Parlamenttikirjasto

perjantai 28. marraskuuta 2014

Elämänviisauksia Eduskunnan kirjastosta: ”Jokainen ihminen on karikatyyrin arvoinen” - haastattelussa Teuvo Salminen

Kuvassa oikealta vasemmalle Teuvo Salminen, Jyrki Katainen ja allekirjoittanut. Mukana myös Alexander Stubb. (Valokuvan otti ystävällinen tuntematon henkilö).


Eduskunnan kirjasto sai ilon toimia Teuvo Salmisen karikatyyrinäyttely ”Päättäjien päät” esittelytilana. Politiikkojen piirrokset olivat esillä 10.10-15.11.2014. Tänä aikana kirjaston asiakaspalvelussa yleisin kysymys oli: ”Missä se näyttely on?”.  Päätin haastatella Teuvo Salmista muutamalla kysymyksellä.

Noin kuukauden mittainen ”Päättäjien päät”-näyttely Eduskunnan kirjastossa veti taloon paljon teoksistasi kiinnostuneita ihmisiä. Monet kansanedustajat kävivät myös tutustumassa näyttelyyn. Jäikö joku kirjastossa tapahtunut kohtaaminen mieleesi erityisesti?”

”Avajaiset oli lämminhenkinen tapahtuma ja sen yhteydessä tapasin kansanedustajia ja sain luovuttaa karikatyyritaulun eduskunnan pääsihteerille Seppo Tiitiselle. Olen tavannut hänet aikaisemminkin ja arvostan korkealle hänen työuraansa eduskunnassa. Hän jos kuka oli ensimmäisen kunniakarikatyyrin arvoinen.”




Teuvo Salminen kertoo innostuneensa karikatyyrien piirtämisestä Rauman poikalyseon oppitunneilla 14-vuotiaana. Kuvaamataidon tunnillako? ”Ei vaan piirsin niitä salaa opettajista kun aina ei jaksanut keskittyä opetukseen. Kaverit niitä nauroivat”. Salmista inspiroi piirtämisessä ihmisten erilaisuus. Jokainen on erilainen yksilö omine persoonallisuustekijöineen, joita hän korostaa piirroksissaan. ”Se on hauskaa, mutta erittäin vaativaa työtä.”


Kenestä on tullut paras karikatyyri, jonka olet tehnyt?

Hmmm. Vaikea kysymys. No, Jorma Uotisesta piirtämäni on saanut aikaan monet naurut ja Jorma itsekin totesi sen näyttelyssä nähtyään: ”Ei huono”. Myös Tarja Halonen Muumimammana on ollut pidetty ja naurettu.


Olet koulutukseltasi opettaja ja kerroit, että tällä hetkellä opetat mm. Jope Ruonansuuta. Minkä ohjeen antaisit kaikille niille, jotka unelmoivat kuvataiteilijan työstä?

”Hanki ensin itsellesi joku muu hyvä ammatti ja sen ohessa ehdit kyllä piirtää karikatyyrejä vaikka sivuammattina. Suomessa ei ole yhtään karikatyyritaiteilijaa joka eläisi vain karikatyyrejä piirtämällä. Muissa maissa kylläkin.”

Mitä mieltä olet Eduskunnan kirjastosta näyttelysi kohteena?

Hieno näyttelypaikka! Arkkitehtonisesti onnistunut tila ja niin lähellä piirrettyjä poliitikkoja!




Missä näet itsesi 10-vuoden päästä?

”Olen silloin 78 ja näen itseni piirtämässä karikatyyrejä muista vaivaistalon asukeista vaimoni kieltelyistä välittämättä.”


Koska haastattelu julkaistaan kirjastoblogissa, niin minun on välttämätöntä kysyä edes yksi perinteinen kirjasto-kysymys, joten tässä se tulee. Mikä on lempikirjasi?

”Luen juuri Ilkka Remeksen Hornaa. Se saa ihan pauloihinsa. Toivottavasti tämä juonen tapahtumaketju ei muutu todeksi.”



Voisitko antaa yhden elämänohjeen Eduskunnan kirjaston blogin lukijoille?

”Yksi neuvo ei riitä, tarvitaan monta:

1)Jokainen ihminen on karikatyyrin arvoinen.

2) Ihminen joka pystyy nauramaan itselleen, on varmasti huumorintajuinen.

3)Huumori on elämän eliksiiriä – se pidentää ikää, ellet satu nauramaan ihan kuollaksesi.”

           


Kiitos Teuvo Salminen! Näyttelysi inspiroi monia ihmisiä mukaan lukien minua. En nähnyt yhdenkään ihmisen katsovan karikatyyrejä surullisena ja muutaman kerran kirjaston henkilökunta oli jopa pakotettu käyttämään kirjastonhoitajan määräysvaltaa ja hyssyttelemään kovimpia naurajia. Kiitos kaikille, jotka tulivat kirjastoon nauramaan poliitikoille.


Kenetköhän Teuvo Salminen piirtää seuraavaksi?


Lisätietoja:http://www.teuvosalminen.com/

Hyvää viikonloppua kaikille Eduskunnan kirjaston nykyisille ja tuleville ystäville!

Kuvat ja teksti:

Petra Pentzin

Osa-aikainen informaatikko
Eduskunnan kirjasto

torstai 20. marraskuuta 2014

Lapsen oikeuksien päivänä



Tänään torstaina 20. marraskuuta vietetään Suomessa Lapsen oikeuksien päivää. Marraskuun 20. päivänä 1959 annettiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa YK:n lapsen oikeuksien julistus. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin 20.11.1989 hyväksyttiin  lapsen oikeuksien sopimus. Yleisluonteisen julistuksen sijaan sopimus on sen ratifioineita maita sitova. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus on tullut voimaan 20.7.1991. United Nations Treaty Collections –tietokannasta näkee, mitkä maat ovat ratifioineet sopimuksen (Conventionon the Rights of the Child).

Sopimuksen mukaiset lapsen oikeudet toteutuvat eri puolilla maailmaa ja käytännössä myös yksittäisessä maassa hyvin eri tavalla. Johdanto-osassa todetaankin sopimusvaltioiden tunnustavan, ”että kaikissa maailman maissa elää lapsia erittäin vaikeissa oloissa ja että tällaiset lapset tulee erityisesti ottaa huomioon”.

Otan esille Eduskunnan kirjaston asiasanaston EKS:in ja asiasanan lapset. Hae Selmasta –kohdasta saan esille viitteet Eduskunnan kirjaston kokoelmissa olevaan aineistoon, joka on saanut kuvailun lapset. Lapset -asiasanan kohdalla oleva, katso myös –kohta, tarjoaa lisää lapsiin liittyviä asiasanoja, joiden avulla löydän lisää lasten asioihin liittyvää kirjallisuutta.









Moni noista asiasanoista sinällään tuo mieleen olosuhteita, joissa paljolti lasta ympäröivien aikuisten kypsyydestä riippuu, kuinka hyvin lapsen oikeudet toteutuvat. Lapsen sopimuksen johdanto-osassa sopimusvaltiot muun muassa ”tunnustavat, että lapsen tulisi persoonallisuutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehityksen vuoksi kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä.” Näinhän se on - kun vain me aikuiset sen muistaisimme.

Voin tehdä haun Selmaan myös kuvassa alla näkyvällä tavalla:
Lainsäätäjä pyrkii edistämään ja kehittämään lapsen oikeuksia. Eduskunnan kirjaston lakihankkeiden LATI – tietopaketeissa on useita lapsia koskevia aiheita. Näitä ovat muun muassa valmisteltavana olevat hankkeet: Isyyslain uudistaminen, Sosiaalihuoltolain uudistaminen ja Ihmiskaupan uhrien auttamistakoskevan lainsäädännön kehittäminen.

Loppuun saatetuissa hankkeissa on esimerkiksi Adoptiolaki, Asiantuntija-avusteinenhuoltoriitojen sovittelu sekä Rikostaustan tarkistaminen vapaaehtoistoiminnassa.
Eduskunnan kirjaston kautta saa siis paljon lapsiin liittyvää aineistoa. Lapsen päivän kunniaksi haluan lopuksi mainita Lastensuojelun Keskusliiton kirjaston ja tietopalvelun. Tuo vuodesta 1949 toiminut lapsitiedon erikoiskirjasto tarjoaa tietoa lapsen asemasta, oikeuksista ja suojelusta. Kirjaston kokoelmat ja palvelut ovat suunnatut kaikille lapsista ja lasten elämästä kiinnostuneille.


Mirja Pakarinen



perjantai 7. marraskuuta 2014

Lakikirjoja – uusia ja vanhempia


Joka vuosi marraskuulla ilmestyvät lakikirjojen uudet painokset. Tunnetuimpia ovat Edita Publishingin siniset ja punaiset Lakikirja –teokset sekä Talentumin vihreä Suomen Laki –sarja. Näillä ”tiiliskivillä” ei kuitenkaan nykyisin ole samaa uutuusarvoa kuin ennen. Säädöstietoa, maksutonta ja maksullista, pidetään verkossa ajan tasalla useammassakin palvelussa.



Painetun lakikirjan edut - ja viehätys - piilevätkin sen muissa ominaisuuksissa kuin ajantasaisuudessa. Moni tuntemani lakimies, nuoremmastakin polvesta, haluaa edelleen oman printtikirjan työpöytänsä kulmalle ja koristelee sen värikkäillä tarralapuilla ja muistiinpanoilla. Vastavalmistuneelle juristille lakikirjalla esineenä saattaa olla myös symboliarvoa.



Opiskelija puolestaan hahmottaa oikeusjärjestelmän systematiikkaa ja osa-alueita kirjan rakenteen, sisällysluettelon ja hakemistojen avulla. Tämä huolimatta siitä, että oikeudellisissa verkkopalveluissa on huomattavasti enemmän säädösaineistoa kuin lakikirjoissa. Tai ehkä juuri siksi, että painettujen kokoelmien sisältämä säädösmäärä on valikoitu ja siten helpommin hahmotettavissa?



Lakikirjat ovat nykyään pääsääntöisesti yhdistelmätuotteita, sillä kirjan hintaan sisältyy säädösten seurantapalvelu kustantajan verkkosivuilla. Sen avulla oman lakikirjan voi ikään kuin pitää ajan tasalla. Muutosilmoitukset voi tilata sähköpostilla itselleen ja verkkosivuilta pääsee vaivattomasti tarkistamaan ja tulostamaan muuttuneet säädökset. Esimerkiksi oikeustieteen opiskelijat saavat näin lakikirjatenteissä tarvitsemansa säädösmuutokset kätevästi.



Kun uudet painokset ilmestyvät, muuttuvat edellisvuotiset kirjat ”vanhoiksi”. Aikaisempien vuosien ja vuosikymmenien lakikirjat ovat kuitenkin varsin usein kysyttyä aineistoa Eduskunnan kirjastossa. Niiden avulla on helppoa ja nopeaa selvittää lain sisältö tiettynä ajankohtana. Esim. Suomen Laki –kirjat ovat ilmestyneet rakenteeltaan melko samanlaisina lähes 60 vuotta ja Finlands Lag yli 50 vuotta. Verkkopalvelut ovat myös kehittäneet toimintoja lakien aikaisempien sanamuotojen tarkistamiseen, mutta hakumahdollisuudet eivät ulotu vielä kovin kauas menneisyyteen.



Lakikirjojen hankinta teki aikoinaan ison loven minunkin opiskelijanbudjettiini. Ehkä siksikin sain vietyä omat sinipunakynällä alleviivatut kirjani kotihyllystä paperinkeräykseen vasta kaksikymmentä vuotta viimeisen tentin jälkeen.


Marja Autio




Linkkejä:
Vuosi 2009 – suomenkielisen lakikirjan merkkivuosi
Oikeudelliset verkkopalvelut uudistuvat