Parlamenttikirjasto

torstai 30. lokakuuta 2008

Esteettömyyden tiellä

Olen ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Eduskunnan kirjastolle työskentelytilaa ja työasemapakettia ohjelmistoineen, joka soveltuisi kirjaston nykyisiä ratkaisuja paremmin erityisesti näkö- ja liikuntarajoitteisten asiakkaiden käyttöön. Oman talon väkeä projektissa on ollut mukana mm. Kimmo Tuominen (Eduskunnan kirjasto), Mikko Saarela ja Olli-Pekka Laine (Eduskunnan tietohallinto) sekä Timo Saikkonen (Eduskunnan kiinteistötoimisto). Projektin käynnistysvaiheessa palaveerasimme Kynnys ry:n (Kalle Könkkölä) kanssa. Projektin loppuvaiheessa Erkki Suorlahti Näkövammaisten Keskusliitto ry:stä kävi testaamassa ohjelmia ja antoi ohjemateriaalia käyttöön. Testaamassa kävi myös Eduskunnan tiedotuksessa työskennellyt Antti Vuori.

Projektin piti päättyä kesän 2008 alussa, mutta mutta... Nyt, erinäisten kuukausien ja vaiheiden jälkeen paketti on kasassa ja yleisötilassa odottamassa käyttäjiä. Lämpimät kiitokset kaikille projektiin osallistuneille! Niillekin, jotka unohdin tässä yhteydessä mainita!

Ohessa lyhyesti paketin ominaisuuksista. Työpöytä on tilava ja sen korkeus on sähköisesti säädettävissä. Tietokonen näytön korkeutta, katselukulmaa ja etäisyyttä voi helposti muuttaa. Tietokoneen (Lenovo 2 GHZ) CD/DVD -asema ja liitäntäpistokkeet USB-tikuille ja kuulokkeille ovat koneen etupaneelissa helposti käden ulottuvilla. Tietokone sisältää toimisto-ohjelmien ja selaimen lisäksi näkörajoitteisille tarkoitetut Jaws 9, Mikropuhe 5 ja Magic 11 ruudunluku- ja suurennusohjelmat. Tietokoneelta voi tulostaa yhteistulostimelle, joka sijaitsee työpisteen läheisyydessä.

Olen ristinyt paketin esteettömäksi työpisteeksi. Myönnän, että nimitys on liiottelua ja kokonaisuus on vasta lähinnä yritys esteettömäksi työpisteeksi. Mutta toisaalta kertoo tavoitteen, jota kohti pyritään. Kirjasto toivookin kohderyhmiltä palautetta työpisteen käytettävyydestä ja on sitoutunut sen jatkokehittelyyn!

Heikki Rajala

PS Ohessa muutama aiheeseen liittyvä linkki:

Eduskunnan esteettömyys- ja saavutettavuusselvitys (Eduskunnan kanslian julkaisu 5/2006)

Invalidiliitto

Kynnys ry

Näkövammaisten Keskusliitto ry



tiistai 21. lokakuuta 2008

Vieraile tulevaisuuden kirjastossa - jo tänään

Missä on Euroopan suurin uusi kirjasto? Mikä maa on selvittänyt kirjastojen tulevaisuutta kymmenen vuoden päähän? Ei ole kovin vaikea arvata: kaupunki on Amsterdam ja maa on Alankomaat. Jos haluat tietää enemmän, kannattaa vierailla Amsterdamin uudessa pääkirjastossa, kirjaston verkkosivuilla ja tutustua raporttiin ‘The future of the Dutch public library: ten years on’.

Amsterdamin uusi pääkirjasto avattiin käyttäjilleen heinäkuussa 2007. Päärautatieaseman lähellä, veden ympäröimällä kannaksella sijaitseva Openbare bibliotheek Amsterdam (oba) on yksi alueen uusista virasto- ja liikerakennuksista. Alue ei vielä ole kokonaisuutena valmis.

Mitä tässä kirjastossa on “enemmän”? - Tässä tapauksessa kokonaisuus on “enemmän”.

Nouset liukuportaita seitsemänteen, ylimpään kerrokseen ja olet ravintolassa tai pääset lähes 300-paikkaiseen luento/teatterisaliin. Alas laskeuduttuasi tulet informoiduksi, mitä missäkin kerroksessa on tarjolla, mitä tieteenalaa, minkä muotoista aineistoa, koska se on kirjoitettu metrinmittaisilla teksteillä sananmukaisesti tilojen rakenteisiin.

Kirjahyllyt eivät kierrä seiniä, ne on sijoitettu keskelle saleja. Hyllyt eivät myöskään peitä näkymiä, koska tiloissa on käytetty matalia hyllyjä. Ikkunaseinät on varattu lukemiselle, kuuntelemiselle, katselemiselle, nautiskelulle. Ikkunoista avautuvat upeat näkymät kaupunkiin, veden yli. Voit istua perinteisellä lukupaikalla tai valita upottavan nojatuolin. Vaikka kukin kerros on avointa tilaa, salit eivät ole hehtaarihalleja, vaan hyllyjen, lukupaikkojen, näyttelyvitriinien ja taideteosten sijoittelulla pieniksi kokonaisuuksiksi syntyviä henkilökohtaisia tiloja.

Joka kerroksessa on useita pieniä palvelupisteitä. Jos henkilökuntaa ei tavoita tiskin takaa, tunnistat heidät takin tai liivin oba-logosta. Lainaamiseen ja maksujen hoitoon on itsepalveluautomaatteja. Maksuautomaatteja tarvitaankin, sillä yleisten kirjastojen käytöstä pitää Hollannissa maksaa. Käyttäjä rekisteröityy kirjaston asiakkaaksi ja sen lisäksi hän maksaa mm. äänitteiden ja elokuvien lainoista. Kirjastonkäyttö on Amsterdamissa alle 19-vuotiaille maksutonta.

Tiedonhakua helpottaa uudenuusi AquaBrowser-hakukone, joka kirjastoluettelon lisäksi kattaa verkon musiikkiaineistoa, aikakaus- ja sanomalehtiä. Sosiaalisen webin sovelluksella MyDiscoverylla voi taas tehdä omia lukulistoja ja tulevaisuudessa myös jättää aineistoarvosteluja.

Kenellä on aikaa käydä kirjastossa? Kirjasto kilpailee aikaresursseista, työn, harrastusten, viihteen, internetin kanssa. Ainakin 2,5 miljoonaa ihmistä käy vuosittain Amsterdamin pääkirjastossa.

Millaisia kirjastoja tarvitaan 10 vuoden päästä?

Kirjastojen tulevaisuuden mahdollisuuksista ja uhkista tehty selvitys alkaa: On totuttu siihen, että kirjastot sijaitsevat kävely- tai pyöräilymatkan päässä kuten paikallinen leipomo tai kauppa. Hollannissa on lähes 1 100 yleistä kirjastoa ja kirjastojen käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Toisaalta kirjastojen käyttö on laskenut tasaisesti 1990-luvulta lähtien.

Selvitys mainitsee kaksi haastetta: sähköiset aineistot ja käyttäjät yksilöinä. Kirjastot eivät välttämättä enää ole (tärkeimpien) aineistojen tarjoajia. Potentiaaliset asiakkaat, jotka tuottavat, hankkivat ja järjestävät itse tietoa, olisi saatava tulevaisuuden kirjastojen asiakkaiksi.

Kymmenen kohdan suositukset voidaan tiivistää seuraavasti:

1. Kirjastojen on aktiivisesti etsittävä asiakkaansa ja personoitava palvelujaan.

2. Ei pidä unohtaa kirjaa, vaikka lukeminen ja lainaaminen vähenevät.

3. Kirjastojen on varmistettava, että tietoa löytyy riippumatta, missä muodossa se on. On tarjottava erityisesti monipuoliset kanavat digitaaliseen aineistoon.

4. On tuettava asiakkaiden informaatio- ja medialukutaitoa.

5. Kirjastojen kannattaa erikoistua ja hyödyntää keskitetysti tuotettuja palveluja (back-office tasks), mutta tuoda palvelut lähelle asiakkaita (front-office tasks).

Yhteenveto linkeistä:

Kirjaston sivusto: http://www.oba.nl/
Pääkirjaston tiloista
Pääkirjaston tunnuslukuja

The future of the Dutch public library / Social and Cultural Planning Office of the Netherlands. 2008


Kaisa Paavilainen

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

Kerro meille, miten voimme palvella paremmin?

Eduskunnan kirjaston käyttäjäkyselyn tulokset ovat valmistuneet (ks. tuloksia koskeva tiedote sekä raportti kyselyn tuloksista).

Päällimmäinen tuntuma käyttäjäkyselyn palautteeseen on hyvin myönteinen ja palkitseva. Kyselyyn vastanneiden joukossa tyytyväisten asiakkaiden määrä oli monessa kohden yli 90 %. Verrattuna myös moniin muihin kirjastoihin asiakkaidemme antama arvio palveluistamme vie meidät selkeästi kärkijoukkoon.

Myönteistä kehitystä on tapahtunut erityisesti kirjaston verkkosivujen käytössä. Tietojen löytyvyys on asiakkaiden mielestä kohentunut yli 10 % verrattuna vuoteen 2006. Kirjaston vuonna 2007 toteuttama verkkosivu-uudistus näyttää siis onnistuneen hyvin.

Koulutuksessa, elektronisten aineistojen käytössä ja uutuuspalveluissa kehittämistä

Huonompia uutisia sen sijaan olemme saaneet mm. tiedonhallinnan koulutuksen, elektronisten aineistojen ja uutuuspalvelujen käytöstä. Lähes puolet vastaajista ei osannut ottaa kantaa tiedonhallinnan koulutukseen – johtuneeko siitä, ettei koe tarvitsevansa koulutusta, ei löydä siitä tietoa vai siitä, ettei sopivaa koulutusta ole tarjolla tai sopivaan aikaan? Tästä kuulisimme mielellään palautetta!

Huolestuttavaa on myös, ettei kirjaston hankkima elektroninen aineisto näytä löytävän tietään käyttäjien käsiin. Kirjastossa olisi käytettävissä mm. EBSCO:n artikkelitietokannat, joissa olisi tarjolla laajat kokoelmat tieteellistä artikkeliaineistoa tutkimuksen, opiskelun ja työskentelyn tueksi. Kaikki julkaisumme eivät siis ole tarjolla lehtikokoelman hyllyissä tai varastoissamme, vaan merkittävä osa hankkimistamme tieteellisistä lehdistä löytyy tällä hetkellä tietokannoista. Miten saisimme käyttäjämme löytämään nämä arvokkaat tiedonlähteet?

Uutuuspalvelujen osalta vaikuttaa siltä, että niidenkin käyttäjäkunta voisi olla laajempi. Esimerkiksi kirjaston Selma-tietokannan yhteydessä on laajin uutuuspalvelumme - uutuusluettelo, jonka julkaisuja voi myös selata aiheryhmittäin. Muut uutuuspalvelut, kuten viikon vinkkijulkaisu ja linkit muihin uutuusluetteloihin, on nostettu esiin verkkosivujemme etusivulle. Miten voisimme kehittää uutuuspalvelujamme?

Kirjaston blogi ja RSS-syötteet näyttäisivät olevan kohtalaisen heikosti tunnettuja. Esimerkiksi kirjaston blogi oli tuntematon yli 80 prosentille vastaajista. Jo pitkään käytössä ollut ELKI-linkkitietokanta vaikuttaa myös olevan varjossa – sen käyttäjäkunta jäi noin 30 prosenttiin vastaajista.

Kerro meille toiveistasi!
Kyselyn yhteydessä saimme lisäksi paljon suorasanaista palautetta ja tulemme ottamaan sen huomioon palvelujemme kehittämisessä. Heitämme kuitenkin pallon vielä kerran tämän blogin lukijoille, joita ainakin Google Analytics -palvelun mukaan löytyy jopa maapallon toiselta puolen.

Millaista tiedotusta tai esittelyjä kaipaisit uutuuksista? Haluaisitko ohjausta verkkoaineistojen hakuun laajoista artikkelitietokannoista, jotka ovat käytössämme? Millaista koulutusta tai tukea tarvitsisit tiedonhakuun ja parhaiden tiedonlähteiden jäljittämiseen? Kuinka haluaisit kirjaston verkkopalveluja kehitettävän?

Olemme kiinnostuneita kaikenlaisista havainnoista ja toiveista. Mitään syväanalyysejä ei tarvitse tehdä, ellet nimenomaan tunne siihen vetoa.

Kiittäen palautteesta jo etukäteen!

- Päivikki Karhula, Kimmo Tuominen


Tähän loput tekstistä

perjantai 3. lokakuuta 2008

Kadonnut katse?

Osallistuin puolen päivän turvallisuuskoulutukseen, jossa esiintyi entinen poliisi. Hän kertoi kiinnittäneensä huomiota nuorisossamme erääseen piirteeseen: he eivät katso silmiin.

- Mistä arvelette sen johtuvan, hän kysyi yleisöltään.

Kiersin mielessäni periluterilaista vastausta. Eihän nyt ainakaan poliisia voi silmiin katsoa, sen verran syyllinen on jokainen. Jos ei muusta, niin vaikka naapurin omenoiden vohkimisesta.

Vastaus oli toinen. Turvallisuuskouluttajan mukaan nuoret eivät katso silmiin, koska koko ajan katsovat muualle: matkapuhelimeen, tietokoneeseen, musiikkisoittimiin.


Ujoille suomalaisille laitteet ovat suoneet armahtavan vapautuksen, kännykkää voi aina näpelöidä junassa tai jonossa. Ei tarvitse katsoa ketään, ei tarvitse kohdata muita. Kotona vanhemmat tuijottavat laitteita ja lapset omiaan. Televisiomainoksessa mies lähettää vaimolleen sähköpostia, vaikka he ovat saman katon alla.

Julkisten palveluiden tuottajat istuvat vastaanottopisteissään laitteiden keskellä. Kirjastoissa virkailijoilla on tiedonhakuun tarvittavat tietokoneet edessään. Asiakkaan huomioiminen vaikeutuu, jos virkailija istuu runsaiden kalusteiden takana tai erillisissä tiloissa. Häly hankaloittaa myös asiakkaan kohtaamista.

Piilevä tai hiljainen tieto välittyy meille aistien ja kokemusten välityksellä. Katseen ja havaintojen avulla saamme monenlaista informaatiota. Kokenut virkailija osaa johdatella asiakkaansa tiedon luo. Joskus käy niinkin, että asiakas ei kirjastoon tullessaan tiennyt, mitä varsinaisesti etsi. Keskusteltuaan virkailijan kanssa asiakas tuntee tiedontarpeensa täsmentyneen ja tietonsa lisääntyneen.

Pelkän koneen avulla emme rakenna parempaa palvelua emmekä parempaa yhteiskuntaa. Vaikka verkostoituminen tapahtuukin yhä useammin ja nopeammin virtuaaliverkossa, tarvitsemme yhä oikeaa ihmistä oikeaan aikaan, oikeassa paikassa.

Jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi. Kirjastoissa nostetaan katse koneelta, katsotaan ihmistä ja kuullaan häntä - tänäkin päivänä.

Tiina Koskinen