Parlamenttikirjasto

perjantai 21. lokakuuta 2011

Verkkopalvelut – tärkeä osa kirjaston palveluja

Vuosia sitten eräs toisessa kirjastossa työskentelevä kollegani kertoi tuttavansa kysyneen, kuinka monta työntekijää teitä on siellä kirjastossa. Kollegani kertoi henkilökunnan määrän olevan 30 työntekijää. Kuullessaan vastauksen kyselijä hämmästeli: "Hyvänen aika! Kuinka te kaikki mahdutte siihen tiskin taakse?"

Tavallisille kirjaston peruskäyttäjille voi olla yllättävää kuinka paljon kirjastoissa on työtehtäviä, jotka eivät näy suoraan asiakaspalvelutiskillä, mutta jotka ovat välttämättömiä, jotta palvelut toimisivat. Isommissa kirjastoissa kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. On mahdollista keskittyä tiettyihin kirjastotyön osa-alueisiin. Työskentely asiakaspalvelupisteessä ei välttämättä kuulukaan kaikkien työtehtäviin.

Tilanteissa, joissa minulta tiedustellaan työpaikkaani ja kerron olevani työssä Eduskunnan kirjastossa, kuulen usein kommentin: "Teillä käykin varmaan mielenkiintoisia asiakkaita." Tähän vastaan yleensä: "Niin, mutta minä en kylläkään työskentele asiakaspalvelussa vaan verkkopalveluissa." Mistä yleensä seuraakin keskustelu siitä, mitä ne verkkopalvelut oikein ovat.

Eduskunnan kirjastolla on monipuoliset verkkopalvelut, joiden ylläpidossa ja kehittämisessä riittää mielenkiintoisia työtehtäviä. Meillä on julkiset verkkosivut, joiden sisältöä päivitetään lähes päivittäin. Vastuu eri osakokonaisuuksien tietosisällöstä on jaettu lukuisille eri henkilöille, sen sijaan sivujen päivitystyötä tekee pienempi työryhmä. Sivustoa myös kehitetään jatkuvasti. Parhaillaan suunnittelemme sisältöä ja rakennetta uudelle palvelulle, jossa tuotetaan säädösvalmisteluun liittyviä tietopaketteja. Myös verkkokoulutusaineistojen tuotanto on suunnitteilla.

Julkisen verkkopalvelun lisäksi eduskunnalla on intranet, jossa on mm. Eduskunnan kirjaston ja arkiston palveluja esitteleviä sivuja sekä omana osiona kirjaston intranet. Intranet-palvelumme on vielä suhteellisen uusi järjestelmä, mistä johtuen meillä on vielä opittavaa mm. järjestelmän tehokkaassa hyödyntämisessä uusia palveluja rakennettaessa.

Eduskunnan kirjaston tärkein verkkopalvelu on Selma-kokoelmatietokanta, jonka kautta kirjaston kokoelmat ovat haettavissa. Selmassa asiakkaat voivat mm. varata lainassa olevia julkaisuja ja uusia lainojaan. Kaikkien tietojärjestelmien, kuten myös Selman, ylläpitoon liittyy myös vähän teknisempiä tehtäviä, joista useimmista vastaavat verkkopalvelujemme parissa työskentelevät. Tällä hetkellä työstämme Selmalle uutta käyttöliittymää, josta toivomme saavamme palautetta.

Käyttöliittymien kehittäminen helppokäyttöisemmiksi on tärkeä osa verkkopalvelujen kehittämistä. Myös Eduskunnan kirjaston asiasanasto, EKS, on saamassa pientä kohennusta käyttöliittymäänsä. Alkuvuodesta uudistettiinkin jo Elki-linkkitietokannan käyttöliittymää.

Eduskunnan kirjasto toimii myös sosiaalisessa mediassa. Vajaat kaksi vuotta sitten avasimme kirjaston Facebook-profiilin. Blogia olemme kirjoittaneet yli neljän vuoden ajan. Suunnittelemme myös kuva-arkiston valokuvien jakamista sosiaalisen median palveluissa. Osana Eduskunnan kirjastoa toimii eduskunnan arkisto ja kuva-arkisto. Kirjastossa vastataan myös kuva-arkiston tietojärjestelmän ylläpidosta ja järjestelmän verkkokäyttöliittymästä.

Parhaillaan kirjastossa valmistellaan vanhojen valtiopäiväasiakirjojen digitointihanketta. Suunnittelemme myös tietopalvelun toimeksiantojen seurantajärjestelmän käyttöönottoa ja osallistumme Nuorten eduskunta sivuston kehittämiseen ja ylläpitoon.

Useat eduskunnan hankkeet työllistävät myös meitä kirjastossa – moniin niistä saamme myös osallistua. Eduskunnassa on menossa sekä palvelin- että työasemaympäristöjen muutoksiin liittyviä suuria hankkeita, mikä tarkoittaa meillä kirjastossa mm. palvelujen toimivuuden testaamista uusissa ympäristöissä. Lisäksi käynnistymässä on sekä eduskunnan sisäisen että julkisen verkkopalvelun uudistaminen, joka aikanaan vaikuttaa myös kirjaston verkkopalveluihin.

Yksi verkkopalvelujen tärkeä tehtävä on ajankohtaisista asioista tiedottaminen. Ensi vuonna Eduskunnan kirjastossa tapahtuu kaksi suurta asiaa, joiden sekä sisäistä että ulkoista tiedottamista suunnittelemme jo nyt. Keväällä muutamme väliaikaisiin tiloihin, koska eduskunnan peruskorjaushanke etenee kirjaston tiloihin. Elokuussa järjestämme IFLAn parlamenttikirjastojen jaoston pre-konferenssin. Kirjaston verkkosivujen lisäksi Facebook toimii tärkeänä ajankohtaisten asioiden tiedotuskanavana.

Työhön verkkopalvelujen parissa liittyy paljon yhdessä pohtimista, suunnittelua ja ideointia sekä uuden opettelua, testaamista ja järjestelmä- ja sovellusvirheistä raportointia. Kun palveluja kehitetään ja päivitetään, niitä joudutaan testaamaan moneen kertaan. Onneksi meitä verkkopalvelujen parissa työskenteleviä on Eduskunnan kirjastossa useita henkilöitä. Voimme jakaa vastuuta ja työtä, eikä kaikkien tarvitse hallita kaikkia lukuisista järjestelmistämme tai osallistua jokaiseen hankkeeseen. Verkkopalvelujen lisäksi kirjastoissa on lukuisia muitakin työtehtäviä ja työntekijöitä, joista asiakaspalvelussa asioivat saattavat olla täysin tietämättömiä, mutta joita ilman kirjaston palvelut eivät pyörisi ja vastaisi asiakkaiden tarpeita.

Leena Karjalainen

perjantai 14. lokakuuta 2011

Hyvä syy mainostaa Facebookissa

Kirjaston strategiassa "Iloa ja hyötyä Eduskunnan kirjastosta" määritellyn vision mukaan kirjasto
  • tukee demokratiaa,
  • toteuttaa perustuslaissa ilmaistua oikeutta julkiseen tietoon,
  • edistää eduskuntaan, lainsäädäntöön ja yhteiskuntaan liittyvän tiedon saantia ja
  • vahvistaa asiakkaiden kykyä toimia aktiivisina kansalaisina.
Tätä visiota Eduskunnan kirjasto toteuttaa julkisena ja avoimena kirjastona. Tämä tarkoittaa sitä, että Eduskunnan kirjaston asiakas voi olla jokainen, joka tarvitsee kirjallisuutta ja tietoa eduskunnasta, yhteiskunnasta ja lainsäädännöstä. Kirjastoon voi tulla käymään, ilman asiaakin vain katselemaan ja tutustumaan esim. avokokoelman lehtiin ja kirjallisuuteen. Kirjastoon voi soittaa, laittaa sähköpostia tai kysyä kirjaston www-sivuilla olevan palautelomakkeen kautta. Myös Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa Eduskunnan kirjasto on mukana.

Niin, kirjastoon saa yhteyden monilla keinoin. Usein kuitenkin saamme kuulla, että kirjaston oletetaan palvelevan vain eduskuntaa. Kun valaisemme asiaa, seuraa usein ihmettelevä jatkokysymys: "Voiko sinne Eduskunnan kirjastoon ihan oikeasti tulla kuka tahansa?". Kyllä voi.

Yksi keino lisätä tietoisuutta Eduskunnan kirjastosta, sen palveluista ja tapahtumista on kirjaston Facebook-sivu. Kirjaston sivusta tykkääjien määrä on kasvanut hitaasti, tuskastuttavan hitaasti. Vakuuttuneena siitä, että kirjastolla on tarjottavaa laajemmalle tykkääjäjoukolle, kirjastolla oli syyskuun kahden viimeisen viikon aikana Facebookissa maksettu mainos. Mainos oli kohdennettu kirjastosta tykkäävien kavereille Suomessa.


´

Facebookin laatiman mainontaraportin mukaan mainos näytettiin kampanjan aikana 2122260 kertaa ja sen näki 71512 ihmistä. Huikeita lukuja, mutta itse asiassa ne ovat pelkkää teoriaa. Konkreettisia lukuja sen sijaan ovat mainoksen klikkausmäärä (496 kertaa) ja uusien tykkääjien määrä (175). Mielestäni kampanja onnistui oikein hyvin.

Toivon, että jokainen kirjaston asiakas ja Facebook-sivusta tykkäävä löytää ilon ja hyödyn Eduskunnan kirjastosta. 

  
Päivi Erkkilä

  
Iloa ja hyötyä Eduskunnan kirjastosta - strategia ja toimenpide-ehdotukset eduskunnan ulkopuolisten asiakkaiden palvelemiseksi 2011 - 2015. Helsinki, 2011. 15 s. (pdf-muodossa)

Facebook: www.facebook.com/Eduskunnankirjasto

perjantai 7. lokakuuta 2011

Eduskunnan kirjasto Lakimiespäivillä


Eduskunnan kirjasto osallistui viime perjantaina Suomen lakimiesliiton järjestämän Lakimiespäivän messuille omalla osastollaan. Lakimiespäivä kokoaa eri alojen lakimiehiä yhteiseen tapahtumaan, jossa varsinaisen ohjelman rinnalla verkottuminen on tärkeä osa tapahtuman antia.

Lakimiespäivällä on pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran tilaisuus järjestettiin vuonna 1907 nimellä ”Ensimmäinen yleinen suomalainen lakimieskokous – Första allmänna finska juristmötet”. Lakimiesliitto on järjestänyt päiviä säännöllisesti siitä lähtien kun liitto perustettiin vuonna 1944. Päivien kesto, järjestämistiheys sekä teemat ja sisältö ovat kuitenkin vaihdelleet eri aikoina. Nykyään Lakimiespäivä on yksipäiväinen, joka toinen vuosi järjestettävä tilaisuus. Tämän vuoden teemana oli ”Oikeus ja kohtuus”. Ohjelmassa käsiteltävät aihekokonaisuudet olivat ”Lakimies johtajana”, ”Lakimies terapian tarpeessa” ja ”Lakimiesidentiteetti”.

Kirjastomme oli mukana tapahtumassa jakamassa tietoa palveluistamme. Iloksemme messuosastollamme vierailtiin runsaslukuisesti. Lakimiehille Eduskunnan kirjasto on lähes poikkeuksetta tuttu paikka opiskeluajoilta. Siellä on päntätty sisäänpääsykokeisiin, luettu tentteihin, kirjoitettu seminaaritöitä, haettu aineistoa ja lainattu kirjoja.

Opiskeluaikojen jälkeen monet lakimiehet ovat kuitenkin etääntyneet Eduskunnan kirjaston palveluista. Tähän toivomme muutosta, sillä kirjastollamme on paljon annettavaa myös työelämässä oleville lakimiehille. Kirjaston ainutlaatuisista kokoelmista oltiin ilahduttavan hyvin tietoisia, vaikkakin jouduimme muistuttamaan siitä, että suuri osa aineistostamme on lainattavissa ja kirjastokortin saa jokainen halukas. Tietopalvelumme oli sen sijaan harvalle tuttu, vaikka sitä kautta on mahdollista saada maksuttomasti neuvoja oikeudelliseen tiedonhakuun. Kaikille avoimet, maksuttomat tiedonhallintakoulutukset saivat messuilla osakseen runsaasti kiinnostusta ja syksyn koulutusohjelma päätyikin monen osallistujan messuaineistoon. Myös kirjaston ylläpitämä ELKI-linkkitietokanta herätti keskusteluissa paljon kiinnostusta. Yleinen kommentti ELKI:stä olikin, että kyseessä on oiva työkalu oikeusvertailevaan tiedonhakuun!

Messut ovat erinomainen tapa päästä tapaamaan asiakkaita – nykyisiä ja tulevia. Onnistuneen tapahtuman päätteeksi totesimmekin kollegoiden kesken, että kahden vuoden päästä sitten ehdottomasti uudestaan!


Erika Bergström

Linkki:
Lakimiespäivien historiasta tarkemmin 2007 vuoden Lakimiespäivän verkkosivuilla: Lakimiespäivät kautta aikojen.