Parlamenttikirjasto

perjantai 21. elokuuta 2015

Sotarikollisia ja suuria tunteita

Vuosi 1946. Toinen maailmansota on takana, ja savun laskeuduttua natsien julmuudet paljastuvat maailmalle. Hitchcock on ajan hermoilla ja tekee elokuvan Notorious – kohtalon avain. Elokuvassa nuori nainen, Alicia Huberman (Ingrid Bergman) valjastetaan vakoilemaan paenneiden natsien edesottamuksia Rio de Janeirossa. Cary Grant esittää agentti Devliniä, jonka tehtävänä on opastaa Aliciaa tehtävässään. Parin välille kehkeytyy romanssi. Alician salainen tehtävä menee kuitenkin rakkauden edelle, ja hän joutuu avioitumaan natsien johtohahmon Alex Sebastianin (Claude Rains) kanssa.

Elokuvan punaisena lankana toimii uskollisuuden käsite. Kenen puolella olemme, ja kenen tai minkä puolesta olemme valmiita taistelemaan. Euroopasta saapui toisen maailmansodan jälkeen natsirikollisia etenkin Argentiinaan, joka antoi tuhansille natseille ja fasisteille turvapaikan. Näistä tunnetuimpia lienevät juutalaisten joukkotuhoa suunnitellut Adolf Eichmann ja Auschwitzin lääkäri Josef Mengele. Elokuvassa Alician tehtävänä on soluttautua Sebastianin lähipiiriin ja ottaa selvää, keitä natsirikollisia tämä auttaa. Nainen valitsee, vaikka alkuun vastahakoisesti, isänmaan ja suostuu vaaralliseen tehtäväänsä. Alicia kuitenkin paljastuu huijariksi, jonka vuoksi Sebastian yrittää myrkyttää hänet. Tilannetta otsa rypyssä seuraava Devlin ei riemastu Alician naima-aikeista ja siitä, että tämä laittaa vakoilutehtävän rakkauden edelle. Devlin on kenties ennenkin pettynyt rakkaudessa ja pitää Aliciaa petollisena naisena. Väärinkäsitykset puolin ja toisin jäytävät Devlinin ja Alician välejä. Asioilla on kuitenkin taipumus järjestyä, minkä elokuvan jännittävä loppukohtaus todistaa.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) elokuvateatteri Orion esittää Ingrid Bergmanin elokuvia tänä syksynä, sillä näyttelijättären syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Hollywoodin kultakauden elokuvien suurena ystävänä voin suositella elokuvaa kaikille, jotka eivät ole sitä vielä nähneet. Ja tämä elokuva kestää myös useammat katselukerrat. Orion esittää elokuvan tänään klo 21.15. Mikä olisikaan parempi tapa virittäytyä viikonloppuun kuin viiltävä ja poliittinen Hitchcock-jännäri, jossa kaksi elokuvahistorian kenties kovinta klassikkonäyttelijää seikkailevat Riossa?

Eduskunnan kirjastolla on linkkinsä KAVI:in. Kirjaston tiloista löytyy KAVI:n katselupiste, jonka kautta asiakkaat voivat katsella ja kuunnella radio- ja televisiokanavia digitaalisesti. Ohjelmia on tallennettu kokonaisuudessaan vuodesta 2009 lähtien, mutta arkistosta löytyy myös vanhempaa aineistoa, jota voi tiedustella erikseen. Katselupisteitä löytyy myös Kansalliskirjastosta, KAVI:n toimipisteestä sekä eri yliopistojen kirjastoista. Tällä hetkellä Eduskunnan kirjaston katselupiste on valitettavasti poissa käytöstä teknisten ongelmien vuoksi, mutta palvelu palautetaan asiakkaiden käyttöön mahdollisimman pian. Lisätietoa www.kavi.fi/rtva

Anne Sämpi

perjantai 14. elokuuta 2015

Lyhyempiä ja pidempiä lomia ja tulevasta


Palasin tällä viikolla kesälomalta sorvin ääreen ja pääsin heti maanantaiaamuna asiakaspalvelupäivystykseen. Enpä ehtinyt etukäteen hirveästi jännittää sitä, vieläkö työ sujuu, muistanko tarvittavat asiat jne. Toisaalta asiakaspalvelutyössä ei koskaan tule lopullisen valmiiksi tietäjäksi, joten samalla terveellä asenteella yhteistyössä asiakkaan kanssa asialliset hommat hoituvat ennen, nyt ja tulevaisuudessakin.

Viimeinen lomaviikko oli säiden puolesta optimaalinen. Aurinko paistoi ja lämpöä parisenkymmentä astetta eli juuri sopivasti, että saatoin harrastaa suuresti rakastamaani ulkoilmaelämää - istuskella laitureilla, kävellä metsissä ja rannoilla, pyöräillä ympäri Helsingin niemen. Ja uida saunomisen välissä meressä.

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Yleisen hyvän katoaminen

Jukka Relander & Jarmo Saarti (toim.) (2015), Kirjaston kuolema. BTJ Finland Oy, Helsinki.

Jukka Relander ja Jarmo Saarti ovat julkaisseet artikkelikokoelman, jonka keskiössä on kirjastojen kriisi. Kirjaston kuolema ei jätä otsikkona epäselväksi, missä tilassa kirjastojen hahmotetaan olevan. Mutta miksi?

Vielä pari vuotta sitten olemme juhlineet maailman parhaita suomalaisia kirjastoja, erinomaista lukutaitoa ja kirjastokortin omistamista, joka tutkimusten mukaan on osoittautunut pitkään ja terveenä eläneen suomalaisen merkiksi. Pääkaupunkiseudun uusista kirjastoista on myös tullut, ja tulossa, poikkeuksellisia rakennuksia, jotka kirjaston perinteisen roolin ohella toimivat arkkitehtuurisina monumentteina ja matkailunähtävyyksinä.

Kirjaston kuolinkellot eivät myöskään soi siksi, että käyttäjät ohittaisivat ne e-kirjojen, sosiaalisen median, Googlen tai liian perinteisen palveluvalikoiman ja pysähtyneisyyden takia.

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Tavoitteena moniarvoiset kokoelmat - tuore väitös kirjastojen kirjavalinnasta

Mitä yhteistä on nutturalla ja kirjavalinnalla? Nutturasta tulee mieleen hieman kulunut mielikuva tiukasta kirjastonhoitajasta hyssyttelemässä äänekkäitä asiakkaita. Nutturalliset kirjastonhoitajat lienevät olleet tiukkoja kirjavalinnoissaankin.

Kirjavalinnan muutoksia kuvataan vastikään Tampereen yliopistossa tarkastetussa Outi Vuorenrinteen väitöskirjassa Nutturat löystymässä : kirjavalinnan liberalisoituminen Suomen yleisissä kirjastoissa 1960- ja 1970-luvuilla.

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Korkeakouluharjoittelu Eduskunnan arkistossa

Aloitin Eduskunnan arkiston korkeakouluharjoittelijana huhtikuussa 2015. Kolmen kuukauden harjoittelu on nyt lähestymässä loppuaan ja minua pyydettiin summaamaan edellisten kuukausien kokemuksia ja ajatuksia tänne blogiin blogitekstin muodossa.

Harjoittelupaikkani, Eduskunnan arkisto, toimii Eduskunnan kirjaston yhteydessä. Eduskunnan arkisto on eduskunnan keskusarkisto, joka vastaanottaa pysyvästi säilytettävät asiakirjat, kun niitä ei enää tarvita virkamiestehtävien hoitamisessa. Arkiston sisältämä aineisto on muodostunut merkittävimmin osin säätyvaltiopäivien ja yksikamarisen eduskunnan valtiopäivätyöhön liittyvistä asiakirjoista. Arkistossa säilytetään lisäksi erikoiskokoelmia, jotka ovat syntyneet eduskunnan toiminnan piirissä tai muutoin liittyvät eduskunnan ja säätyvaltiopäivien toimintaan. Arkistoon kuuluu myös kuva-arkisto, jossa on eduskuntaa ja eduskuntatyöhön liittyviä valokuvia. Kuva-arkisto ylläpitää eduskunnan kuvakokoelmaa ja vastaa niiden käyttöön liittyvästä neuvonnasta. Kuva-arkiston kautta hoidetaan lisäksi eduskunnan kuvallista dokumentointia. Eduskunnan arkiston osana on edellä mainittujen ohella, veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto. Muistitietoarkisto koostuu yli 365 entisen kansanedustajan haastattelusta. Arkisto huolehtii myös eduskunnan kirjaamon palvelusta.

perjantai 29. toukokuuta 2015

Avoin mutta suljettu

Jos kaverisi yleensäkin tietää mikä on kirjasto, ja haluat nähdä hänet huuli pyöreänä, kerro hänelle että kuka vain saa käyttää Eduskunnan kirjastoa. Edari on ollut kaikille avoin jo yli 102 vuotta. Silti tämä tieto yllättää monet. No, esimerkiksi Pohjoismaista vain Suomessa ja Ruotsissa voit mennä käymään Riksdagsbibbanissa.

Mikä on kirjaston tarkoitus? Oikea vastaus ei ole 42. Mutta avoimen tiedon asialla tässä hiippailemme. Kirjastot tarjoavat tasa-arvoisesti tietoa, sivistystä ja sielunruokaa.