Katoava yksityisyys

Uusi teknologia puuttuu yhä enemmän ihmisten yksityisyyteen. Suomi on maailman kärjessä esimerkiksi tilastoissa valvontakameroiden tiheydestä. Kännykkä- ja verkkoliikennöinnin tiedot tallennetaan koko väestöltä. Verkossa sana on vapaa, mutta sanojen valinta paikallaan, jos haluaa välttyä niiden seurauksilta.

Kansalaisten sähköisiä oikeuksia verkossa puolustava järjestö, EFFI, järjesti hiljattain yhdessä vihreän eduskuntaryhmän kanssa erinomaisen tietoyhteiskuntaa, valvontaa ja yksityisyyttä käsittelevän seminaarin. Tilaisuudessa puhujina olivat mm. ruotsalainen integriteettiasiamies, Per Ström, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ja IT-yrittäjä ja journalisti Oscar Swartz. Tapahtuma löytyy myös verkosta videoituna.

Julkinen ja yksityinen kontrolli lisääntyy
Pär Strömin katsaus jo olemassa olevista valvonnan menetelmistä sai yleisön hiljaiseksi. Kuvan, äänen ja tekstin analyysin sekä paikantamisen ja tunnistamisen teknologioita sovelletaan jo melkoisen huolestuttavilla tavoilla eri maissa. Niillä jäljitetään ryhmien ja yksittäisten ihmisten mielenliikkeitä, mutta seurataan myös yhä tarkemmin ympäristössä liikkumista. Soveltajina ovat julkiset ja yksityiset toimijat.

Valvontateknologian avulla tarkkaillaan ihmisten kulkua ja käyttäytymistä julkisilla paikoilla, liikenteessä ja matkoilla. Kameroiden lisäksi käytössä on äänitystä sekä sirukortteihin tai -tarroihin perustuvaa jäljitystä. Valvonta tunkeutuu paitsi julkisille paikoille, myös kotitalouksiin. Esimerkiksi jätehuoltoa voidaan seurata valvontakameroilla.

Satelliittivalvonnan tuella voidaan paikallistaa auton sijainti tai raportoida välittömästi vakuutusyhtiölle auton kolaroinnista. Autoilijan käyttäytymistä voidaan seurata ja analysoida tätä tarkemminkin. Nopeat kiihdytykset esimerkiksi voidaan tulkita vaaralliseksi ajokäyttäytymiseksi, jolloin vakuutusmaksu voitaisiin päivittää ajotyylin mukaiseksi.

Verkkoasiointi piirtää käyttäjän kuvan
Tarjolla on myös erilaisia verkkotiedon seurannan ja analysoinnin välineitä. Näillä voidaan nopeasti saada käsityksiä esimerkiksi ihmisten asioinnista verkossa ja heidän verkkokirjoituksiensa luonteesta. Kirjoitusten teemoja ja niiden asenteita voidaan analysoida tai tarkastella henkilön kontaktiverkostoja. Välineet soveltuvat yhtä hyvin yksittäisen henkilön tai ryhmien käyttäytymisen seurantaan.

Teknologia voi siis avustaa henkilökuvien rakentamista paremmin kuin itse koskaan pystyisimme omaa käyttäytymistämme kuvailemaan tai ymmärtämään ryhmien käyttäytymistä. Harva muistaa esimerkiksi ostoksiaan viime vuoden ajalta. Tietovarastoista tiedot kuitenkin voidaan haluttaessa saada esille nopeasti ja analysoituna. Samoin kuin verkossa kirjoitetun teemat, kirjoitusten asenteet tai kontaktiverkostot.

Joukkojen käyttäytymistä voidaan seurata myös fyysisessä ympäristössä. Schenzenissä Kiinassa on viime elokuussa asennettu 20 000 valvontakameraa kaduille. Käytössä uudenlaista valvonnan teknologiaa, jossa kameravalvonta on yhdistetty kuva-analyysiin. Samalla kertaa voidaan seurata ja hälyttää, mikäli kaduille alkaa muodostua suurempia joukkoja.

Yksityisyyden kiusallisuus
Yksityisyyttä ja tietosuojaa pidetään yhä useammin jopa tietoteknistä kehitystä haittaavana kapulana rattaissa. Oscar Swartzin mukaan keskustelun henki alkaa olla sellainen, että tietosuojaa vahvistavan teknologian kehittämistä on alettu pitää rikollisena. Yksityisyyden ja tietosuojan kannattajien motiiveja siis epäillään. Jos yksityisyyttä ei enää voida, eikä kannata puolustaa, käsitykset perusoikeuksistamme ovat käytännössä jo muuttuneet.

Yksityisyyden suoja olisi kuitenkin yhä tarpeellisempaa, kun katsotaan tiedonkeruun ja analysoinnin uudenlaisia mittasuhteita. Suurten tietovarastojen käsittämien tietojen hyödyntäminen ja yhdistäminen henkilön muihin tietoihin on yhä tehokkaampaa, nopeampaa ja laaja-alaisempaa. Samalla niiden käyttöön liittyvät riskit tulevat yhä suuremmiksi.

Teletunnistetietojen tallennuksen saattaminen pakolliseksi ja koko väestön kattavaksi on yksi tämän kehityksen hedelmä. Liberaaliksi mielletyssä Tanskassa, on yllättäen otettu kovin linja tämän tallennuksen toteuttamisessa. Ruotsissa asia on etenemässä päätökseen tämän syksyn aikana, eikä aivan kivutta.

Verkossa rakentuu vahinko
Kaikesta ja mistä tahansa verkossa sanotusta, olipa se Facebook tai blogi, on tulossa yhä varmemmin sellaista tietoa, joka vaikuttaa henkilöstä tehtäviin arviointeihin. Siitä huolimatta, että ei olisi varmuutta, missä määrin asiat pitävät paikkansa tai olisivat edes sen henkilön kirjoittamia, jonka nimi mainitaan.

Viranomaisten luottamus verkon viihteellisessä käytössä annettuihin tietoihin näyttäisikin lisääntyneen. Reijo Aarnio kertoi esimerkkejä Ruotsista, jossa viranomaiset ovat käyttäneet yksityisiä blogikirjoituksia päätöksenteon pohjana arveluttavalla tavalla. Verkossa elämäntilannettaan työttömyyden ja opiskelun sekoitukseksi kuvaillut nuorelta naiselta katkaistiin tällä perusteella työttömyyskorvaus. Työpaikkaa hakenut nuori mies ohitettiin haussa, koska tyttöystävä oli blogissaan ilmaissut toivovansa, että miesystävänsä "ei saisi paikkaa".

Verkkoa pidetään identiteetin muodostamisen välineenä. Valvonnan näkökulmasta asiaa voi katsoa niin, että myös muut tahot tuottavat meistä käsityksiä ja identiteettejä. Niistä meillä ei ole, eikä välttämättä tule koskaan olemaankaan kuvaa. Näyttäisi siltä, että näillä käsityksillä tulee kuitenkin olemaan yhä enemmän elämänkulkuumme liittyviä vakaviakin seurauksia.
Pelisääntöjä henkilöä koskeville tiedoille kaivataan kipeämmin kuin koskaan aiemmin.

- Päivikki Karhula