Parlamenttikirjasto

torstai 22. kesäkuuta 2017

Kesä kaikilla – niin myös kirjastolla!

Valokuva Heikki Rajala / Eduskunta 
Samalla kun kevätkauden istunnot eduskunnassa vähitellen päättyvät, alkaa kirjastossakin hieman toisenlaiset ajat ainakin äänimaailman osalta. Istuntokuulutusten loppuminen on kirjaston henkilökunnalle ja asiakkaille varma merkki kesän koittamisesta.

Juhannuksen jälkeen kirjaston aukioloajat muuttuvat siten, että olemme maanantaista perjantaihin avoinna yhdeksästä varttia yli neljään. Kesälauantaisin kirjasto on suljettu. Kokonaan uksemme ovat ummessa 17. heinäkuuta alkaen aina heinäkuun loppuun saakka, minkä jälkeen jatkamme edellä mainituilla kesäaukioloajoilla elokuun loppuun saakka.

Kesälläkään kirjasto ei kuitenkaan täysin lomaile vaan paikalla oleva henkilökunta palvelee eduskunnan sisäisiä tiedontarpeita.

Kesän aikana valmistaudumme myös syksyllä tapahtuviin muutoksiin, joista erikseen mainittakoon kirjaston siirtyminen kansalliseen Finna –palveluun. Finnan myötä kirjaston nykyinen ja pitkään palvellut kokoelmatietokanta Selma siirtyy vähitellen historiaan.  

Syksyllä parlamenttityö siirtyy peruskorjauksen jäljiltä takaisin Eduskuntataloon, mikä on sekä kansanedustajien, virkakunnan että varmasti myös monen muun kansalaisen kannalta yksi maamme juhlavuoden odotetuimmista tapahtumista.

Mutta ensin vietämme sen kaikkein odotetuimman suomalaisen eli Suomen kesän.

Oikein valoisaa ja lämmintä kesää kaikille Parlamenttikirjaston lukijoille!

Antti Virrankoski 


perjantai 2. kesäkuuta 2017

Turvallisia ajatuksia 100-vuotiaassa Suomessa

Valokuva: Minttu Koskinen / Eduskunta 
27. –28.5.2017 järjestettiin Helsingissä Maailma kylässä -kulttuurifestivaali. Eduskunnan hallintovaliokunta osallistui festivaalille yhdessä sisäministeriön kanssa. Teltalla oli mahdollisuus tavata poliiseja, palomiehiä, rajavartijoita ja kansanedustajia. Viikonloppu oli melko kaunis ja tunnelma leppoisa ja kiireetön.

Sisäministeriö oli järjestänyt festivaalivieraille turvallisuusaiheisen kyselyn. Jokainen kävijä sai tulla pohtimaan, mitä turvallisuus hänelle merkitsee ja mitkä asiat saavat oman olon tuntumaan turvalliselta. Monivalintalomakkeen sijaan tarjolla oli erivärisiä kartonkilappuja ja spriitusseja. Värikkäät viestit ripustettiin sitten pyykkipojilla "sisäministerin pyykkinarulle".

perjantai 19. toukokuuta 2017

Mauno Koiviston parlamentarismi

*Valokuva: Vesa Lindqvist / Eduskunta 
Perjantaina 12.5.2017 menehtyneen presidentti Mauno Koiviston suhde parlamentarismiin oli eriskummallinen – ja eduskunnan nykyisen valta-aseman kannalta erittäin tärkeä. Mies, joka ei mittavan ja monipuolisen uransa aikana toiminut koskaan kansanedustajana, tunnetaan nykyisin kenties eniten Suomen valtiosäännön parlamentarisointiin vaikuttaneena yksittäisenä henkilönä. Ikään kuin lisätäkseen tarinan paradoksaalisuutta Koivisto ryhtyi näkyvästi toimeen vasta presidentiksi päästyään – heikentäen omaa valta-asemaansa. Historia tuntee useita valtaansa kasvattaneita valtionpäämiehiä. Vallanjakajia on ollut vähemmän. Jo tämä seikka itsessään tekee Mauno Koivistosta suuren suomalaisen parlamentaarikon.

perjantai 12. toukokuuta 2017

Tiedä ja vaikuta kunnassa

Kuva: Päivi Erkkilä
Kuntavaalien jälkeenkin kuntalaisella on lukuisia keinoja vaikuttaa kunnan päätösvallan alaisiin asioihin. Esittelen vaikutuskeinoista muutaman käyttäen esimerkkinä kuvitteellista muutosta päiväkodin toiminnassa.

Älä luule, tiedä
Elämme valeuutisten ja jopa valetieteen aikaa. Oikea ja ajantasainen tieto on kuitenkin vaikuttajan tärkein lähtökohta. Kun kyse on kunnan järjestämästä päivähoidosta ja yhdessä päiväkodissa tapahtuneesta muutoksesta, kunnan kotisivuilta löytyy asiaan liittyvä virallinen tieto, mm. valtuuston pöytäkirjoista ja kunnan vuosittaisesta tulo- ja menoarviosta. Päiväkoti on todennäköisesti järjestänyt tulevasta muutoksesta vanhempainillan sekä tiedottanut asiasta muutenkin, esim. päiväkodin verkkosivulla.

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Parhaita paloja eduskuntamuistojen keruusta

Kuva:Martti Kainulainen / STT-Lehtikuva / Eduskunta
Eduskunta järjesti viime vuonna itsenäisyyden satavuotisjuhliin liittyvän muistitietokeruun Minun eduskuntani – Min riksdag. Kansalaisilta pyydettiin muistelmia eduskunnasta, kansanedustajista ja kansalaisvaikuttamisesta. Keruuseen osallistui runsaat 70 kirjoittajaa, ja muistitietoa kertyi noin 220 liuskaa. Keruuvastaukset on arkistoitu tutkimuskäyttöä varten yhteistyökumppani SKS:n arkistoon.

Eniten muistelmia saatiin sattumuksista tai kohtaamisista yksittäisten kansanedustajien kanssa. Osa vastaajista oli innostunut erittelemään monipuolisesti omaa suhdettaan edustukselliseen demokratiaan. Yllätyksenä voi pitää sitä, että vastausten perusteella saatu yleiskuva eduskunnasta ja kansanedustajista on myönteinen ja arvostava. Eduskunta saa pyytämättäkin eri kanavia pitkin kriittistä palautetta, mutta vain pieni vähemmistö keruuvastauksista edusti yksinomaan kielteisiä näkemyksiä.

Vastaajien joukossa oli tavallisia kansalaisia, eduskunnan työntekijöitä sekä muutamia kansanedustajia. Nuorin vastaaja oli hiljattain osallistunut Nuorten parlamenttiin. Iäkkäimmät, yli 80-vuotiaat muistelijat kykenivät kertomaan omakohtaisista muistikuvistaan 1950-luvulta alkaen. Vastaajien ikärakenne painottui varttuneempiin kansanryhmiin, mikä lienee tyypillistä vastaaville muistitietokeruille.

Keruun määrällinen tulos oli pettymys järjestäjille. Oletimme, että vastaajia saataisiin pikemminkin satoja kuin kymmeniä. Syitä vaisuun osallistumiseen löytyy keruun toteutuksesta ja markkinoinnista, toisaalta myös aiheen ”myönteisestä” harmaudesta: edustuksellista demokratiaa pidetään niin vakiintuneena itsestäänselvyytenä, että se harvoin innostaa muistelemaan.

Eduskunnan verkkosivuilla julkaistaan kuluvana vuonna parhaita paloja eduskuntamuistojen keruusta. Ensimmäinen, tänään julkaistava kokonaisuus käsittelee kansalaisvaikuttamista, joka tarkoittaa virallisten kanavien, äänestämisen, kansalaisaloitteen ja järjestötoiminnan lisäksi erilaisia yhteydenottoja ja vaikutusyrityksiä eduskuntatyöhön.

Yksi Minun eduskuntani -muistitietokeruun arvokkaimmista tuloksista liittyy juuri kansalaisvaikuttamiseen. Marja-Liisa Polkunen-Gartz nosti kirjoituksessaan esiin ensimmäisen naiskansanedustajien yhteisen valtiopäivätoimen vuodelta 1977. Synnytyskipujen lievittämiseen tähdännyt kirjallinen kysymys (KK 122/1977) yhdisti eduskunnan naiset yli puoluerajojen ja johti myöhemmin sosiaali- ja terveysministeriön tarkentamaan ohjeistusta synnytyssairaaloille. Ennen asian päätymistä eduskuntaan Polkunen-Gartzin yleisönosastokirjoitus oli aloittanut kiivaan keskustelun, sillä osa lääkäreistä vähätteli ongelmaa. Näin kansalaisvaikuttaminen toimi ennen some-aikaa.

Lisää parhaita paloja Minun eduskuntani -keruusta julkaistaan muutaman viikon välein eduskunnan verkkosivuilla. Aihepiireinä muun muassa:
-          Eduskunta lapsen silmin
-          Eduskuntatalo rakennuksena
-          Eduskuntatyö virkamiehen näkökulmasta
-          Kun tapasin kansanedustajan…
-          Kampanjatyön arkea ja juhlaa
-          Media – neljäs valtiomahti    
  
Joni Krekola

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Kirjastot ja vaalit

Kuva.Hanne Salonen / Eduskunta 2017
Vaalien lähestyessä kirjastot nousevat aina puheenaiheeksi. Kyynikko sanoisi, että kirjasto on täydellinen vaalipuheenaihe, koska kaikki rakastavat ja puolustavat kirjastoa joka tapauksessa. Tänäkin vuonna kirjastoa on puolustettu monin eri tavoin ja monelta eri taholta. Näiden vaalien kirjastokohuksi nousi erään vaalikoneen kysymys, jossa udeltiin ehdokkailta näkemystä kirjastojen maksuttomuudesta. Kirjastoalan eri toimijat huomauttivatkin nopeasti, ettei asia ole kuntapäättäjien päätettävissä vaan kirjaston maksuttomuus on sementoitu suomalaisen lainsäädännön ytimeen. Mutta teoreettisena arvokysymyksenäkin asia nostattaa varsin kiivasta keskustelua.