Parlamenttikirjasto

perjantai 19. joulukuuta 2014

Kirjaston aukioloajat uusiksi 1.1.2015 alkaen



Eduskunnan kirjastossa on viimeisen puolen vuoden aikana seurattu kävijämääriä erityisesti iltaisin ja lauantaisin. Kirjaston viikoittainen aukioloaika on ollut 57 tuntia vuodesta 1998, jolloin kirjaston aukioloaikaa lyhennettiin neljällä tunnilla viikossa ja sovitettiin yhteen eduskunnan yleisten aukioloaikojen kanssa.  

Kirjaston asiakkaiden tiedonhakukäyttäytyminen ja kirjaston palvelut ovat muuttuneet 2000-luvulla paljon. Sähköiset asiointimahdollisuudet ja verkkopalvelut mahdollistavat kirjaston käytön muualla kuin kirjaston tiloissa ja myös kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella. Eduskunnan kirjaston asiakkaiden paljon käyttämät aineistot, kuten valtiopäiväasiakirjat, säädökset ja kansainvälisten järjestöjen aineistot ovat laajasti verkon kautta saatavissa.

Kirjoja voi varata ja lainoja voi uusia verkon kautta. Tiedonhakupyynnöistä yli puolet saadaan ja niihin myös vastataan sähköpostitse, noin kolmasosa hoidetaan puhelimitse ja vain alle viidennes kysymyksistä tulee paikalle tulevilta asiakkailta. Verkkopalveluja täydentää kaukopalvelu, jonka kautta painettuja aineistoja voidaan tarjota pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleville asiakkaille. Vanhempia eduskunnan asiakirjoja ja säädöksiä toimitetaan myös skannattuina siinä tapauksessa, että niitä ei ole verkossa.


 Samaan aikaan kirjaston henkilökunnan – ja erityisesti yksinomaan asiakaspalvelussa päivystävän henkilökunnan  – määrä on vähentynyt. Vuonna 1998 meitä oli 58 ja nyt 41. Henkilökunnan työ suuntautuu entistä enemmän asiantuntijatyöhön ja erilaisten tietotuotteiden tuottamiseen.  

Kirjaston kävijämääriä lauantaisin on seurattu vuosien 2011–2014 aikana. Kesäkuusta 2014 lähtien kävijämääriä on seurattu myös iltaisin. Lisäksi on tehty loka-marraskuussa kolmena otantaviikkona seurantaa kaikista kävijöistä kirjaston aukioloaikoina. Otantaviikoilla laskettiin paitsi kirjastoon tulevat asiakkaat, myös kerran tunnissa kirjaston eri tiloissa oleskelevien asiakkaiden määrä. 

Otantaviikkojen seurannassa kävi ilmi, että asiakkaiden määrä on vähäinen iltaisin klo 18–20, jolloin kirjastossa asioi vain 4 % kirjaston asiakkaista. Kuitenkin nämä tunnit muodostavat  11 % aukioloajoista ja 8 % kirjaston päivystykseen käyttämästä työajasta. Lisäksi maanantai- ja perjantai-illat klo 16–18 ovat keskimääräistä hiljaisempia. 

Lauantaisin kirjastossa asioi noin 6 % kirjaston viikoittaisesta asiakasmäärästä, aukioloaikaa oli noin 10 % ja työtunteja käytettiin noin 8 % päivystykseen käytetystä työajasta.  Kirjaston pitämistä auki lauantaisin voidaan perustella sillä, että myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevilla asiakkailla ja arkipäivisin työssä tai opinnoissa kiinni olevilla asiakkailla on silloin mahdollisuus käyttää pidempään kirjaston tiloja ja aineistoja. 

Kävijäseurannan perusteella Eduskunnan kirjaston hallitus päätti 11.12., että kirjaston aukioloaikoja lyhennetään kaksi tuntia arki-illoista, mutta että kirjasto pidetään edelleen auki lauantaisin. Samalla yhdenmukaistettiin aukioloaikoja eduskunnan kanssa niin, että kirjasto suljetaan maanantaisin ja perjantaisin klo 16.15. Kirjaston tietopalvelu on myös avoinna 9-16.15. Todettakoon, että aukioloajoista käytiin henkilökunnan keskuudessa perusteellinen keskustelu niin palavereissa, kirjaston intrassa kuin henkilökunnan kokouksissakin. 

Uudet aukioloajat ovat maanantaisin ja perjantaisin 9-16.15, tiistaista torstaihin 9-18 ja lauantaisin 9-15. 

Tervetuloa käyttämään Eduskunnan kirjaston aineistoja ja palveluita  kirjaston tiloihin, kaukopalvelun ja kirjaston verkkosivujen kautta! 

Marja Oksa-Pallasvuo

Palvelujohtaja

perjantai 5. joulukuuta 2014

Innostu standardista!

Olen koko johtaja-aikanani ollut kiinnostunut kirjastojen vaikuttavuuden arvioinnista. Suomessakin kirjastot mainitaan juhlapuheissa ja PISA-tutkimusten tulosten esittelyn yhteydessä, mutta keskustelu asiasta jää usein sanahelinäksi, vaille minkäänlaista konkretiaa. Kuntataloutta koskevassa keskustelussa kirjastot nähdään menoeränä, kun niitä voitaisiin sen sijaan tarkastella investointina demokratiaan, tasa-arvoon ja sivistytykseen. Ainakin aiemmin sivistys- ja kirjasto- ja liikuntapalvelut asetetettiin kunnissa vastakkain, nyt kirjastoista saa lainata kävelysauvoja ja kahvakuulia.

Maailman standardoimisjärjestö ISO on vastikään julkaissut standardin ISO 16439:2014, joka koskee kirjasto- ja informaatioalan vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä. Kollegani Timo Turja osallistui Helsingissä lokakakussa kirjastoalan mittareita käsittelevään seminaariin  ja pyysi töihin  palattuaan  hankkimaan standardin, tutustui siihen ja suositteli standardia kirjastomme  muullekin johdolle.


Kun aloitin lukemisen, ajattelin että onko tässä nyt mitään uutta ja mielenkiintoista, mutta mitä pidemmälle pääsin sen paremmalta teksti alkoi tuntua. Ihan kokonaan en sitä vieläkään ole lukenut mutta on ollut mahtavaa huomata, että itsestään selvätkin asiat tuntuvat uusilta ja auttavat jaksamaan arkista aherrusta ja suorastaan voimaannuttavat, kun muistaa, miten hieno  asia julkinen kirjastojärjestelmä on.

Suosittelen kaikille lämpimästi teille kaikille standardiin ja siinä esiteltyihin metodeihin tutustumista!

Sari Pajula



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...