Parlamenttikirjasto

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Yleisen hyvän katoaminen

Jukka Relander & Jarmo Saarti (toim.) (2015), Kirjaston kuolema. BTJ Finland Oy, Helsinki.

Jukka Relander ja Jarmo Saarti ovat julkaisseet artikkelikokoelman, jonka keskiössä on kirjastojen kriisi. Kirjaston kuolema ei jätä otsikkona epäselväksi, missä tilassa kirjastojen hahmotetaan olevan. Mutta miksi?

Vielä pari vuotta sitten olemme juhlineet maailman parhaita suomalaisia kirjastoja, erinomaista lukutaitoa ja kirjastokortin omistamista, joka tutkimusten mukaan on osoittautunut pitkään ja terveenä eläneen suomalaisen merkiksi. Pääkaupunkiseudun uusista kirjastoista on myös tullut, ja tulossa, poikkeuksellisia rakennuksia, jotka kirjaston perinteisen roolin ohella toimivat arkkitehtuurisina monumentteina ja matkailunähtävyyksinä.

Kirjaston kuolinkellot eivät myöskään soi siksi, että käyttäjät ohittaisivat ne e-kirjojen, sosiaalisen median, Googlen tai liian perinteisen palveluvalikoiman ja pysähtyneisyyden takia.

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Tavoitteena moniarvoiset kokoelmat - tuore väitös kirjastojen kirjavalinnasta

Mitä yhteistä on nutturalla ja kirjavalinnalla? Nutturasta tulee mieleen hieman kulunut mielikuva tiukasta kirjastonhoitajasta hyssyttelemässä äänekkäitä asiakkaita. Nutturalliset kirjastonhoitajat lienevät olleet tiukkoja kirjavalinnoissaankin.

Kirjavalinnan muutoksia kuvataan vastikään Tampereen yliopistossa tarkastetussa Outi Vuorenrinteen väitöskirjassa Nutturat löystymässä : kirjavalinnan liberalisoituminen Suomen yleisissä kirjastoissa 1960- ja 1970-luvuilla.

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Korkeakouluharjoittelu Eduskunnan arkistossa

Aloitin Eduskunnan arkiston korkeakouluharjoittelijana huhtikuussa 2015. Kolmen kuukauden harjoittelu on nyt lähestymässä loppuaan ja minua pyydettiin summaamaan edellisten kuukausien kokemuksia ja ajatuksia tänne blogiin blogitekstin muodossa.

Harjoittelupaikkani, Eduskunnan arkisto, toimii Eduskunnan kirjaston yhteydessä. Eduskunnan arkisto on eduskunnan keskusarkisto, joka vastaanottaa pysyvästi säilytettävät asiakirjat, kun niitä ei enää tarvita virkamiestehtävien hoitamisessa. Arkiston sisältämä aineisto on muodostunut merkittävimmin osin säätyvaltiopäivien ja yksikamarisen eduskunnan valtiopäivätyöhön liittyvistä asiakirjoista. Arkistossa säilytetään lisäksi erikoiskokoelmia, jotka ovat syntyneet eduskunnan toiminnan piirissä tai muutoin liittyvät eduskunnan ja säätyvaltiopäivien toimintaan. Arkistoon kuuluu myös kuva-arkisto, jossa on eduskuntaa ja eduskuntatyöhön liittyviä valokuvia. Kuva-arkisto ylläpitää eduskunnan kuvakokoelmaa ja vastaa niiden käyttöön liittyvästä neuvonnasta. Kuva-arkiston kautta hoidetaan lisäksi eduskunnan kuvallista dokumentointia. Eduskunnan arkiston osana on edellä mainittujen ohella, veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto. Muistitietoarkisto koostuu yli 365 entisen kansanedustajan haastattelusta. Arkisto huolehtii myös eduskunnan kirjaamon palvelusta.

perjantai 29. toukokuuta 2015

Avoin mutta suljettu

Jos kaverisi yleensäkin tietää mikä on kirjasto, ja haluat nähdä hänet huuli pyöreänä, kerro hänelle että kuka vain saa käyttää Eduskunnan kirjastoa. Edari on ollut kaikille avoin jo yli 102 vuotta. Silti tämä tieto yllättää monet. No, esimerkiksi Pohjoismaista vain Suomessa ja Ruotsissa voit mennä käymään Riksdagsbibbanissa.

Mikä on kirjaston tarkoitus? Oikea vastaus ei ole 42. Mutta avoimen tiedon asialla tässä hiippailemme. Kirjastot tarjoavat tasa-arvoisesti tietoa, sivistystä ja sielunruokaa.

perjantai 15. toukokuuta 2015

Lukusuositus: Sosiaalisen median käsikirja

Yöpöytäni päällimmäisin kirja on tänä keväänä ollut uusi Sosiaalisen median käsikirja -teos. Työtehtäviini sisältyy myös blogin,facebookin ja twitterin parissa työskentely ja olenkin kaipallut aiheesta tuoretta kirjaa, jota voi lukea vaikka sängyssä, eikä virta lopu kesken. Lyhyesti - tämä kirja antaa sujuvasti selkeän ja monipuolisen kokonaiskuvan aiheesta kiinnostuneille. Sosiaalinen media on ajassamme voimakkaasti vaikuttava ilmiö - tilastojen mukaan sen palveluilla on satoja miljoonia, miljardejakin käyttäjiä.


Sosiaalisen median eli somen eri palveluihin liittyviä tietoa löytyy tukuttain verkosta, mutta tähän teokseen on koottu kattavasti ja selkeästi yksiin kansiin monenlaista hyödyllistä tietoa mm. ilmiön historiasta, peruskäsitteistä, palveluista, käyttäjäryhmistä. Suora lainaus kirjan takakannesta: “Sosiaalisen median median käsikirja kertoo,mistä sosiaalisessa mediassa on kyse, mitä käsitteellä tarkoitetaan, millaisia vaiheita sillä on ollut, mitä sosiaalisen median palvelut ovat, miten somessa kannattaa toimia ja millaisia ilmiöitä sosiaalisissa verkostoissa esiintyy. Kirja on yleisteos kaikille sosiaalisesta mediasta kiinnostuneille. Aloittelevat somen käyttäjät voivat suhtautua kirjaan kuin matkaoppaaseen ja kokeneemmat löytävät siitä uusi vinkkejä sekä täydentävää tietoa.” (Pönkä, 2014)


perjantai 8. toukokuuta 2015

Hiljaisuus brändinä

Maanantaina 4.5. Helsingin Sanomien artikkeli ” Porakoneita ja kuormapolkupyöriä – kirjastoista saa jo lähes mitä tahansa!” alkaa vaikuttavasti yhden lauseen kappaleella ”Hiljaisuus on kirjastossa yhä harvinaisempaa.”  Kirjastothan on kautta aikojen mielletty hiljaisuuden vartijoiksi. Pilakuva kirjastovirkailijasta nuttura päässä ja sormi ojossa hyssyttelemässä asiakkaita, kuten tiedätte.