Parlamenttikirjasto

torstai 14. maaliskuuta 2019

Kevätsiivous kirjahyllyille – NYT!


Kevät on hyvää aikaa katsahtaa kirjahyllyihin kotona ja työpaikalla. Saattaa näyttää siltä, että hyllyt ovat aivan täynnä ja uusia kirjoja on kasaantunut vanhojen päälle. On tavallista, että joukkoon on unohtunut myös kirjastosta lainattuja kirjoja. Kollegat saattavat kaivata kirjaa, joka on ollut hyllyssäsi pitkään.

Kirjaston kirjoista on hyvä aloittaa, sillä joku toinen saattaa tarvita niitä kipeästi. Lainoista aiheutuu pitemmän päälle enemmänkin harmia, ellei niitä palauta ajallaan. Palauttamalla lainasi, teet hyvän työn itsellesi ja autat samalla muita.

Luetut ja lukemattomat tarpeettomiksi käyneet kirjat voi kierrättää monella tavalla, esimerkiksi lahjoittamalla ne jollekin/jonnekin, viemällä kirpputorille tai kierrätyspisteeseen, josta ne voivat päätyä uudelle omistajalle.  Näin vapautat hyllytilaa ja itsessäsi positiivista energiaa. Kannattaakin ryhtyä hommiin!


Eija Kajava

maanantai 25. helmikuuta 2019

Kiinnostavien koulutusten kevät


Tänä keväänä Eduskunnan kirjasto on mukana aivan uudenlaisissa koulutuskuvioissa. Olemme saaneet yhteistyökumppaneiksemme Oodi-kirjaston ja monitieteisen tutkimushankkeen ”Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO)”.


Eduskunnan tietoiskut Oodissa

Keskustakirjasto Oodi on meille mieluisa naapuri. Yhteistyömme demokratiakasvatuksessa ja kansalaisvaikuttamisessa todentuu tietoiskujen sarjalla maaliskuussa. Nämä eduskunnan tietoiskut ovat kaikille avoimia ja pidetään Oodin pohjakerroksen Maijansalissa.

Eduskuntatalon historia
maanantai 4.3. klo 17–18

Vaalikausi vaihtuu, mitä eduskunnassa tapahtuu?
keskiviikko 13.3. klo 17–18

Miten laki syntyy ja mistä lait löytyvät?
keskiviikko 20.3. klo 17–18

Vaikuta vaaleissa ja vaalien välillä
tiistai 26.3. klo 17–18


Studia generalia: Vaikuttamisen vuosi 2019

Maaliskuussa käynnistyy myös superkiinnostava Studia generalia -luentosarja Vaikuttamisen vuosi 2019, jonka järjestelyissä teemme yhteistyötä Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -tutkimushankkeen kanssa. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa ovat mukana Turun ja Tampereen yliopistot, Åbo Akademi ja Luonnonvarakeskus.
Ajatuksia herättävät luennot käsittelevät vaalikaudet ylittävää politiikkaa ja tarjoavat ratkaisuja kestävämpään päätöksentekoon ja kansalaisosallistumiseen. Luennot pidetään kirjaston Aurora-salissa.


I) Vaalikaudet ylittävän päätöksenteon vaikeus – Järki ja tunteet politiikassa
Professori Kaisa Herne, Tampereen yliopisto
1.3.2019 klo 14.00–15.00

Teemmekö päätöksiä järjellä vai tunteella? Entä miten järki ja tunteet vaikuttavat pitkän aikavälin päätöksiin? Miten voisimme tehdä pitkäjänteisempiä päätöksiä?
Luento on osa 1.3.2019 vietettävää Tulevaisuuspäivää, joka haastaa kaikki suomalaiset käymään yhden päivän ajan keskustelua siitä, millaista tulevaisuutta haluamme tehdä. Osallistua voi erilaisissa tapahtumissa sekä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #Tulevaisuuspäivä.


II) Vaalit häämöttävät – mihin asti katsomme? Kansalaisten ja päättäjien aikakäsitykset
Tutkimusjohtaja Lauri Rapeli ja projektitutkija Vesa Koskimaa, Åbo Akademi
5.4.2019 klo 14.00–15.00

Haluammeko tehdä politiikkaa, joka huomioi myös tulevaisuuden haasteet? Entä pystymmekö siihen? Miksi tulevaisuuteen kurkottavan politiikan tekeminen on niin hankalaa? Mitkä tekijät edistävät kestävän politiikan tekemistä Suomessa?


III) Onko EU:sta pitkäjänteisen, kestävän politiikan tekijäksi?
Professori Henri Vogt, Turun yliopisto
3.5.2019 klo 14.00–15.00

Miten Euroopan unionin päätöksentekorakenne sopii pitkäjänteiseen politiikantekoon? Miten jännite unionin asiantuntijavallan ja kansalaisten demokratian välillä vaikuttaa pitkäjänteiseen politiikantekoon? Miten eurovaalikampanjoissa on otettu huomioon kestävän politiikan teemoja? Onko EU:lta lupa odottaa tulevien eurovaalien jälkeen pitkäjänteisempää politiikkaa?
Luentosarja ”Vaikuttamisen vuosi 2019” jatkuu syksyllä kolmella mielenkiintoisella luennolla. Katso lisätietoa tapahtuman verkkosivulta.


Kevään muut koulutukset kirjastossa

Keväisin ja syksyisin järjestämämme tiedonhankinnan koulutussarjan tämän kauden ensimmäinen jakso on juuri päättymässä. Jäljellä on enää kirjaston ja arkiston esittely tiistaina 26.2. klo 9.15–11.00. Kirjastossa pidettävät koulutuksemme kuitenkin jatkuvat huhti- ja toukokuussa. Tulossa on mm. eduskuntavaali-aiheinen koulutus. Ennakoimme myös EU-vaaleja ja esittelemme toukokuussa EU-asioiden käsittelyä Suomessa ja EU-puheenjohtajuuteen liittyviä verkkosivuja.
Loppukevään koulutuksista seuraa tarkempaa tietoa parin viikon sisällä mm. kirjaston verkkosivuilla.
Kaikkiin tässä kirjoituksessa kerrottuihin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Sirkka-Liisa Korkeila


perjantai 15. helmikuuta 2019

Vaikuttava kirjasto



Eduskunnan kirjaston palvelut ovat aina saaneet erinomaisia arvosanoja. Kirjasto onkin aihealueillaan vertaansa vailla, mikä ei ole jäänyt eduskuntatiedon, valtiotieteiden ja juridiikan tutkimuksen kentältä huomiotta. Poliittisen historian tutkijat kuvaavat kirjaston ja arkiston kokoelmia usein ainutlaatuiseksi aarreaitaksi. Tästä hyvänä esimerkkinä Veteraanikansanedustajien muistitietoarkiston saama tunnustus vuoden arkistotekona.  Asiantuntijoiden ja tutkijoiden antama arvostus kertoo vaikuttavuudesta.

perjantai 8. helmikuuta 2019

Kiitos kun olet olemassa

Kuva:Thamizhpparithi Maari [CC BY-SA 4.0]
Virastopalvelut, tuttavallisemmin Vipa, on yksi eduskunnan sisäisistä palveluosastoista, joista ei yleensä lehtien sivuilla huudella, ja jonka virkamiehet eivät keiku verotilastojen kärkisijoilla. Vipa on kuitenkin talon tärkeä kivijalka, siinä missä kiinteistöpalvelutkin. Palvelu pelaa ”taustalla” ja osaltaan vastaa siitä, että korttipakka pyörii kakkosesta ässään.

Kun osa eduskuntaa toimi väistötiloissa Postitalossa, meidän lähi-Vipan osaava väki pysyi jokseenkin samana. He tunsivat tarpeemme ja tapamme, pitivät hyvin huolta asioista.

Kun sitten palasimme Arkadianmäelle, eräs vipalaisistamme sai muualta talosta pysyvän viran. Kysyin häneltä että saako onnitella ja ”lahjoa?” Lupa tuli. Pienen lahjan kera kiitin häntä hyvin tehdystä työstä. Hän on pidetty ja taitava virkamies. Hymy huulillaan hän vastasi – ja vastaus vähän hätkähdytti. Jotenkin näin se meni:

”Kiitos, kiitos! Moni muukin on kyllä kiitellyt. Joskus tosin olisi kiva niitä töitä tehdessä saada se palaute ja kiitokset, et on hyvin tehnyt työnsä, eikä sitten vasta jälkikäteen.”

perjantai 1. helmikuuta 2019

Muurahaisten polku eduskuntaan

Kuva: Etelä-pohjalaisen lähetystön kirjelmä eduskunnalle 7.7.1917.
Valtiopäiväasiakirjat 1917, kotelo 12. Eduskunnan arkisto.
Aina toisinaan vastaan tulee tietopyyntö, jonka myötä pääsee kurkistamaan eduskuntatyön alkuvuosikymmenille. Tällä kertaa tiedonhakutehtävä vei yli 100 vuoden päähän. Tehtävän aiheena oli etelä-pohjalainen talonpoikaisjoukko, joka kokousti kesällä 1917 peitenimen suojissa pohtien huolestuneena isänmaan asioita. ”Meijeriliitto Muurahaisten” kokous päätyi 7.7.1917 laatimaan useiden pohjalaispitäjien edustajien yhteisen kirjelmän, joka hetimiten päätettiin toimittaa myös Suomen eduskunnan ja senaatin tietoon.

Muistitieto kirjelmästä on elänyt reilut 100 vuotta, ja Ylistaron evankelisen rukoushuoneen seinää koristaa asiasta kertova muistolaattakin, mutta tarkempi tieto itse kirjelmästä oli painunut historian hämäriin. Kun paikallishistoriikin kirjoittaminen tuli ajankohtaiseksi, heräsi kiinnostus myös itse kirjelmää kohtaan. Asiakas pyysi viestissään tarkistamaan eduskunnan arkistosta, löytyisikö kirjelmästä tietoa.

perjantai 14. joulukuuta 2018

Jos nyt olisin oikkari


Aloitin oikeustieteen opinnot Helsingin yliopistossa syksyllä 1977. Tutor huolehti meistä fukseistaan pidemmän aikaa. Niinpä hän toi meidät vuoden 1978 puolella tutustumaan Eduskunnan kirjastoon, joka oli saanut uudet tilat juuri valmistuneesta eduskunnan lisärakennuksesta osoitteessa Aurorankatu 6.

Kirjasto Aurorankadulla tuntui kerrassaan upealta. Meitä olikin oikkareita, jotka kotiuduimme enemmän ja vähemmän säännöllisesti lukemaan kirjaston lukusaliin. Sinne mahtui, kun Porthaniassa tiedekunnan lukusali pullisteli ahtauttaan. Dommasta en lukupaikkana oikein tykännyt, vaikka kävin hakemassa sieltä kurssikirjoja. Eduskunnan kirjaston ainoa haittapuoli oli, ettei opiskelijaruokalaa ollut ihan vieressä. Asia ratkaistiin menemällä lounaalle Eteläisellä Rautatiekadulla sijaitsevaan patentti- ja rekisterihallituksen silloiseen työpaikkaruokalaan, vaikka eihän se oikeastaan olisi ollut sallittua.

Aikoinaan sitten valmistuin ja opiskeluajat jäivät taakse. En aavistanut, että Eduskunnan kirjastosta tulisi joskus työpaikkani. Näin kuitenkin kävi vuonna 1998. Ensi keväänä tulee täyteen 21 vuotta työsarkaa, jossa ovat yhdistyneet hyöty oikeustieteellisestä koulutuksesta ja nuoruuden haave kirjastotyöstä. Tulevaisuudessa siintävät jo eläkepäivät tietoasiantuntijan työn sijasta.

Paras oikeudellisen tiedon kirjasto
Eduskunnan kirjasto on Suomen paras oikeudellisen tiedon kirjasto. Perustelen tätä sekä kokoelmilla että kirjaston asiakkailleen tarjoamilla palveluilla. Kokoelmissa ei ole samaa nimekettä kymmenittäin kuten kurssikirjastoissa. Nimekkeiden määrä on sen sijaan runsas. Kotimainen oikeuskirjallisuus on kokoelmissa kattavasti ja ulkomaista oikeuskirjallisuutta on runsaasti. Paitsi oikeudellisen tiedon kirjasto, Eduskunnan kirjasto on tietysti myös eduskuntatiedon ja yhteiskuntatiedon kirjasto. Erilaiset tietopaketit kirjaston aihealueista, koulutukset ja tiedonhaun opastukset ovat niin opiskelijoiden kuin muidenkin asiakkaiden käytettävissä. Tietopalvelussa teemme tiedonhakuja, jotka lähes pääsääntöisesti ovat maksuttomia. Eduskunnan kirjasto on ollut kaikille avoin palveleva kirjasto jo 105 vuotta.

Kirjaston käyttäjäksi
Kaksikymmentä vuotta sitten erityisesti uudet oikkarit tulivat tutustumaan ja asiakkaiksi Eduskunnan kirjastoon. Monet ryhmät tulivat nimenomaan tutoreidensa kanssa. Jossakin vaiheessa tämä alkoi hiipua, eikä lukusalikaan täyttynyt enää opiskelijoista samalla tavalla kuin ennen. Toki kirjastovierailuja on tehty ja tehdään edelleenkin, nyt ryhmät ovat enemmän kandi- tai graduvaiheen opiskelijoita opettajiensa kanssa.

Yleensä tutustujat havahtuvat siihen, millainen aarreaitta Eduskunnan kirjasto on. Kokoelmat ovat sekä ajallisesti että määrällisesti suuret. Toiminnassa on langaton verkko, joten töitä voi tehdä kätevästi oman läppärin kanssa. Rauhallisessa lukusalissa on keskeinen kotimainen oikeuskirjallisuus käytettävissä, jos jotain ei ole onnistunut saamaan lainaksi juuri kun sitä tarvitsisi. Lainaamiaan kirjoja voi säilyttää asiakaspalvelussa, jos ei halua raahata niitä välillä kotiin. Ryhmätöitä varten on käytettävissä oma huone ja taukohuoneessa on mm. mikro ja kahviautomaatti.

Tietäessäni, miten hieno Eduskunnan kirjasto kaikin tavoin on, toivoisin mahdollisimman monen opiskelijan löytävän sinne tiensä. Tämä toive kohdistuu erityisesti oikeustieteen opiskelijoihin ja valtio- sekä yhteiskuntatieteiden opiskelijoihin. Jos itse olisin tämän päivän oikkari, tekisin ehdottomasti samoin kuin vuonna 1978; tarttuisin tilaisuuteen ja suuntaisin askeleet Eduskunnan kirjastoon.

Mirja Pakarinen