Parlamenttikirjasto

perjantai 30. toukokuuta 2014

Itämeren alueen parlamentit ja nuoret



Pietarissa, Venäjällä järjestettiin 13.5.2014 seminaari, jossa esiteltiin Itämeren alueen parlamenttien nuorille tarjoamia palveluja. Esityksissä kuultiin Norjan, Tanskan, Suomen, Ruotsin ja Viron parlamenttien parhaita käytäntöjä nuorille suunnatuista palveluista.

Tämä seminaari oli viimeinen osa projektia, jonka tavoitteena on ollut pohjoisen ulottuvuuden yhteistyö lainsäädantöelinten kesken. Projektin aikana on esitelty lainsäädäntöprosesseja ja tietoteknisiä ja e-palveluja. Toimintoja ja palveluja Pohjoismaiden parlamenteissa arvostetaan korkealle. Pietarin alueparlamentin virkamiehiä on myös käynyt tutustumassa Pohjoismaiden ja Viron parlamentteihin projektin aikana. Projektin järjestäjiä ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston Pietarin tiedotustoimisto sekä Pietarin alueparlamentti.

Eitykset valottivat eri maiden Nuorten parlamentti -toimintaa. Tanskassa on Politician or a Day, Norjassa Mini-Ting in Stortinget, Ruotsissa Youth Parliament ja Suomessa Nuorten parlamentin istuntopäivä. Kaikilla mukana olleilla parlamenteilla on lisäksi useita muita erilaisia palveluja ja projekteja nuorille ja kouluille. Eduskunnan kanslian edustajana kerroin omassa esityksessäni eduskunnan tarjonnasta nuorille, viime maaliskuussa pidetystä Nuorten parlamentista, Nuorteneduskunta.fi -verkkopalvelusta, eduskuntavierailuista sekä Kansanedustajat kouluissa -teemaviikosta viime tammikuussa.  Lisäksi sain etukäteen toiveen kertoa myös Eduskunnan kirjaston palveluista. Tämän tein tietysti mielihyvin. Oletan, että tieto kirjaston hyvistä palveluista eduskunnalle ja kaikille halukkaille eduskunnan ulkopuolella oli tiedossa jo etukäteen, koska tällaisen pyynnön sain.

Tilaisuuden avasi Pietarin alueparlamentin puhemies Vyacheslav Makarov. Paikalla oli koko seminaarin ajan parlamentin pääsihteeri Mikhail Subbotin, minkä voi tulkita osoittavan projektin ja tämänkin seminaarin merkitystä alueparlamentissa.

Oli hyvä itsekin päivittää tietoja naapurimaiden palveluista. Lisäksi oli mukava tavata uusia kollegoja. Sää Pietarissa oli sateinen, mutta isäntäväki oli järjestänyt ohjelmaa ja saimme nauttia vieraanvaraisuutta. Päivän lopuksi pääsimme Nevalle jokiristeilylle. Seminaarin pitopaikka Marinskin palatsi, jossa Pietarin alueparlamentti toimii, oli näkemisen arvoinen rakennus.




Kristiina Hakala





perjantai 23. toukokuuta 2014

Avajaisviikolta




Eduskunnan kirjasto avautui maanantaina 19.5. Aika Postitalon tiloissa oli sinänsä mielenkiintoista ja sijaintikin erinomainen, mutta palvelumme olivat tilojen pienuudesta johtuen hieman vajavaiset, lukusali minikokoa ja aineistot hajautettuina moneen paikkaan.


Avajaispäivänä 19.5. muutama asia oli vielä ns. vaiheessa. Alkukeväästä kävi ilmi, ettei Unigrafia enää tarjoa kopiokortteja ja -koneita Eduskunnan kirjaston käyttöön ja siinä vaiheessa tuli kiire nopeasti kehitellä korvaava ratkaisu. Tällainen löydettiinkin ja otettiin suoraan käyttöön aikapulasta johtuen  ilman testausta. Hankimmekin tästä nyt kokemuksia ja teemme palvelun hienosäätöä saatujen kokemusten perusteella myöhemmin.

Asiakastietokoneiden asennus Eduskunnan tietohallinnon kiireiden takia ajoittui avaamista edeltä viikolle ja hyvistä suunnitelmista huolimatta joitakin ongelmia ja viivästyksiä esiintyi mm. asiakasverkon ja varsinkin erikoistyöasemien käyttöönotossa. Valtaosin nämä ongelmat saatiin kuitenkin ratkaistua maanantaihin mennessä. Avajaispäivänä tekniikka ja palvelut toimivatkin jo kohtuullisen hyvini. Henkilökunta hieman hapuili etsiessään eri paikkoihin siirrettyjä aineistoja ja asiakaspalvelupisteen tavaratkin tuntuivat olevan väärissä paikoissa.Todennäköisesti kesäkeleistä johtuen varsinaista  kävijäryntäystä ei ilmennyt ja näin saatoimme vielä täydentää puuttuvia palikoita ja harjoitella uuden kopiointi- ja tulostuspalvelun käyttöönottoa.  Kuluneen viikon aikana yleisölle järjestettiin päivittäin useita esittelykierroksia ja niihin osallistui sekä eduskunnan väkeä että muuta yleisöä. Helpottavaa oli havaita,että ainakin osa vanhoista asiakkaistamme löysivät tiensä kirjastoon heti ensimmäisinä päivinä - joukossa mm. suurlähettiläs Klaus Törnudd - Eduskunnan kirjaston käyttäjä vuodesta 1949!

Nyt perjantaina näyttää siltä, että viikko on sujunut hyvin. Tilat ja tekniikka toimivat. Joidenkin ohjeiden, esitteiden tilakarttojen teko on vielä vaiheessa. Nämä valmistuvat lähiviikkojen aikana. Ja mikä tärkeintä eli palvelut ovat entisellään, tai mielestämme entistä paremmat. Peruskorjauksen myötä löytyvät uudet tilat asiakaskonsultoinnille, ilmastointi toimii nyt myös lukusalissa ja uutuutena tiloja on tarjolla myös työryhmätyöskentelyyn. Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat tutustumaan Eduskunnan kirjaston uusittuihin tiloihin Aurorankatu kuuteen! Viralliset avajaiset järjestetään ensi syksynä.


Heikki Rajala

perjantai 16. toukokuuta 2014

Takaisin Aurorankadulle



Eduskunnan kirjaston tilojen kaksi vuotta kestänyt peruskorjaus on saatu päätökseen ja kirjasto avataan 19.5.

Kirjaston tilasuunnittelu käynnistyi vuonna 2006, kun päätös eduskuntakiinteistöjen peruskorjauksesta tehtiin. Jo nyt voidaan ilolla todeta, että monet kirjaston henkilökunnan peruskorjaukselle asettamat toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Olemme saaneet upean uuden kokous- ja koulutustilan ajanmukaisine laitteineen, suorastaan ylellisen ryhmätyötilan, kauniisti entisöidyn lukusalin, lisää avointa asiakastilaa ja asiakkaille pääsyn laajempiin kokoelmiin sekä rauhallisen tutkijainsalin. Vaikka kirjaston asiakastilat ovat museoviraston suojelemat, voitiin pääosa toiveista toteuttaa.

Kirjastoon tulo ja kerrosten välillä liikkuminen on esteetöntä uuden henkilöhissin ansiosta. Asiakastiloihin on myös palautettu kokolattiamatto, joka luo miellyttävän akustiikan muuten kaikuviin tiloihin.

Palvelukerrokseen sijoitetun sanomalehtien lukutilan kalusteet ovat siirreltäviä niin, että näyttelytilaa voidaan muunnella tarpeen mukaan.

Kokoelmia on sijoitettu uudelleen niin, että valtiopäiväasiakirjojen täydellinen sarja on arvoisellaan paikalla palvelukerroksessa ja lukusalissa, aikakauslehdet on sijoitettu avokokoelmiin, joihin asiakkailla on pääsy.

Asiakaspalvelu on keskitetty yhteen palvelupisteeseen, jossa toimivat sekä lainaus, neuvonta, tietopalvelu, kaukopalvelu että arkiston asiakaspalvelu. Asiakaspalvelupisteen yhteydessä on myös asiakasneuvottelutila. Palvelupisteen toiminnallisuus tulee testattua vasta käytössä ja muutoksia voidaan toteuttaa, kun kokemuksia kertyy.

Henkilökunnan työhuoneissa on ergonomiset sähköpöydät ja koko talossa hyvä ilmastointi, henkilökunnan yhteinen kahvihuone on viihtyisä.

Eduskuntakiinteistön vuoteen 2017 jatkuvan peruskorjauksen vuoksi kirjaston henkilökunnasta puolet, verkkopalvelu ja kokoelmapalvelu, työskentelevät vielä väistötiloissa yli kolme vuottaAsiakaspalvelussa työskentelevä neuvonnan, tietopalvelun ja arkiston henkilökunta on sijoitettu kaksi henkilöä yhden hengen työhuoneisiin, jotka on väliaikaisesti kalustettu kahdelle hengelle.  Kirjaston toiminnan kannalta perusasiat – kokoelmat ja asiakaspalvelu – ovat nyt paikoillaan ja toiminnassa.

Marja Oksa-Pallasvuo



perjantai 9. toukokuuta 2014

Eduskunnan kirjasto - monipuolisen EU-tiedon keidas





Luotettavan ja syventävän tiedon saaminen EU:sta on hyödyllistä meille jokaiselle. Tänään 9. toukokuuta vietettävänä Eurooppa-päivänä onkin sopiva hetki kirjoittaa muutama sana Eduskunnan kirjastosta EU-tiedon kirjastona. Eduskunnan kirjastolla on siinä ominaisuudessa aika pitkät perinteet: se on toiminut vuodesta 1974 lähtien EU:n tallekirjastona, joka on saanut kokoelmiinsa EU:n tärkeimmät asiakirjat ja julkaisut.
EU:n oman julkaisutuotannon lisäksi kirjaston kokoelmiin hankitaan runsaasti myös muuta EU-aiheista kirjallisuutta. Julkaisuja ja kirjallisuutta voi etsiä kirjaston Selma-kokoelmatietokannasta.

Monasti kuulee sanottavan 80 % kansallisesta lainsäädännöstä olevan EU-peräistä. Tämän paikkansa pitävyyttä on useammin kuin kerran kysytty Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta.Asiakas on saanut perusteellisen vastauksen, tässä yhteydessä todettakoon lyhyesti todellisuuden olevan huomattavan monitahoinen. Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole ja tulos riippuu hyvin paljon tarkastelun kohteena olevasta yhteiskuntaelämän osasta.

Eduskunnan kirjastossa on tehty erilaisia tietopaketteja EU-tiedon löytämiseksi. Verkkosivujen kautta voi käyttää useita EU-tietokantoja. Keskeiset EU-tietokannat löytyvät EU-tiedonlähdeoppaasta ja lisää voi etsiä Elki -linkkitietokannasta. Euroopan talouskriisi –tietopakettiin  on koottuna keskeisimpiä Euroopan talouskriisiin liittyviä päätöksiä ja asiakirjoja. EU-tietoon erikoistunut tietoasiantuntija seuraa jatkuvasti aihealuettaan ja päivittää tietopaketteja.

Asiakkaille järjestetään tiedonhallintakoulutusta EU-tiedonlähteistä. Keväisin ja syksyisin järjestettävissä kaikille avoimissa koulutuksissa on yleensä sekä EU-tiedonlähteitä yleisemmin esittelevä että EU-oikeuden tiedonlähteisiin keskittyvä osuus. Tänä vuonna pidettävien EU-parlamenttivaalien johdosta kohdistui kevään EU-tiedonlähdekoulutus nimenomaan EU-parlamentin tiedonlähteisiin.  EU-aiheiset koulutukset ovat useimmiten sijoittuneet kärkeen avointen koulutusten suosituimmuudessa. Lisäksi annetaan räätälöityjä koulutuksia eri asiakasryhmille.

Eduskunnan kirjastossa koetetaan siis parhaalla mahdollisella tavalla vastata tiedontarpeeseen koskien Euroopan unionin toimintaa, päätöksentekoa ja unionissa tehtyjä päätöksiä. Jokainen voimme osaltamme vaikuttaa tulevien vuosien päätöksiin himpun verran, kun käytämme äänioikeuttamme ja äänestämme tässä kuussa pidettävissä europarlamenttivaaleissa. Ennakkoäänestys alkaa jo ensi viikolla, ei siis kun vaaliuurnille!

Mirja Pakarinen

Linkkejä:
Vaalit.fi, Europarlamenttivaalit
Euroopan parlamentti, vaalit 2014
Oikeustieteen professorit Yle-kyselyssä: EU-lainsäädäntö toi Suomeen kovat arvot. YLE, uutiset 5.5.2014



tiistai 6. toukokuuta 2014

Juhlaperinnettä vai juridiikkaa?


Kouluissa ja päiväkodeissa järjestettävät perinteiset ja uskonnolliset juhlatilaisuudet ovat olleet taas esillä viime aikoina. Valtioelimet ja viranomaiset ovat antaneet mietintöjä ja ratkaisuja. Media on siteerannut, kommentoinut ja analysoinut.  On blogikirjoittelua, some-puuskahduksia ja vetoomuksia puolesta ja vastaan.  Keskustelua on käyty sekä analyyttisemmin että spontaanimmin. ”Suvivirsikeskustelu” taisi tänä keväänä lähteä liikkeelle apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen maaliskuussa antamasta ratkaisusta viime vuonna tehdyssä kanteluasiassa, jossa oikeuskansleria pyydettiin selvittämään uskonnon harjoittamista kouluajalla, ja sen perustuslainmukaisuutta.

Mitä sitten ovat ne lähteet ja asiakirjat, joiden pohjalta keskustelu virisi? Ja mistä ne löytyvät?
Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa (OKV/230/1/2013) ei ollut kyse vain suvivirrestä, vaan myös siitä, noudatetaanko kouluajalla järjestettävissä tilaisuuksissa Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen yhdenvertaisuutta sekä uskonnon- ja omantunnon vapautta koskevia säännöksiä. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että Opetushallituksen olisi aiheellista harkita vuonna 2006 asiasta laatimansa tiedotteen tarkistamista niiltä osin. Lehtitietojen mukaan Opetushallituksessa aiotaan tehdä pieniä tarkennuksia ohjeistukseen lähinnä juhlista pois jäävien osalta.


Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi huhtikuun lopussa mietintönsä (PeVM 2/2014 vp) oikeuskanslerin kertomuksesta toimintavuodelta 2012. Samassa yhteydessä perustuslakivaliokunta totesi (kertomuskauteen sinänsä liittymättömänä asiana) kantanaan koulujen juhlatilaisuuksista, ettei esimerkiksi yksittäisen virren laulaminen tee juhlasta uskonnon harjoittamista. Toisaalta perustuslakivaliokunta painotti tarvetta huolehtia siitä, että oppilaalle jää aito vapaus valita osallistuuko hän sellaisiin tilaisuuksiin, joissa on tietyn vakaumuksen mukaista sisältöä.

Uskonnonvapaus lienee kansainvälisesti kaikkein vanhin perusoikeus ja se luetaan ns. klassisiin vapausoikeuksiin. Suomessa perustuslain 11 § sisältää yleislausekkeen uskonnon ja omantunnon vapaudesta sekä luettelon sen tärkeimmistä ulottuvuuksista.  Suomi on liittynyt myös useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka turvaavat uskonnon ja omantunnon vapauden. Yksi niistä on Euroopan ihmisoikeussopimus (SopS 18-19/1990) , jonka säännöksiä tulkitsee Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. EIT:n oikeuskäytännöstä löytyy lukuisia 9 artiklaa käsitteleviä tapauksia. Suomi ei ole saanut tuomioita tämän ajatuksen-, omatunnon- ja uskonnonvapausartiklan nojalla.

Juhlaperinnettä vai juridiikkaa –keskustelun lisäksi kannattaa tutkia myös alkuperäisiä asiakirjoja ja taustoja laajemmin. Usein huomaa, että asiat eivät ole mustavalkoisia, ja että eri näkökulmia voi vertailla kiihkottomastikin. Silloin parhaassa tapauksessa oma ajatusmaailma laajenee ja ymmärrys lisääntyy.

Marja Autio