Parlamenttikirjasto

perjantai 15. kesäkuuta 2018

Kohti kesää ja muita kulmistaan kuluneita vääjäämättömyyksiä


Valokuva: Heikki Rajala

Suomalainen epäilee kaikkea. Toukokuu oli mittaushistorian lämmin, mikä sai monet epäilemään kesän tuloa. Voimme kuitenkin olla huoleti, koska kesä vyöryy vääjäämättä tunti tunnilta syvemmälle tajuntaamme. Me emme siltä voi välttyä ja siksi kulunut sanonta kesää kohti menemisestä ei pidä paikkaansa. Lämmin toukokuu taas sai monet spekuloimaan monenlaista, vaikka tilastot ovat yhtä vääjäämättömiä kuin kesän tulo. Kulmistaan kulunut ajattelija ehkä viittaisi kintaalla ja puhuisi yhden pääskyn kesää tekemättömästä luonteesta. Tilastot kuitenkin kertovat karua kieltään siitä, ettei tämä toukokuu ole mikään nykytrendistä kovinkaan poikkeava anomalia vaan yksi muistutus moneen kertaa vertaisarvioidussa akateemisessa tutkimuksessa todennetusta globaalista ilmiöstä.

Mutta kesä tulee silti. Näillä leveysasteilla voimme toisteiseksi luottaa vuodenaikojen vaihteluun, vaikka juhannuksen, joulun, pääsiäisen ja vapun säitä on toisinaan hieman vaikea erottaa toisistaan. Tilastot kuitenkin kertovat keskilämpötilan vaihtelun noudattavan näille selkosille ikiaikaisia sääntöjä. Moneen kertaan leukaperissä jauhautuneet kaskut kuitenkin vastaavat tilastoille suomalaisen kesä ja talven erottuvan ainoastaan turkin paksuudesta.

Kirjasto – tuo kansakunnan muisti, tosiasioiden tyyssija ja edellisistä tulevaisuuteen kurkottava demokratian ja sivistyksen palvelija ottaa kesän vastaan virkamiehen tyyneydellä. Valtio- ja oikeustieteen opiskelijat eli tulevat yhteiskuntamme päättäjät ja säädösten soveltajat ovat suunnanneet kesälaitumille tienaamaan pidempää leipää ilman opintotukijärjestelmän eurorajoitteita. Eduskunnan väki, politiikan tutkijat ja muut kirjaston vakioasiakkaat jatkavat asiointiaan, kunnes Suomen kesä, perinteiset lomakuukaudet ja muut kesäiset seikat käyvät liian houkutteleviksi.

Eduskunnan työ saattaa toisinaan jatkua hyvinkin pitkään kesän korvien tuolle puolen. Näin ollen kirjastokaan ei koskaan täysin uinu täyttä suviunta vaan palvelee talon tarpeita läpi kesän. Eduskunnan kirjasto on aina eduskunnan kirjasto.

Kirjaston kesään kuitenkin kuuluu juhannuksesta lähtien lyhennetty aukioloaika aina elokuun loppuun saakka ja viikoksi 29 ulkopuolisilta asiakkailta sulkeutuvat ovet. Kyseinen heinäkuinen viikko on kirjastolle puhdistautumien aikaa. Puhtaana on ihmeen hyvä ottaa vastaan seuraavaksi lähestyvät vuodenajat, joiden nimiä ei tässä vaiheessa ole vielä syytä mainita.

Syytä on ainakin jo vähän ajatella liplatusta, havinaa, viheriöitä, ilkamointia ja muita faktoista vapaita aistimuksia.

Antti Virrankoski
Eduskunnan kirjaston johtaja

Linkki: Kirjaston aukioloajat

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Eduskunta avasi dataansa vapaaseen käyttöön


Eduskunnan avoimen datan palvelu avattiin eilen osoitteessa http://avoindata.eduskunta.fi  Palvelu tarjoaa koneluettavassa muodossa avoimeen käyttöön lainsäädännön valmisteluaineistoa alkaen vuodesta 2015 kattaen valtiopäiväasiakirjat, äänestystiedot ja poissaolotiedot. Avoimen datan palvelu on kaikille avoin ja datan hyödyntäminen on maksutonta.

Avoimella datalla tarkoitetaan julkista tietoa, joka on tarjolla maksutta ja vapaasti uudelleen käytettäväksi koneluettavassa muodossa. Avoimen datan ideana on mahdollistaa julkisin varoin tuotetun tiedon mahdollisimman laaja hyödynnettävyys.

perjantai 4. toukokuuta 2018

Itsestään selvää

By AndrewHorne [Public domain], from Wikimedia Commons

Tiedättehän ne keskustelut, jotka lopulta ajautuvat tilanteeseen, jossa argumentit loppuvat? Joskus muinoin siitä alkoi väkivalta. Mittelön voittaja saneli totuuden. Usein jo pelkkä väkivallan uhka tyrehdytti keskustelun alkuunsa. Moni valtakunta eli näin vuosisatoja.

Nykyihminen toimii hieman toisin.

Lapsikin sen tietää. Sanoohan sen nyt jo maalaisjärkikin. Tämän pitäisi olla kaikille itsestään selvää. Jo arkijärjellä ajateltuna asia on näin. Meillä ei ole nyt vaihtoehtoa. Jos emme itse toimi, sanellaan meille ohjeet jostain muualta. Kaupunkilaisjärjen mukaan meidän olisi syytä toimia toisin. Meidän ei nyt pidä takertua lillukanvarsiin. Ei tehdä tästä nyt liian vaikeata.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Jos nämäkään epäargumentit eivät riitä, saatetaan turvautua jopa henkilökohtaisuuksiin, nimittelyyn tai voimasanoihin. Silloin ollaankin jo livetty väkivallan puolelle. Onneksi useimmiten kuitenkin tyydytään vain lyttäämään keskustelukumppanin argumentti eikä hyökkäämän tämän persoonan kimppuun.

Ikävän usein kuitenkin törmää tilanteisiin, joissa edellä mainituilla lauseilla pyritään lopettamaan keskustelu ja ikään kuin viitataan johonkin universaaliin totuuteen, jonka kaikkien pitäisi tietää. Ikävän usein keskustelukumppaneiden odotetaan tyytyvän viisaamman sanaan.

Usein olisi kuitenkin tarjolla tutkittua monipuolisesti punnittua vertaisarvioitua tietoa  - sellaista tietoa, jota esimerkiksi tieteelliset tietokannat, lehdet, kirjallisuus ja kirjastot ovat puollollaan.

Koska mikään ei ole itsestään selvää.

Antti Virrankoski


perjantai 27. huhtikuuta 2018

Mitä siitä asiasta sanottiinkaan? – koulutusaineistot Eduskunnan kirjaston verkkosivulla


Olemme vuosien ajan kouluttaneet tiedon tarvitsijoita kaikille avoimissa koulutuksissamme. Aina haluamaansa koulutukseen ei kuitenkaan pääse, tulee työesteitä, hirveä lumipyry tai Helsinki on liian kaukana. Joskus olisi mukava myös kerrata saamansa koulutus, mitä kaikkea Finlexistä voikaan hakea ja kuinka se tehdään tai mitä ne kansainvälisen politiikan verkkolähteet ovatkaan.

Tämän vuoksi julkaisemme koulutusten aineistot kunkin koulutustilaisuuden jälkeen Koulutusaineistot-verkkosivulla. Jos saman aiheista koulutusta on järjestetty usein, löytyy Koulututusaineistot-sivulta aina viimeisin koulutusaineisto. Koulutusohjelmamme on hiukan erilainen joka kevät ja syksy ja joskus olemme pitäneet koulutuksen vain kerran. Tällainen on mm. Päivikki Karhulan 9.10.2017 pitämä koulutus Sananvapaus – arvojen taistelua.


Muutaman vuoden ajan olemme pitäneet Valtiopäiväasioiden hakutoiminnot –koulutuksen neljä kertaa vuodessa. Valtiopäiväasioiden ja –asiakirjojen hakutoimintoja kehitetään ja parannetaan mm. palautteiden pohjalta. Tämän vuoksi aiheen uusimmasta koulutusaineistosta kannattaa tarkistaa, kuinka ne haut tehdäänkään. Lisäksi koulutusaineistossa on ajantasainen tieto, mitkä asiakirjat löytyvät kokoteksteinä hakupalvelusta.

Eduskunnan kirjastona koulutumme toki eduskuntatyön erityispiirteistä. Esimerkiksi Naiset eduskunnassa on monipuolinen katsaus naisista kansanedustajina.

Oikeudellisten tiedonlähteiden, kuten Finlex ja Eur-Lex, koulutus on keskeisessä roolissa koulutusohjelmassamme. Yhteiskuntatietoon liittyvää koulutusta ovat mm. erilaiset kansalaisvaikuttamisen koulutukset, EU-koulutukset ja kansainvälisiin järjestöihin, erityisesti YK:hon liittyvät koulutuksemme.

Koulutusohjelmassamme on myös sellaisia koulutuksia, joista ei ole perinteistä power point -esitystä julkaistavaksi. Tällaisia ovat Eduskunnan kirjaston ja arkiston esittely, jossa opastetaan kirjaston tiloihin ja esitellään kirjaston ja arkiston palvelut sekä Eduskunnan kirjaston tiedonhaun perusteet. Kirjaston YouTube-kanavalla on kuitenkin tiedonhaun perusteet –koulutus kolmessa osassa nimellä Verkkotiedonhakukoulutus. Lisäksi kanavalla on useita kirjastossa tehtyjä, esim. tutkijoiden, haastatteluja, joissa kirjaston tilat tulevat tutuiksi.

Näihin ja moniin muihin koulutuksiimme voi tutustua tai palata Koulutusaineistot-sivullamme .

Tutustu myös Sirkka-Liisa Korkeilan blogiin Tietoa ja oppia kirjastosta, joka on julkaistu Parlamnettikirjasto-blogissa 22.9.2017.

Päivi Erkkilä

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Lukusuositus:Kansanedustajien Twitter-käyttö (Kirjassa - Twitter viestintänä : ilmiöt ja verkostot)

Twitter viestintänä : ilmiöt ja verkostot teos ilmestyi helmikuussa 2018 ja on ensimmäinen Suomessa julkaistu  kirja aiheesta. Kustantaja kirjoittaa: ”Twitter viestintänä arvioi suositun yhteisöpalvelun yhteiskunnallista merkitystä eri näkökulmista. Kirjassa valotetaan politiikan ja Twitterin monisyisiä suhteita, uutismedioiden muuttunutta roolia sekä organisaatioiden ja yritysten uutta viestintämaisemaa somen aikakaudella. Teos on ensimmäinen tutkimukseen perustuva kirja Twitteristä viestinnällisenä ilmiönä ja viestinnän välineenä.”

Tiedote sisältää myös kirjan sisällysluettelon, josta käy ilmi, että aihetta on lähestytty monipuolisesti.  Itseäni kirjassa kiinnosti erityisesti tutkija Mari Marttilan kirjoittama, kansanedustajiin liittyvä tutkimus:  #vainkansanedustajatjutut – Kansanedustajien Twitter-käyttö ja sitä selittävät tekijät




perjantai 13. huhtikuuta 2018

Aineistoa EU:n tietosuojauudistuksesta Eduskunnan kirjastossa

EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR) aletaan soveltaa unionin jäsenvaltioissa 25.5.2018. Uuden tietosuoja-asetuksen edellyttämiin muutoksiin valmistautuminen on erittäin ajankohtaista eri viranomaisissa ja organisaatioissa Suomessa. Yleisen tietosuoja-asetuksen edellyttämät lainmuutokset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

EU:n tietosuojalainsäädännön uudistaminen lähti liikkeelle vuonna 2012. Tietosuojalainsäädäntö oli Euroopan unionissa jäänyt jälkeen kehityksestä, eikä sen katsottu enää vastaavan globaalin tietoympäristön olosuhteita ja verkon palvelujen toimintamalleja. Uudistuksessa pyritään turvaamaan henkilötietojen suoja perusoikeutena, digitaalitalouden kehitys ja tehostamaan rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa. Uudistuksen tavoitteena on myös yhtenäistää tietosuojasääntely kaikissa EU-maissa.

Valmistelun tuloksena syntyivät yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) (EU) 2016/679 ja tietosuojadirektiivi (EU) 2016/680. Yleinen tietosuoja-asetus on tullut voimaan 25.5.2016, ja sitä aletaan soveltaa jäsenvaltioissa 25.5.2018. Tietosuojadirektiivi on puolestaan saatettava voimaan jäsenvaltioissa 6.5.2018 mennessä.

Sekä yleinen tietosuoja-asetus että tietosuojadirektiivi edellyttävät Suomessa nykyisen lainsäädännön tarkistamista.

Yleinen tietosuoja-asetus on suunniteltu pantavan täytäntöön Suomessa säätämällä uusi tietosuojalaki, joka toimisi henkilötietojen käsittelyä koskevana yleislakina. Tietosuojalailla täydennettäisiin ja täsmennettäisiin EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Hallituksen esitys HE 9/2018 eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi annettiin eduskunnalle 1.3.2018 ja esitys on nyt valiokuntakäsittelyssä.

Tietosuojadirektiiviä esitetään pantavaksi täytäntöön Suomessa säätämällä laki henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä. Hallituksen esitys HE 31/2018 asiasta annettiin eduskunnalle 5.4.2018.


Tietopaketissa seurataan yleisen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojadirektiivin täytäntöönpanoa

Olemme julkaisseet Eduskunnan kirjastossa tietopaketin EU:n tietosuojauudistuksen kansallisesta täytäntöönpanosta. Tietopakettiin on koottu aineistoa muun muassa valmistelusta ennen eduskuntakäsittelyä, eduskunta-asiakirjoja, oikeusvertailevaa aineistoa, kirjallisuutta ja uutisia. Tietopakettia päivitetään sitä mukaa kuin uudistuksen täytäntöönpano etenee.

Voisi sanoa, että tietosuojauudistusta käsittelevästä aineistosta on runsaudenpula.  Tämän takia olemmekin rajanneet tietopakettia seuraamaan nimenomaan yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojadirektiivin (EU) 2016/680 täytäntöönpanoa Suomessa ja niihin liittyviä hallituksen esityksiä.

EU:n tietosuojauudistuksen implementoimiseksi on Suomessa tarkoitus antaa myös sektorikohtaisia lakeja henkilötietojen käsittelystä esim. puolustusvoimissa ja poliisissa. Näiden lakien hallituksen esityksiä emme tässä tietopaketissa seuraa. Meidän ei myöskään ole ollut mahdollista sisällyttää tietopakettiin kaikkia tietosuojauudistukseen liittyviä viranomaisaineistoja.



Kokoelmissa tuoretta kirjallisuutta

Kirjaston kokoelmissa on runsaasti tietosuojaa käsittelevää koti- ja ulkomaista kirjallisuutta sekä virallisjulkaisuja. Löydät listauksen tietosuojauudistusta koskevasta kirjallisuudesta ja tutkimusaineistosta tietopaketistamme.

Tuoreita kirjoja ovat muun muassa seuraavat kaksi EU:n tietosuoja-asetusta käsittelevää kommentaariteosta: New European General Data Protection Regulation : a practitioner's guide ja Post-reform personal data protection in the European Union : general data protection regulation (EU) 2016/679.

Suomessa aiheesta on julkaistu artikkeleita muun muassa Lakimies ja Defensor Legis –lehdissä sekä Viestintäoikeuden vuosikirjassa. Liikejuridiikka-lehden uusimassa numerossa 1/2018 on julkaistu kolme tietosuojaan liittyvää oikeudellista artikkelia. Tässä yhteydessä voisi mainita myös viime vuonna julkaistun Kauppakamarin käytännönläheisen oppaan Henkilötietojen käsittely: EU-tietosuoja-asetuksen vaatimukset yleisen tietosuoja-asetuksen edellytyksistä.  Tämä kirja ja edellä mainitut juridiset kausijulkaisut on hankittu Eduskunnan kirjastoon painettuna. Tämän lisäksi Kauppakaaren kirja ja Liikejuridiikka-lehti ovat luettavissa eduskunnan verkossa ja Eduskunnan kirjaston asiakaskoneilla sähköisessä muodossa osana Kauppakamari Tieto –palvelua sekä Lakimies ja Defensor Legis –lehdet osana Edilex-palvelua.

Erika Bergström