Parlamenttikirjasto

tiistai 24. toukokuuta 2016

Yleisiä kirjastoja koskeva kirjastolaki uudistuu

Työryhmän ehdotus uudeksi kirjastolaiksi on valmistunut. Kirjastolaki koskee yleisiä kirjastoja, joilla tarkoitetaan kunnan ylläpitämää kaikille väestöryhmille tarkoitettua kunnan kirjastolaitosta, joka on toiminnallinen ja hallinnollinen kokonaisuus.

Eduskunnan kirjastolla on oma lakinsa, mutta koska olemme osa kirjastoverkostoa, seuraamme tarkasti toimintaympäristöämme, joten uusi kirjastolaki kiinnostaa meitä kovasti. Olemme laatineet kirjastolain uudistuksesta tietopaketin. Referoin seuraavaksi uutta kirjastolakiesitystä.

perjantai 29. huhtikuuta 2016

Avoimuuden edelläkävijä

Eduskunnan kirjasto on ollut kaikille avoin kirjasto jo 103 vuotta!

30.4.1913 Eduskunnan kansliatoimikunta hyväksyi kirjaston ohjesäännön. Sen mukaan
"Eduskunnan kirjasto on myös muiden kuin eduskunnan jäsenten käytettävänä mikäli se voi tapahtua tuottamatta haittaa eduskuntatyölle."
Nykyään kirjaston avoimuus muotoillaan näin:
"Eduskunnan kirjasto on avoin kaikille kansalaisille. Palvelemme eduskunnan lisäksi jokaista, joka tarvitsee tietoa eduskunnasta, oikeudesta tai yhteiskunnasta." 
Eduskunnan kirjasto on kaikille avoimena kirjastona poikkeus parlamenttikirjastojen maailmassa, sillä usein parlamenttikirjasto on olemassa vain parlamenttia varten. Viimeksi eilen asiakas sanoi: "Minun maassani kansalaiset eivät voi käyttää parlamenttikirjastoa eivätkä vierailla parlamentissa".

Tähän on tulossa muutos.

Osallistuin syksyllä ECPRD:n (The European Centre for Parliamentary Research and Documentation) seminaariin "Libraries and Research Sevices Serving Openness and transparency of Parliamant". Esityksissä ja keskusteluissa tuli useasti esille avoimen parlamenttikirjaston merkitys demokratian ja kansalaisten tiedonsaannin kannalta.  Kaikkiin parlamenttikirjastoihin ei kuitenkaan tuosta vain kävellä sisään kuten Eduskunnan kirjastoon voi kävellä. Avoimuuden tärkeänä lisääjänä nähdään mm. internetin tarjoamat mahdollisuudet jakaa tietoa parlamentin toiminnasta esim. digitoituina valtiopäiväasiakirjoina tai vaikkapa chat-palveluna.

Jotkut menneisyydessä toteutetut uudistukset ovat sellaisia, joita voi ihastella edelleen. Joista voi ajatella, että jos asiaa ei olisi tehty silloin, se pitäisi tehdä viimeistään nyt. Yksi tällanen on Eduskunnan kirjaston avoimuus.

Hauskaa vappua!





Päivi Erkkilä

Avoimuuden aikajana Eduskunnan kirjaston historia -sivulla.

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Miksi kirjastoissa tarvitaan yksityisyydensuojaa?

Osallistuin tällä viikolla kansainvälisen kirjastoseura IFLA:n sananvapauskomitean (FAIFE) kokoukseen Lontoossa, jossa keskustelujen keskeisenä teemana oli yksityisyydensuoja. Viime vuoden aikana työn tulokseksi syntyi linjaus kirjastojen yksityisyydensuojasta. Tänä vuonna olen ollut laatimassa aiheeseen liittyvää koulutusmateriaalia. Yksityisyys nousee teemaksi tänä vuonna myös FAIFE:n suunnittelemassa osuudessa IFLA:n konferenssin ohjelmaa.

Miksi yksityisyydensuoja sitten on kirjastoille tärkeää?

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Tiedonhakua ulkomaisesta lainsäädännöstä


Eduskunnan kirjaston tietopalvelussa teemme muun muassa muiden maiden lainsäädäntöä koskevia tiedonhakuja. Usein tiedossa ei ole lain nimi, ainoastaan asia, jota koskevaa lainsäädäntöä asiakas tarvitsee. Kirjaston kokoelmat ja verkkosivut ovat tukena tässä työssä.

Hyvä tapa aloittaa tiedonhaku jostain aiheesta voi olla aihetta käsittelevä kirja.  Kirjaston kokoelmissa on runsaasti paitsi eri maiden perustuslakeja ja oikeusjärjestelmää käsittelevää kirjallisuutta, myös kirjallisuutta eri oikeudenaloilta. Ulkomaisen oikeudellisen kirjallisuuden hankinnoissa pyrimme painottamaan oikeusvertailevaa kirjallisuutta. Usein on osoittautunut hyödylliseksi katsoa SELMA –kokoelmatietokannasta vaikka EKS-asiasanaston avulla löytyisikö aiheesta jotain kiinnostavaa.


perjantai 11. maaliskuuta 2016

Verkkokirjahylly Eduskunnan kirjastossa

Olemme hankkineet kirjastoon uuden hyllyn, Verkkokirjahyllyn. Talentum Pron kustantama Verkkokirjahylly on kokoelma sähköisiä kirjoja oikeustieteen eri aloilta, taloushallinnosta ja esimiestyöstä. Meidän lisenssimme kattaa koko Verkkokirjahyllyn sisällön, tällä hetkellä noin kolme sataa nimekettä.

Valtaosa Talentum Pron juridiikan alan kirjoista ilmestyy perinteisen painetun muodon lisäksi verkkokirjoina. Useimmat uudet verkkokirjat julkaistaan samaan aikaan tai hieman myöhemmin kuin printtikirjat. Verkkokirjoissa on sama sisältö sivunumeroineen kuin painetuissa kirjoissa, mutta ne eivät ole näköispainoksia. Verkkokirjat luetaan suoraan tietokoneen selaimelta eikä niitä voi ladata tietokoneelle tai muille laitteille.

perjantai 4. maaliskuuta 2016

Mitä tapahtuu kun löytää uuden kirjailijan?


Jo joitakin vuosia sitten bongasin jostakin lehdestä, todennäköisesti Hesarin kulttuurisivuilta, pienen noston. Siinä Päivi Uljas totesi, että ”Kun löydän uuden kirjailijan, olen kuin pienessä kännissä ja vedän samaa tavaraa viikkotolkulla.” Tuo kiteytys tuntui hyvin tutulta ja leikkasin kyseisen noston talteen.

Uusien kirjailijoiden löytäminen onkin tarpeen, ettei luettava lopu! Itselläni on juuri nyt meneillään dekkaristi Jussi Adler-Olsenin kausi. Muutama kirja on jo luettu ja pari odottaa. Hurahdin Adler-Olseniin paitsi uudenlaisten tarinoiden lisäksi siksi, että hänen kirjojaan ei tarvitse lukea ensin sataa sivua ennen kuin homma lähtee liikkeelle. Nyt toiminta alkaa lähes ensi sivuilta. Kaunokirjallisuudessa ja esim. juuri dekkareissa on nykyisin sitä vikaa, että ne ovat aivan liian pitkiä ja paksuja. Kustannustoimittajalla olisi ollut vielä tehtävää. Samaa koskee nykyelokuvia ja näytelmiä.

Uusien kirjailijoiden löytäminen on kyllä aivan samanlaista kuin Päivi Uljas toteaa. Minulle rakkaita kirjailijoita jo vuosien takaa ovat olleet mm. Ian McEwan ja Paul Auster. Kun sain aikanaan vinkin lukea McEwanin Vieraan turva, se oli menoa ja koko tuotanto piti kaivaa esiin. Samoin kävin Austerin kanssa. Myös Juha Itkosta, Joel Haahtelaa, Irène Nemirovskya ja Ljudmila Ulitskajaa on pitänyt saada heti lisää.

Välillä uusi lempikirjailija löytyy heti ensimmäisen kirjan bongauksesta, näin on käynyt esim. Philippe Claudelin, Hilary Mantelin, Siri Hustvedtin, Arnaldur Indridasonin tai Lotte & Sören Hammerin kanssa, Tommi Kinnusesta puhumattakaan.

Aika mukava tapa tulla känniin.

Kristiina Hakala

Valokuva:By Icely88 (Own work) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], via Wikimedia Commons