Parlamenttikirjasto

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Kirjastot ja vaalit

Kuva.Hanne Salonen / Eduskunta 2017
Vaalien lähestyessä kirjastot nousevat aina puheenaiheeksi. Kyynikko sanoisi, että kirjasto on täydellinen vaalipuheenaihe, koska kaikki rakastavat ja puolustavat kirjastoa joka tapauksessa. Tänäkin vuonna kirjastoa on puolustettu monin eri tavoin ja monelta eri taholta. Näiden vaalien kirjastokohuksi nousi erään vaalikoneen kysymys, jossa udeltiin ehdokkailta näkemystä kirjastojen maksuttomuudesta. Kirjastoalan eri toimijat huomauttivatkin nopeasti, ettei asia ole kuntapäättäjien päätettävissä vaan kirjaston maksuttomuus on sementoitu suomalaisen lainsäädännön ytimeen. Mutta teoreettisena arvokysymyksenäkin asia nostattaa varsin kiivasta keskustelua.

perjantai 24. maaliskuuta 2017

ROOMAN SOPIMUS 60 VUOTTA

Kuva:Heikki Rajala / Eduskunta

Sopimus Euroopan talousyhteisöstä (EEC) eli Rooman sopimus allekirjoitettiin Roomassa 25.3.1957. Allekirjoittajavaltioina olivat Saksan liittotasavalta, Belgia, Ranska, Italia, Luxemburg ja Alankomaat. Rooman sopimuksia on itse asiassa kaksi: toisella perustettiin Euroopan talousyhteisö ja toisella Euratom eli Euroopan atomienergiayhteisö, jonka tehtävänä oli valvoa ja edistää atomienergian rauhanomaista käyttöä ja tutkimustyötä.

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Eduskunnan kirjasto Anno 2017

Kuva:Hanne Salonen / Eduskunta
Kirjaston hallitus hyväksyi joulukuussa 2016 Eduskunnan kirjaston palvelustrategian vuosille 2017-2020 – elämme siis uuden palvelustrategian ensimmäistä vuotta. Strategiaa valmisteltiin 2016 vuoden aikana koko henkilökunnan voimin ja eri sidosryhmiä sekä kirjaston hallitusta kuullen.

Millainen kirjasto Eduskunnan kirjasto on vuonna 2017, itsenäisyyden juhlavuonna? Vastaan, että eduskunnan ikioma, kaikille avoin, asiantunteva erikoiskirjasto. Eduskunnan omana kirjastona meillä on lakisääteinen tehtävä huolehtia eduskunnan kirjastopalveluista. Eduskunnan arkisto on osa eduskunnan kirjastoa, joten myös eduskunnan eri arkistotoiminnot ovat kirjastomme vastuualuetta.

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Kaukopalvelupäivät Tieteiden talolla 16.2.2017

Suomen tieteellisen kirjastoseuran aineiston saatavuus –työryhmä jatkoi muutaman vuoden tauon jälkeen perinteitä järjestämällä Kaukopalvelupäivät Helsingin Kruunuhaan Tieteiden talolla. Kaikkiaan paikalle kokoontui yhteensä 40 kaukopalvelijaa tai aiheesta muuten kiinnostunutta ympäri Suomen. Parhaimpina vuosina osallistujia on ollut pitkälti toistasataa, mutta tällä tiiviimmällä osallistujajoukollakin saimme erinomaisen keskustelun aikaiseksi.

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Mistä löydät tietoa oikeuskäytännöstä?


Eduskunnan kirjastosta kysytään usein tuomioistuimien antamien ratkaisujen tekstejä ja niiden kommentaarikirjallisuutta. Oikeustieteellisten opinnäytteiden tekijät, tutkijat ja käytännön lakimiehet tarvitsevat niitä työssään säännöllisesti. Kirjastojen kokoelmissa on pääsääntöisesti selostuskokoelmia, tiivistelmiä ja kommenttiaineistoa. Alkuperäinen lähde, päätöstaltio, joka sisältää oikeudellisen ratkaisun kokonaisuudessaan, on saatavissa tuomioistuimesta.

perjantai 24. helmikuuta 2017

”En ole kynämies että kykenisin löytämään muotoja joita tarvitseisin”

150 vuotta sitten köyhiin oloihin syntynyt Vilhelmiina Riktig joutui koulunkäynnin sijaan aloittamaan palkkatyön tehtaassa jo 12-vuotiaana. Hän ehti käydä vähän kiertokoulua ja työn ohella tehtaan koulua. Päästyään 18-vuotiaana Porvooseen piiaksi hän vaihtoi nimensä Miina Sillanpääksi. Sivistynyt isäntäperhe kohteli lukuintoista ja tiedonhaluista Miinaa hyvin kannustamalla häntä myös luku- ja kirjoitustaidon opettelussa. Uutteruus, tiedonjano ja halu vaikuttaa veivät hänet mukaan yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja työväenliikkeen toimintaan. 33-vuotiaana hän päätti omistautua päätoimisesti poliittisiin ja yhteiskunnallisiin tehtäviin. Kansanedustajaksi hänet valittiin vuonna 1907 ja Suomen ensimmäisenä naisministerinä hän aloitti 1926 Väinö Tannerin hallituksessa toisena sosiaaliministerinä.