Parlamenttikirjasto

perjantai 19. toukokuuta 2017

Mauno Koiviston parlamentarismi

*Valokuva: Vesa Lindqvist / Eduskunta 
Perjantaina 12.5.2017 menehtyneen presidentti Mauno Koiviston suhde parlamentarismiin oli eriskummallinen – ja eduskunnan nykyisen valta-aseman kannalta erittäin tärkeä. Mies, joka ei mittavan ja monipuolisen uransa aikana toiminut koskaan kansanedustajana, tunnetaan nykyisin kenties eniten Suomen valtiosäännön parlamentarisointiin vaikuttaneena yksittäisenä henkilönä. Ikään kuin lisätäkseen tarinan paradoksaalisuutta Koivisto ryhtyi näkyvästi toimeen vasta presidentiksi päästyään – heikentäen omaa valta-asemaansa. Historia tuntee useita valtaansa kasvattaneita valtionpäämiehiä. Vallanjakajia on ollut vähemmän. Jo tämä seikka itsessään tekee Mauno Koivistosta suuren suomalaisen parlamentaarikon.

perjantai 12. toukokuuta 2017

Tiedä ja vaikuta kunnassa

Kuva: Päivi Erkkilä
Kuntavaalien jälkeenkin kuntalaisella on lukuisia keinoja vaikuttaa kunnan päätösvallan alaisiin asioihin. Esittelen vaikutuskeinoista muutaman käyttäen esimerkkinä kuvitteellista muutosta päiväkodin toiminnassa.

Älä luule, tiedä
Elämme valeuutisten ja jopa valetieteen aikaa. Oikea ja ajantasainen tieto on kuitenkin vaikuttajan tärkein lähtökohta. Kun kyse on kunnan järjestämästä päivähoidosta ja yhdessä päiväkodissa tapahtuneesta muutoksesta, kunnan kotisivuilta löytyy asiaan liittyvä virallinen tieto, mm. valtuuston pöytäkirjoista ja kunnan vuosittaisesta tulo- ja menoarviosta. Päiväkoti on todennäköisesti järjestänyt tulevasta muutoksesta vanhempainillan sekä tiedottanut asiasta muutenkin, esim. päiväkodin verkkosivulla.

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Parhaita paloja eduskuntamuistojen keruusta

Kuva:Martti Kainulainen / STT-Lehtikuva / Eduskunta
Eduskunta järjesti viime vuonna itsenäisyyden satavuotisjuhliin liittyvän muistitietokeruun Minun eduskuntani – Min riksdag. Kansalaisilta pyydettiin muistelmia eduskunnasta, kansanedustajista ja kansalaisvaikuttamisesta. Keruuseen osallistui runsaat 70 kirjoittajaa, ja muistitietoa kertyi noin 220 liuskaa. Keruuvastaukset on arkistoitu tutkimuskäyttöä varten yhteistyökumppani SKS:n arkistoon.

Eniten muistelmia saatiin sattumuksista tai kohtaamisista yksittäisten kansanedustajien kanssa. Osa vastaajista oli innostunut erittelemään monipuolisesti omaa suhdettaan edustukselliseen demokratiaan. Yllätyksenä voi pitää sitä, että vastausten perusteella saatu yleiskuva eduskunnasta ja kansanedustajista on myönteinen ja arvostava. Eduskunta saa pyytämättäkin eri kanavia pitkin kriittistä palautetta, mutta vain pieni vähemmistö keruuvastauksista edusti yksinomaan kielteisiä näkemyksiä.

Vastaajien joukossa oli tavallisia kansalaisia, eduskunnan työntekijöitä sekä muutamia kansanedustajia. Nuorin vastaaja oli hiljattain osallistunut Nuorten parlamenttiin. Iäkkäimmät, yli 80-vuotiaat muistelijat kykenivät kertomaan omakohtaisista muistikuvistaan 1950-luvulta alkaen. Vastaajien ikärakenne painottui varttuneempiin kansanryhmiin, mikä lienee tyypillistä vastaaville muistitietokeruille.

Keruun määrällinen tulos oli pettymys järjestäjille. Oletimme, että vastaajia saataisiin pikemminkin satoja kuin kymmeniä. Syitä vaisuun osallistumiseen löytyy keruun toteutuksesta ja markkinoinnista, toisaalta myös aiheen ”myönteisestä” harmaudesta: edustuksellista demokratiaa pidetään niin vakiintuneena itsestäänselvyytenä, että se harvoin innostaa muistelemaan.

Eduskunnan verkkosivuilla julkaistaan kuluvana vuonna parhaita paloja eduskuntamuistojen keruusta. Ensimmäinen, tänään julkaistava kokonaisuus käsittelee kansalaisvaikuttamista, joka tarkoittaa virallisten kanavien, äänestämisen, kansalaisaloitteen ja järjestötoiminnan lisäksi erilaisia yhteydenottoja ja vaikutusyrityksiä eduskuntatyöhön.

Yksi Minun eduskuntani -muistitietokeruun arvokkaimmista tuloksista liittyy juuri kansalaisvaikuttamiseen. Marja-Liisa Polkunen-Gartz nosti kirjoituksessaan esiin ensimmäisen naiskansanedustajien yhteisen valtiopäivätoimen vuodelta 1977. Synnytyskipujen lievittämiseen tähdännyt kirjallinen kysymys (KK 122/1977) yhdisti eduskunnan naiset yli puoluerajojen ja johti myöhemmin sosiaali- ja terveysministeriön tarkentamaan ohjeistusta synnytyssairaaloille. Ennen asian päätymistä eduskuntaan Polkunen-Gartzin yleisönosastokirjoitus oli aloittanut kiivaan keskustelun, sillä osa lääkäreistä vähätteli ongelmaa. Näin kansalaisvaikuttaminen toimi ennen some-aikaa.

Lisää parhaita paloja Minun eduskuntani -keruusta julkaistaan muutaman viikon välein eduskunnan verkkosivuilla. Aihepiireinä muun muassa:
-          Eduskunta lapsen silmin
-          Eduskuntatalo rakennuksena
-          Eduskuntatyö virkamiehen näkökulmasta
-          Kun tapasin kansanedustajan…
-          Kampanjatyön arkea ja juhlaa
-          Media – neljäs valtiomahti    
  
Joni Krekola

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Kirjastot ja vaalit

Kuva.Hanne Salonen / Eduskunta 2017
Vaalien lähestyessä kirjastot nousevat aina puheenaiheeksi. Kyynikko sanoisi, että kirjasto on täydellinen vaalipuheenaihe, koska kaikki rakastavat ja puolustavat kirjastoa joka tapauksessa. Tänäkin vuonna kirjastoa on puolustettu monin eri tavoin ja monelta eri taholta. Näiden vaalien kirjastokohuksi nousi erään vaalikoneen kysymys, jossa udeltiin ehdokkailta näkemystä kirjastojen maksuttomuudesta. Kirjastoalan eri toimijat huomauttivatkin nopeasti, ettei asia ole kuntapäättäjien päätettävissä vaan kirjaston maksuttomuus on sementoitu suomalaisen lainsäädännön ytimeen. Mutta teoreettisena arvokysymyksenäkin asia nostattaa varsin kiivasta keskustelua.

perjantai 24. maaliskuuta 2017

ROOMAN SOPIMUS 60 VUOTTA

Kuva:Heikki Rajala / Eduskunta

Sopimus Euroopan talousyhteisöstä (EEC) eli Rooman sopimus allekirjoitettiin Roomassa 25.3.1957. Allekirjoittajavaltioina olivat Saksan liittotasavalta, Belgia, Ranska, Italia, Luxemburg ja Alankomaat. Rooman sopimuksia on itse asiassa kaksi: toisella perustettiin Euroopan talousyhteisö ja toisella Euratom eli Euroopan atomienergiayhteisö, jonka tehtävänä oli valvoa ja edistää atomienergian rauhanomaista käyttöä ja tutkimustyötä.

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Eduskunnan kirjasto Anno 2017

Kuva:Hanne Salonen / Eduskunta
Kirjaston hallitus hyväksyi joulukuussa 2016 Eduskunnan kirjaston palvelustrategian vuosille 2017-2020 – elämme siis uuden palvelustrategian ensimmäistä vuotta. Strategiaa valmisteltiin 2016 vuoden aikana koko henkilökunnan voimin ja eri sidosryhmiä sekä kirjaston hallitusta kuullen.

Millainen kirjasto Eduskunnan kirjasto on vuonna 2017, itsenäisyyden juhlavuonna? Vastaan, että eduskunnan ikioma, kaikille avoin, asiantunteva erikoiskirjasto. Eduskunnan omana kirjastona meillä on lakisääteinen tehtävä huolehtia eduskunnan kirjastopalveluista. Eduskunnan arkisto on osa eduskunnan kirjastoa, joten myös eduskunnan eri arkistotoiminnot ovat kirjastomme vastuualuetta.