Parlamenttikirjasto

perjantai 31. lokakuuta 2014

Vilkasta kanssakäymistä kirjamessuilla



Eduskunnalla ja Eduskunnan kirjastolla oli tänäkin vuonna Helsingin kirjamessuilla oma osasto. Sijainti oli erinomainen, osaston sivusta kulki reitti messujen suurimmalle esitystantereelle, Aleksi Kivi -lavalle.

Tavoitteemme oli tänä vuonna toimia ”kirjakauppamaisemmin”, mikä tarkoittaa että meilläkin oli tarjolla pöydän täydeltä julkaisuja, ei vain esitteitä. Erona kirjakauppoihin tosin oli, että meidän osastomme tarjoomukset olivat maksuttomia. Eduskunta on myös julkaisija ja mukaan olimme ottaneet erityisesti tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja, joita onkin olemassa runsaasti. Tämä uusi toimintamenetelmä pelasi erinomaisesti ja julkaisut kävivät hyvin ”kaupaksi”.



Kuva: Hanne Salonen
Tärkeä osa rooliamme messuilla on tiedottaminen eduskunnan palveluista ja Eduskunnan kirjaston osalta kirjaston avoimuuden markkinointi. Moni messukävijä sai kuulla miten eduskunnassa voi vierailla, sai mukaansa eduskunnan tai kirjaston esitteen tai esitteen eduskunnan rakennuksista ja taiteesta. Lisäksi jaoimme tietoa kirjaston palveluista, koulutuksista ja näyttelytoiminnasta.


Itseäni ilahduttaa jokainen tavoittamamme kansalainen, jolla oli jokin tietty tiedontarve tai kysymys. Asia hoidettiin joko heti messuilla tai sitten mukaan sai tiedot miten toimia eteenpäin. Monelle on lähetetty jälkikäteen jokin julkaisu, joita meillä ei ollut mukana ja todennäköisesti saamme myös uuden koulun mukaan Nuorten parlamentti -toimintaan ja uusia ihmisiä koulutuksiin tai vain muuten käymään eduskunnassa ja Eduskunnan kirjastossa. Kirjastossa parhaillaan oleva karikatyyrinäyttely  houkutteli myös omalta osaltaan kirjastokäyntiin.



Kuva: Hanne Salonen
Kansanedustajien vierailut messuosastolla on meidän osaltamme osaston suola tai sokeri. Noin parikymmentä kansanedustajaa mukaan lukien koko puhemiehistö oli etukäteen ilmoittautunut käymään messuosastolla ja tapaamaan kansalaisia siellä. Koska tulevaisuusvaliokunta oli erikoisteemamme, paikalla oli perjantaiaamuna muutamia valiokunnan jäseniä keskustelemassa tulevaisuudesta ja demokratiasta.
Messuille osallistuminen tuo vaihtelua myös virkamiehen elämään. On mukava välillä heittäytyä toisenlaiseen työhön. Ja vaikka takki onkin vuoron jälkeen melko tyhjä ja jalat puuduksissa, jää saldoon mukavia kokemuksia ja tapaamisia ihmisten kanssa. Kirjamessuille osallistuvat kävijät ovat aktiivista ja kiinnostunutta väkeä.


Kristiina Hakala



perjantai 24. lokakuuta 2014

Digitointi edistää parlamenttihistorian tutkimusta

Eurooppalaisen parlamenttihistoriantutkimuksen verkosto EUparl.net piti kuluvan vuoden kesäkuussa Helsingissä ja Jyväskylässä kolmipäiväisen konferenssin Parliaments and methodology, johon osallistui 45 tutkijaa eri puolilta Eurooppaa. EUparl.net yhdistää eurooppalaisia tutkimusyksiköitä, jotka tekevät kansallista tai vertailevaa parlamenttitutkimusta. Konferenssin pääjärjestäjänä toimi Jyväkylän yliopiston historian ja etnologian laitos. Eduskunnasta varsinaiseen konferenssiin osallistui kolme parlamenttihistorian tutkijaa.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman avaaman konferenssin aluksi kuulimme esityksiä parlamenttiaineistojen digitoinnin etenemisestä Euroopan eri maissa. Historiallisten valtiopäiväasiakirjojen digitointi parantaa ratkaisevasti niiden tutkimuskäytön mahdollisuuksia. Pohjoismaissa digitointihankkeet ovat edenneet pisimmälle Norjan parlamentin ja kansalliskirjaston yhteisprojektissa, jolla juhlistettiin maan perustuslain säätämistä 200 vuotta sitten. Eduskunnassa on digitoitu hallituksen esityksiä sekä niihin liittyviä valiokuntien aineistoja alkaen 1960-luvulta. Valtiopäiväaineistot ovat laajemmin ja vapaasti selattavissa 1990-luvun alusta lähtien.

Parliaments and methodology -konferenssin muita lähestymistapoja historialliseen parlamenttitutkimukseen olivat antropologia, suullinen historia sekä politiikan teoria. Suomalaisen tutkimuksen valtavirta on keskittynyt politiikan teorian kysymyksiin kuten edustuksellisuuden kysymyksiin, parlamenttiretoriikkaan ja diskurssianalyysiin. Esimerkiksi Timo Turja kertoi esitelmässään siitä, millaisia viittauksia kirjallisuuteen kansanedustajat ovat eduskuntapuheissaan tehneet. Lingvisti Eero Voutilainen on puolestaan tutkinut, millä periaatteilla täysistuntokeskusteluita on litteroitu eduskunnassa. Kysymys tutkimuksen kohteena olevan painetun tekstin autenttisuudesta on yleispätevä parlamentista riippumatta, joten molemmat esitykset poikivat vilkkaan keskustelun.     

Professori Kari Palosen ja professori Pasi Ihalaisen ansiosta parlamenttihistorian tutkimusperinne on Suomessa vahvin Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksen kohteena on eduskunnan lisäksi usein ollut Britannian parlamentti, ”Westminster”, mitä selittää sen asema edustuksellisen demokratian historiallisena ideaalityyppinä sekä tutkimusaineistojen käytettävyys, toisin sanoen Britannian parlamentin digitointihankkeiden edistyksellisyys.

Parlamenttihistoriaa tutkitaan myös Helsingin ja Turun yliopistoissa, mutta kansallisen parlamentin läheisyys ei välttämättä korreloi parlamenttitutkimuksen määrän kanssa. Turun yliopistoon kuuluva Eduskuntatutkimuksen keskus perustettiin reilut kymmenen vuotta sitten Suomen eduskunta 100 vuotta -tutkimus- ja julkaisuhankkeen tueksi. 12-osaisen kirjasarjan ilmestyttyä Eduskuntatutkimuksen keskus on profiloitunut etenkin politiikan ja median vuorovaikutuksen tutkimiseen sekä päivänpolitiikan kommentointiin.

Suomessa painetut valtiopäiväasiakirjat ovat yhä ohittamaton lähde parlamenttihistorian tutkijoille. Eduskunnan kirjastossa tehtiin tänä syksynä kädenojennus kansalaisille, jotka ovat kiinnostuneita kansankunnan dramaattisimmista vaiheista 70 vuotta sitten. Eduskunnalla oli merkittävä rooli rauhan solmimisessa Suomen ja Neuvostoliiton välille vuonna 1944. Hallituksen kannat rauhankysymykseen tuotiin eduskuntaan valtioneuvoston tiedonantoina, jotka käsiteltiin suljetuin ovin. Tämä alkuperäisaineisto on nyt skannattu ja työstetty historia-aiheiseksi tietopaketiksi:

Eduskunta mukana rauhanteossa vuonna 1944 : 
     

Joni Krekola


Lisätietoja:


Parliaments and Methodology: Anthropological, Discourse-Oriented and Digital Approaches to Parliamentary History (Conference report)
Eduskuntatutkimuksen keskus




Pommituksen jälkiä 21.3.1943 Eduskunnan kirjaston silloisen sisäänkäynnin edessä.


Kuvalähde: SA-kuva
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...