Parlamenttikirjasto

torstai 20. lokakuuta 2022

Arvokas lahja ja kirjaston perustaminen


Kesäkuun alussa avattiin juhlanäyttely ”Eduskunnan kirjasto – poimintoja 150 vuoden historiasta”. Kirjaston vaiheita esittelevän aikajanan ja valokuvien lisäksi näyttelyssä on viisi vitriiniä. Vitriinien sisällöstä kerrotaan lyhyesti näyttelyesitteessä.

Tämä juttu liittyy ensimmäiseen vitriiniin ”Kirjalahjoitus Ruotsista ja Eduskunnan kirjaston perustaminen”.

Syksyllä 1871 Suomen säätyvaltiopäiville lahjoitettiin suuri määrä Ruotsin valtiopäiväasiakirjoja. Lahjan lähettäjä oli Ruotsin parlamentin kirjastonhoitaja tohtori D.M. Sandahl yhdessä muutaman valtiopäivämiehen kanssa.




Lahja sisälsi yhteensä 111 nidettä pöytäkirjoja, esityksiä ja valiokuntien mietintöjä ja lausuntoja. Säätyvaltiopäivien ajalta oli vuodelta 1786 ritariston ja aateliston pöytäkirja. Muut niteet olivat kaksikamarisilta valtiopäiviltä vuosilta 1867-1871. 

Lahjoitukseen liittyi ehdotus, jonka mukaan Ruotsin ja Suomen valtiopäivät aloittaisivat valtiopäiväasiakirjojen vaihdon. Uusi Suometar kirjoitti 22.9.1871, että Suomessakin perustettaisiin ”valtiopäiväkirjasto eli -arkisto”, joka vastaisi vaihdosta.

Kirjaston perustamisasiakirjana pidetään säätyjen vastausta 3.6.1872 keisarin antamaan esitykseen rahavarain määräämisestä valtiopäiväkustannusten suorittamista varten. Vastauksessa säädyt ilmoittivat päättäneensä perustaa valtiopäiväkirjaston ja -arkiston. 

Lisäksi säädyt päättivät perustaa taloudenhoitajan viran, seuraaviin valtiopäiviin saakka. Taloudenhoitajan tehtävänä oli huolehtia valtiopäivillä syntyneistä asiakirjoista, painetuista kirjoista ja eduskuntatyötä varten hankitusta kirjallisuudesta. Vuonna 1891 perustettiin erityinen kirjastonhoitajan toimi ja samalla erotettiin kirjaston ja arkiston hoito taloudenhoitajan tehtävistä.

Kirjaston kokoelmat karttuivat hitaasti.Vuonna 1888 kokoelmissa oli noin 1200 nidosta. Kirjallisuuden ostamiseen ei ollut määrärahaa, joten kokoelmat kasvoivat vaihdoin ja lahjoin. Valtiopäiväasiakirjoja vaihdettiin Ruotsin valtiopäiväkirjaston kanssa. Tanskan kansankäräjäin kirjaston kanssa valtiopäiväasiakirjojen vaihto alkoi vuonna 1878. 

Aluksi kirjastoa pidetään auki kerran viikossa.Vuonna 1905 kirjastoa pidetään auki 3 tuntia päivässä. Vain eduskuntaa palveleva kirjasto muuttui kaikille avoimeksi kirjastoksi vuonna 1913.

Eläköön Eduskunnan kirjasto! 


Teksti ja kuvat: Päivi Erkkilä

Linkkejä:
Eduskunnan kirjaston perustamisasiakirja 3.6.1872 
Uusi Suometar 22.9.1871  
Eduskunnan kirjasto – poimintoja 150 vuoden historiasta. Tiedote juhlanäyttelystä
Eduskunnan kirjaston historia 

maanantai 3. lokakuuta 2022

Arkiston aarteita Eduskunnan kirjaston 150 vuotisen historian juhlanäyttelyssä

Eduskunnan kirjasto täytti 150 vuotta 3.6.2022. Juhlanäyttelyn Eduskunnan kirjasto – poimintoja 150 vuoden historiasta rakentamisessa myös Eduskunnan arkisto oli mukana. Osallistuimme tähän mielellämme, koska Eduskunnan arkistossa on paljon historiallisia aineistoja, jotka pääsevät harvemmin näkemään päivän valoa ja halusimme tuoda esille näitä arvokkaita aineistoja liittyen eduskuntaan ja sen toimintaan. 

Eduskunnan arkisto on toiminut Eduskunnan kirjaston yhteydessä vuodesta 1872 asti, jolloin säädyt perustivat arkiston ja kirjaston huolehtimaan asiakirjoistaan. Yksikamarisen eduskunnan aloitettua toimintansa vuonna 1907 Valtiopäiväkirjasto ja -arkisto nimettiin Eduskunnan kirjastoksi. Koska juhlimme tänä vuonna Eduskunnan kirjaston ja arkiston 150-vuotista taivalta, halusimme valita näyttelyyn aineistoja noilta varhaisemmilta vuosilta.

Ensimmäiseksi asiakirjaksi valitsimme vitriinimme kuvan patsasluonnoksesta, joka liittyy Keisari Aleksanteri II:n patsaan suunnittelukilpailuun, jonka Suomen säätyvaltiopäivät järjestivät vuonna 1884. Tähän kilpailuun kutsuttiin kaikki tuon ajan tunnetuimmat suomalaiset kuvanveistäjät ja säädyt valitsivat kilpailun voittajiksi kuvanveistäjät Johannes Takasen ja Walter Runebergin. 
Takasen kuoltua vuonna 1885, jäi veistosten toteutus Walter Runebergille. 




Aleksanteri II:n patsas paljastettiin vuonna 1894 Senaatintorille muistona hänen valtakautensa aikana virinneestä edustuksellisesta kansanvallasta Suomessa ja sen kautta alkaneesta merkittävästä lainsäädäntötyöstä. Eduskunnan arkiston kokoelmista löytyykin paljon asiakirjoja liittyen tähän patsaskilpailuun sekä patsaan rakentamiseen liittyviä asiakirjoja, kuten tositteita, kirjelmiä, laskelmia, luonnoksia ja materiaalinäytteitä.

Vitriinistämme on myös kaksi valtakirjaa säätyvaltiopäiviltä. Valtiopäiville valituille edustajille kirjoitettiin valtiopäivämiehen valtakirja, joita löytyy arkiston kokoelmista paljon. Vitriiniimme valitsimme porvoolaisen pappissäätyyn kuuluvan valtiopäämiehen, Lappeenrannan ja Lappeen kirkkoherra Johan Mattias Hackzellin (1816-1882) sekä Lapinjärven kirkkoherra Alexander Ferdinand Boreniuksen (1807-1881) valtakirjat. 

Tämän lisäksi valitsimme vitriiniimme asiakirjoja, joissa käsitellään 1800-luvun loppupuolen paloviinakysymystä.  Vuoden 1885 valtiopäivillä keskusteltiinkin aiheesta paljon. Eduskunnan arkiston kokoelmat sisältävätkin eri puolilta Suomea kerättyjä ja valtiopäivämiehille toimitettuja adresseja, nimilistoja ja anomuksia, joilla kannatettiin väkijuomien valmistuksen ja myynnin rajoituksia ja kieltoja. Vitriiniin valitsimme kaksi asiakirjaa, jotka sisältävät vuoden 1885 valtiopäiville osoitetun anomuksen ja nimilistan tähän liittyen.

Olette lämpimästi tervetulleita tutustumaan Eduskunnan kirjaston näyttelyyn sekä kirjaston kokoelmiin ja palveluihin. Näyttelymme on avoinna vuoden 2022 loppuun asti.


Soili Lintunen


Lähteet

Eduskunnan kirjasto. Eduskunnan kirjaston historia. 

Eduskunta. Demokratian polku 3. Senaatintori ja Aleksanteri II:n patsas.  

Eduskunta. Järjestäytyminen. Valtiopäivien avajaiset. 

Lindgren, Liisa 2000. Monumentum: muistomerkkien aatteita ja aikaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa.

J.V. Snellman. Alexander Ferdinand Borenius

Kansallisbibliografia 2017. Johan Matias Hackzell