Parlamenttikirjasto

torstai 20. marraskuuta 2014

Lapsen oikeuksien päivänä



Tänään torstaina 20. marraskuuta vietetään Suomessa Lapsen oikeuksien päivää. Marraskuun 20. päivänä 1959 annettiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa YK:n lapsen oikeuksien julistus. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin 20.11.1989 hyväksyttiin  lapsen oikeuksien sopimus. Yleisluonteisen julistuksen sijaan sopimus on sen ratifioineita maita sitova. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus on tullut voimaan 20.7.1991. United Nations Treaty Collections –tietokannasta näkee, mitkä maat ovat ratifioineet sopimuksen (Conventionon the Rights of the Child).

Sopimuksen mukaiset lapsen oikeudet toteutuvat eri puolilla maailmaa ja käytännössä myös yksittäisessä maassa hyvin eri tavalla. Johdanto-osassa todetaankin sopimusvaltioiden tunnustavan, ”että kaikissa maailman maissa elää lapsia erittäin vaikeissa oloissa ja että tällaiset lapset tulee erityisesti ottaa huomioon”.

Otan esille Eduskunnan kirjaston asiasanaston EKS:in ja asiasanan lapset. Hae Selmasta –kohdasta saan esille viitteet Eduskunnan kirjaston kokoelmissa olevaan aineistoon, joka on saanut kuvailun lapset. Lapset -asiasanan kohdalla oleva, katso myös –kohta, tarjoaa lisää lapsiin liittyviä asiasanoja, joiden avulla löydän lisää lasten asioihin liittyvää kirjallisuutta.









Moni noista asiasanoista sinällään tuo mieleen olosuhteita, joissa paljolti lasta ympäröivien aikuisten kypsyydestä riippuu, kuinka hyvin lapsen oikeudet toteutuvat. Lapsen sopimuksen johdanto-osassa sopimusvaltiot muun muassa ”tunnustavat, että lapsen tulisi persoonallisuutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehityksen vuoksi kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä.” Näinhän se on - kun vain me aikuiset sen muistaisimme.

Voin tehdä haun Selmaan myös kuvassa alla näkyvällä tavalla:
Lainsäätäjä pyrkii edistämään ja kehittämään lapsen oikeuksia. Eduskunnan kirjaston lakihankkeiden LATI – tietopaketeissa on useita lapsia koskevia aiheita. Näitä ovat muun muassa valmisteltavana olevat hankkeet: Isyyslain uudistaminen, Sosiaalihuoltolain uudistaminen ja Ihmiskaupan uhrien auttamistakoskevan lainsäädännön kehittäminen.

Loppuun saatetuissa hankkeissa on esimerkiksi Adoptiolaki, Asiantuntija-avusteinenhuoltoriitojen sovittelu sekä Rikostaustan tarkistaminen vapaaehtoistoiminnassa.
Eduskunnan kirjaston kautta saa siis paljon lapsiin liittyvää aineistoa. Lapsen päivän kunniaksi haluan lopuksi mainita Lastensuojelun Keskusliiton kirjaston ja tietopalvelun. Tuo vuodesta 1949 toiminut lapsitiedon erikoiskirjasto tarjoaa tietoa lapsen asemasta, oikeuksista ja suojelusta. Kirjaston kokoelmat ja palvelut ovat suunnatut kaikille lapsista ja lasten elämästä kiinnostuneille.


Mirja Pakarinen



perjantai 7. marraskuuta 2014

Lakikirjoja – uusia ja vanhempia


Joka vuosi marraskuulla ilmestyvät lakikirjojen uudet painokset. Tunnetuimpia ovat Edita Publishingin siniset ja punaiset Lakikirja –teokset sekä Talentumin vihreä Suomen Laki –sarja. Näillä ”tiiliskivillä” ei kuitenkaan nykyisin ole samaa uutuusarvoa kuin ennen. Säädöstietoa, maksutonta ja maksullista, pidetään verkossa ajan tasalla useammassakin palvelussa.



Painetun lakikirjan edut - ja viehätys - piilevätkin sen muissa ominaisuuksissa kuin ajantasaisuudessa. Moni tuntemani lakimies, nuoremmastakin polvesta, haluaa edelleen oman printtikirjan työpöytänsä kulmalle ja koristelee sen värikkäillä tarralapuilla ja muistiinpanoilla. Vastavalmistuneelle juristille lakikirjalla esineenä saattaa olla myös symboliarvoa.



Opiskelija puolestaan hahmottaa oikeusjärjestelmän systematiikkaa ja osa-alueita kirjan rakenteen, sisällysluettelon ja hakemistojen avulla. Tämä huolimatta siitä, että oikeudellisissa verkkopalveluissa on huomattavasti enemmän säädösaineistoa kuin lakikirjoissa. Tai ehkä juuri siksi, että painettujen kokoelmien sisältämä säädösmäärä on valikoitu ja siten helpommin hahmotettavissa?



Lakikirjat ovat nykyään pääsääntöisesti yhdistelmätuotteita, sillä kirjan hintaan sisältyy säädösten seurantapalvelu kustantajan verkkosivuilla. Sen avulla oman lakikirjan voi ikään kuin pitää ajan tasalla. Muutosilmoitukset voi tilata sähköpostilla itselleen ja verkkosivuilta pääsee vaivattomasti tarkistamaan ja tulostamaan muuttuneet säädökset. Esimerkiksi oikeustieteen opiskelijat saavat näin lakikirjatenteissä tarvitsemansa säädösmuutokset kätevästi.



Kun uudet painokset ilmestyvät, muuttuvat edellisvuotiset kirjat ”vanhoiksi”. Aikaisempien vuosien ja vuosikymmenien lakikirjat ovat kuitenkin varsin usein kysyttyä aineistoa Eduskunnan kirjastossa. Niiden avulla on helppoa ja nopeaa selvittää lain sisältö tiettynä ajankohtana. Esim. Suomen Laki –kirjat ovat ilmestyneet rakenteeltaan melko samanlaisina lähes 60 vuotta ja Finlands Lag yli 50 vuotta. Verkkopalvelut ovat myös kehittäneet toimintoja lakien aikaisempien sanamuotojen tarkistamiseen, mutta hakumahdollisuudet eivät ulotu vielä kovin kauas menneisyyteen.



Lakikirjojen hankinta teki aikoinaan ison loven minunkin opiskelijanbudjettiini. Ehkä siksikin sain vietyä omat sinipunakynällä alleviivatut kirjani kotihyllystä paperinkeräykseen vasta kaksikymmentä vuotta viimeisen tentin jälkeen.


Marja Autio




Linkkejä:
Vuosi 2009 – suomenkielisen lakikirjan merkkivuosi
Oikeudelliset verkkopalvelut uudistuvat




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...