Parlamenttikirjasto

torstai 28. toukokuuta 2020

Korkeakouluharjoittelijana Eduskunnan arkistossa ja kirjastossa


Johanna Torretta
Tapio Rautavaara muistelee ullakolla Isoisää olkihattuineen ja Annikki Tähti palaa muistoissaan Monrepos´n puistoon. Hectorin Mandoliinimies käyttää soitintaan muistilappuna ystävänsä osoitteelle ja jokainen Velipuolikuun katsoja muistaa varmasti myös Elainen. Populaarikulttuurissa on luvattu muistaa monessa tyylilajissa usean sukupolven ajan. Minä muistan varmasti vielä kauan työharjoitteluni Eduskunnan kirjastossa ja arkistossa. Täytyy sanoa, että paljon mieleenpainuvia käänteitä harjoitteluuni mahtuukin!

Harjoitteluni aikana Suomeen valittiin uusi eduskunta, joten sain eturivin paikalta (ylälehterillä) nähdä vaalikauden päättäjäiset ja avajaiset. Pääsin harjoittelemaan arkiston puolella asiakirjojen järjestämistä, luettelointia ja kotelointia. Vaalikauden vaihtuminen toi käsiini esimerkiksi kirjaston mielenkiintoisen vaalimainoskokoelman, johon sain liittää äskettäisten vaalien mainokset. Osaamisen karttuessa sain myös vastailla arkistoon saapuneisiin tietopyyntöihin. Kevään aikana pääsin myös harjoittelemaan kirjaston asiakaspalvelupisteeseen. Tutustuin kirjaston kokoelmiin sekä aineiston lainaamiseen liittyviin tehtäviin. Työ Eduskunnan kirjastossa sai uuden käänteen, kun kesä 2019 toi tullessaan kirjaston remontin. Väliaikaiset tilat ja toiminnot antoivat haastetta sekä asiakkaille että kirjastolaisille. Suurimman käänteen työhön toi korona-virus, joka toi tullessaan uudenlaiset työntekemisen käytännöt ja joka vielä tätä tekstiä kirjoittaessa vaikuttaa jokaisen elämään monilla tavoilla. Tietenkään mieleen eivät jää vain suuret tai dramaattiset tapahtumat vaan myös pienempiä ja arkisempia asioita on tallentunut muistiin. Työ on opettanut paljon ja monipuolisesti ja lisäksi olen saanut tutustua mukaviin ihmisiin, joten harjoittelustani kertyi paljon muisteltavaa vielä kiikkustuolivuosille asti.

Tallentuvat muistot menneestä ja nykyisyydestä tuovat turvallisen ja mukavan jatkuvuuden tunteen, sillä ne kiinnittävät meidät osaksi laajempaa kokonaisuutta. Eduskunnan arkistossa tämä jatkumo konkretisoituu toisesta näkökulmasta, sillä muistaminen ei ole vain yksilötason tarve. Eduskunnan arkistoon talletettu aineisto kertoo vuosien kulumisesta, maailman ja yhteiskunnan muutoksista sekä tietysti myös Eduskunnan omasta historiasta. Nuo murrokset ja muuttuva ajankuva ovat tallentuneet muun muassa kuva-arkistoon, veteraanikansanedustajilta kerättyyn muistitietoarkistoon ja valtiopäiväasiakirjoihin. Arkistojen hienous onkin mielestäni juuri siinä, että ne muistavat tapahtumia monen sukupolven ajalta ja että niiden muistiin tallentuva aineisto on jokaisen saatavilla vielä vuosienkin jälkeen. Myös minun harjoitteluni aikana tapahtuneet käänteet tallentuvat asiakirjoissa ja kuvissa Eduskunnan arkistoon, josta joku ne vuosien päästä voi löytää tutkittavakseen.

Johanna Torretta