdä parhaan mahdollisen käytettävissä olevan tiedon perusteella. Kuulostaa yksinkertaiselta. Kirjastot ovat täynnä tietoa ja varsinkin Eduskunnan kirjasto. Sieltä vaan tarkistamaan ja siitä sitten päätöksiä tekemän. Ja kirjasto on tässä tietysti vertauskuva kaikelle tiedolle, mitä verkko ja maailma ovat aivan väärällään. Ei lopu kesken, ei.

Mutta mitä se tieto sitten on? Tähän voisi leikata ja liimata koko tietoisen ihmiskunnan historian kaikki ajatukset ja filosofian. Aika yleinen toteamus kuuluu, että tieto on tosi uskomus. Naurismaan aidatkin nauravat kovaan ääneen. Totta ja uskomus samaan aikaan? Mutta ehkei tuon lähemmäksi ole tarpeenkaan päästä. Nobelisoitu vertaisarvioitu tiedekään ei yritä edes väittää pääsevänsä tuon pidemmälle ja siinä kai se tieteen syvin olemuskin saman tien on. Aina tulee joku, joka tietää paremmin. Joku jossain osuvasti totesikin, että tieteen mahtavuus näkyy siinä, että painovoimakin on vain teoria. Kuka tahansa voi lähteä haastamaan. Esimerkiksi George Lucas esittää, että kyseistä teoriaa voisi vieläkin yksinkertaistaa ottamalla sen painon siitä alusta pois.

Mutta se päätöksenteko. Kun ihmisten ja yhteiskuntien asioista päätetään ja lakeja säädetään, on ollut tapana punnita asiaa monelta kantilta. Korkeasti koulutetut virkamiehet valmistelevat laittamalla kaiken oppimansa peliin. Oppi on saatu esimerkiksi yliopistoissa, jossa opetus perustuu satojen vuosien tieteelliselle prosessille, jossa aina uudet teoriat korvaavat vanhat ja päästään koko ajan paremmin perusteltujen tosien uskomusten äärelle. Lakeja säädettäessä verrataan vanhaan, olemassa olevaan ja kansainväliseen lainsäädäntöön. Koko ajan ympärillä on paras mahdollinen asiantuntemus joko tekstimuodossa tai joskus jopa paikan päällä. Eduskunnan valiokuntiin kutsutaan jatkuvasti asiantuntijoita ja taas kerran on vuosisatojen tieteellinen historia päättäjien ulottuvilla.

Mutta tieto asuu ja liikkuu ihmisessä. Lopulta kuitenkin ihminen on se, joka päättää, miten asioiden pitää olla ja mennä. Maailma on niin monimutkainen järjestelmä, että mihinkään tilanteeseen ei koskaan ole aivan täydellisesti sopivaa tietoa tai teoriaa.  Ilmaisu ”viime kädessä” kertoo mielestäni sen, että mikään päätös ei toteudu ilman ihmisen tointa. Maailmaakin monimutkaisemmat ovat ihmisen aivot, joissa päätös lopulta muotoutuu. Ne ovat kaiken lisäksi hyviä uskottelemaan itselleen kaikenlaista, kuten asioiden todenperäisyyksiä. Jos itse joutuisi kaiken miettimään ja pelkästään omiin aivoihinsa luottamaan, voisi tulla ikävää tai ainakin kovin kummallista jälkeä.


Onneksi meitä ihmisiä on paljon ja avoimessa demokratiassa päätökset yleensä syntyvät lukuisten ihmisten valmistelusta ja vastuullisesti parhaan mahdollisen tiedon perusteella. Vaikka aina mukana on hieman fiilispohjaa ja mutua, ovat päätökset yleensä hyviä ja usein jopa vallan erinomaisia. Avoin ja tietoon perustuva yhteiskunta takaavat sen, että hulluimmat ideat ammutaan alas hyvissä ajoin.

Mitä politiikka on? Tähän voisi leikata ja liimata koko tietoisen ihmiskunnan historian kaikki ajatukset ja filosofian. Mutta ehkä se on sitä, että huolimatta kaiken maailman kirjastoista, tiedosta, tieteestä ja asiantuntemuksesta emme siltikään voi tietää mistään ihan varmuudella, niin pitää tehdä parhaan mahdollisen tiedon perusteella mahdollisimman hyviä arvauksia parhaasta mahdollisesta tulevaisuudesta.

Antti Virrankoski
Eduskunnan kirjaston johtaja


tiistai 14. huhtikuuta 2020

Samaan aikaan Eduskunnan kirjastossa


Poikkeusolot jatkuvat myös pääsiäisen jälkeen mutta kirjasto palvelee kansalaisia parhaan mukaan. Kirjaston ja arkiston tietopalvelu on tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostitse joka arkipäivä klo 9-15, jolloin kansalainen voi esittää kysymyksiä eduskuntatyöhön liittyen tai pyytää kopioita valtiopäiväasiakirjoista. Verkkosivuillamme olevia tietopaketteja päivitetään lainsäädäntöprosessien edetessä. Valmiuslain käyttöön ottoon liittyvä tietopaketti on tällä haavaa kaikkein suuriman huomion kohteena. Myös muut eduskunnan kirjaston verkkosivujen sisällöt ovat taattua tiukasti faktoihin nojautuvaa laatutyötä. Ainestoa ei nyt voi lainata, mutta otamme kuitenkin vastaan hankintapyyntöjä, jotta kokoelmamme olisi myös poikkeusolojen jälkeen mahdollisimman hyvin ajan hermolla.

Samaan aikaan testataan jo täyttä päätä uutta ensi kesänä käyttöön otettavaa uutta kirjastojärjestelmää.  Käyttöönotto on mittava usean vuoden työn vaatinut ponnistus, joka vie kirjaston palvelut kerralla uudelle vuosikymmenelle.

Kirjaston vastaa eduskunnan uuden asianhallintajärjestelmän käyttöönotosta. Järjestelmä tulee sujuvoittamaan kanslian sisäisi prosesseja ja vaikuttaa koko kanslian toimintaan monella tasolla. Tämäkin hanke on siis varsin mittava ponnistus, jonka eteen tehdään jatkuvasti työtä myös poikkeusoloissa.

Kesää, syksyä ja kauempana siintävää tulevaisuutta varten tehdään jatkuvasti suunnittelutyötä, jotta sekä eduskunnalla että kanslialla olisi entistä paremmat kirjastopalvelut.

Vaikka meillä alkaakin jo olla varsin ikävä tutkijoita, opiskelijoita ja muita eduskunnan ulkopuolisia asiakkaita, on silti ilo tehdä työtä tulevien vuosien palveluiden hyväksi.

Tapaamisiin siis!

Antti Virrankoski

Eduskunnan kirjaston johtaja

perjantai 3. huhtikuuta 2020

Tiedon saavutettavuus ja COVID-19



Kriisitilanteessa jos jossain tieto on arvossaan. Sitä on koko ajan liian vähän tai sitä saadaan liian myöhään. Tutkijoilla, viranomaisilla, päättäjillä, medialla ja kansalaisilla on ääretön tiedonjano. Vallitsevassa tilanteessa tiedon saatavuus, luotettavuus, käytettävyys ja saavutettavuus korostuvat. Monet kirjastot, virastot ja muut kansalaisen tiedontarpeita normaalisti tyydyttävät toimijat ovat joko sulkeneet ovensa tai rajoittaneet palveluitaan. Verkosta ja tiedotteista löytyy kyllä yllin kyllin tietoa, mutta monelle se ei yksinkertaisesti riitä. Tiedon tuottajat ja tarjoajat miettivät nyt kuumeisesti ratkaisuja ja monet ovatkin jo löytäneet uusia tapoja palvella kansalaisia.

Tiedon tai yleisemmin verkkopalvelun saavutettavuus tarkoittaa, että kaikilla käyttäjillä olisi mahdollisimman yhdenvertainen mahdollisuus käyttää palveluita. Tyypillinen esimerkki on verkkosivuston koneluettavuus, joka mahdollistaa palvelun käytön myös niille, joille tekstin lukeminen on vamman, sairauden, lukivaikeuden tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa.

Saavutettavuus on kirjattu myös lainsäädäntöön, jota on kuvattu Eduskunnan kirjaston kokoelmassa tietopaketissa Saavutettavuusdirektiivin kansallisesta toimeenpanosta: ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan joulukuussa 2016. Direktiivissä säädetään julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavuttavuudelle asetettavista minimitason vaatimuksista sekä saavutettavuuden toteutumisen valvonnasta.”

Suomessa eduskunta hyväksyi 12.2.2019 lain digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) ja lain sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta (307/2019). Lait tulivat voimaan viime vuoden huhtikuussa.

Kansalaisella on oikeus saada tietoa valtiopäivätoiminnasta ja heitä koskevista säädöksistä. Näin ollen valtiopäiväasiakirjojen saavutettavuus on tärkeätä taata kansalaisten yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Eduskunnan kirjasto luovutti kertomuksen vuoden 2019 toiminnasta eduskunnalle viime viikolla. Kirjaston kertomuksen verkkoversio oli samalla kaikkien aikojen ensimmäinen eduskuntakäsittelyyn tuleva direktiivin ja lain mukainen saavutettava valtiopäiväasiakirja. Erityisesti tänä suljettujen ovien aikana tämä on kirjastolle suuri ilon aihe. Kirjasto on suljettunakin avoimuuden asialla!

Antti Virrankoski
Eduskunnan kirjaston johtaja

ps. Olin aavistuksen pettynyt, kun sain selville, mitä on koronaviruksen aiheuttaman taudin tämän kirjoituksen otsikossakin esiintyvän lyhenteen takana. Olin kuvitellut sen olevan jotain lääketieteellistä, latinaa ja maallikolle hankalaa – toisin sanoen mystistä ja hienoa. Mutta kävikin ilmi, että Covi on lyhenne sanoista Corona Virus ja kirjain D on Disease niin kuin tauti. Numerointi viittaa epidemian alkuvuoteen 2019. Suomeksi siis KOVIT-19, ruotsiksi suorastaan pahaenteisesti KOVIS-19 ja pohjoissaameksi KOVID-19.