Parlamenttikirjasto

tiistai 27. marraskuuta 2007

Kirjan tulevaisuus puhuttaa

Amazon-verkkokauppa on juuri julkistanut lukulaitteen, Kindlen, e-kirjatiedostojen lukemiseen. Viime vuonna tuotiin ryminällä markkinoille Sony Reader -lukulaite. E-kirjojen lukulaitteiden kehitystoiminnan aktivoitumisesta huolimatta kuluttajien kiinnostus laitteita kohtaan ei ole laajalti virinnyt. Hinta on korkea eikä kirjojen lukeminen erillisellä laitteella kiinnosta, kun taskussa ja/tai repussa kolisevat jo kännykät, kamerat, soittimet ja kannettavat mikrot. Asiaa pohditaan mm. kansalliskirjastolaisten Digitaalinen kirjasto -blogissa.

Painetun kirjan formaatti on käytettävyydessään toistaiseksi ollut lyömätön. Newsweek-lehden The Future of Reading -artikkelissa (Nov 17, 2007) todetaan, ettei kirjan lukemiseen tarvita "For Dummies" -opasta. E-kirjojen lukeminen nykyisellä näyttötekniikalla sen sijaan on vaivalloista ja epäergonomista, ainakin pöytätietokoneella.

Nyt kehitetty uusi kannettava, langaton lukulaite on tähänastisista monipuolisin tarjoten mahdollisuuden paitsi e-kirjojen lukuun myös sanomalehtien ja blogien tilaamiseen, Wikipedian käyttöön ja Google-tiedonhakuihin. Amazon uskookin kehittäneensä lukemisen iPodin, ja sen myötä tapahtuisi jo näkyvissä oleva lukemiskulttuurin muutos. Tämä merkitsisi kirjafetisismistä luopumista ja julkaisujen yhteisöllisen tuottamisen yleistymistä. Viestimet ovat digitalisoituneet, miksei siis kirjakin?

Suomalaisista kirjastoista vain muutamissa on testattu e-kirjojen lukulaitteita, mutta tietokoneella luettavia e-kirjoja on käytössä yli puolessa kirjastoista. E-kirjoja on hankittu kirjastoihin sekä lisensoituina että maksuttomasti. Ne eivät kuitenkaan ole laajasti tavoittaneet asiakaskuntaa, vaikka ne yleensä on luetteloitu tietokantoihin ja olisivat monissa tapauksissa helposti saavutettavia vaihtoehtoja painetulle, esimerkiksi lainassa olevalle teokselle.

E-kirjojen tunnettuus myös kirjastoalalla on yllättävän heikkoa. Tämä ilmeni alkukesällä (2007) tekemästäni kyselystä. Kysely liittyi pro gradu -tutkielmaani (Tampereen yliopisto) "E-kirjat kirjastojen kokoelmissa – uuden aineistotyypin diffuusio suomalaisissa kirjastoissa". Kyselyn tavoitteena oli selvittää e-kirjojen omaksumista kirjastoihin ja integroitumista kokoelmiin sekä kirjastojen näkemyksiä e-kirjojen tulevaisuudesta. Kyselystä ilmeni monen kirjaston hämmennys e-kirjojen äärellä.

Kyselyn tuloksista saattoi päätellä, että e-kirjojen lukemiseen liittyvät ongelmat ovat vaikeuttaneet e-kirjojen omaksumista kirjastoihin. Kirjastojen asiakkaat suosivat painettuja kirjoja ja verkkoaineistoista kokotekstiartikkeleita, jotka lyhyytensä vuoksi koetaan soveltuvan kirjoja paremmin ruudulta luettaviksi.

E-kirjojen käyttöönottoon liittyvänä hankaluutena on ollut myös sopivan e-kirja-aineiston tarjonnan vähäisyys. Kun kirjastoilla ei ole tarjota asiakkaille kiinnostavia e-kirja-kokoelmia, ei e-kirjoihin tutustuminen houkuttele.

Vaikeuksista huolimatta niissä kirjastoissa, joihin e-kirjoja on hankittu, on sekä asiakkaiden että kirjastojen oman henkilökunnan suhtautuminen tähän uuteen aineistotyyppiin ollut varovaisen myönteistä. Vertailussa painettuihin kirjoihin e-kirjojen etuina nähtiin parempi tavoitettavuus ja pienemmät varastointikustannukset.

E-kirjainnovaation elinkelpoisuutta arvioidessaan kyselyyn vastanneet kirjastot osoittivat optimistisuutta. Melkein kaikki arvioivat e-kirjanimekkeiden määrän tulevaisuudessa kasvavan, niiden käyttöominaisuuksien kehittyvän ja käytön lisääntyvän. Edellytyksenä käytön kasvulle on e-kirjanimekkeiden kriittisen massan saavuttaminen mutta myös kirjastojen oma-aloitteinen perehtyminen erilaisiin e-kirjapalveluihin ja tämän tietouden levittäminen kirjaston käyttäjille.

E-kirjojen lukulaitteiden kirjastokäytöllä on tarkoitettu joko laitteiden lainaamista asiakkaille tai mahdollisuutta lainata kirjaston tarjoamia e-kirjatiedostoja asiakkaiden omiin laitteisiin. Tällöin e-kirjan laina-ajan umpeutuessa tiedoston lukuoikeus päättyy. Amazonin toimitusjohtaja Jeff Bezos arvioi, että Kindle-lukulaitteeseen tällainen toiminto voisi tulevaisuudessa olla mahdollista lisätä.

E-kirjalukulaitteiden yleistyminen kirjanlukijoiden piirissä nopeuttaisi e-kirjojen leviämistä kirjastoihin. Newsweekin artikkelissa Jeff Bezos hehkuttaa Kindleä todeten sen parantavan kirjan "käyttöliittymän" ominaisuuksia merkittävästi. Kindlen kaltainen helppokäyttöinen laite ei kuitenkaan vähään aikaan radikaalisti vaikuta painettujen kirjojen tuotantoon. Lukulaitteiden hinnan halventuessa tilanne voi muuttua.

Kirjastoilta voisi toivoa aktiivisuutta ja ennakkoluulottomuutta uusiin aineistotyyppeihin tutustumisessa. Kirjastonkäyttäjät löytävät kyllä hyvät palvelut, kunhan niitä on tarjolla.

E-kirjoista on tehnyt gradunsa myös Jari Paavonheimo: Digitaalisen ja painetun rajalla: kirjan olomuotojen tarkastelua (HY, 2006). Hyviä lähteitä e-kirjauutisten seurantaan ovat amerikkalaiset TeleRead - Bring the E-books Home ja if:book -blogit.

Sirkka-Liisa Korkeila

3 kommenttia:

Tero Heiskanen kirjoitti...

Läheltä liippaavaa ajankohtaista.

mace kirjoitti...

Olikos se Suomessa niin, ettei kirjastoa koskeva lainsäädäntö takaa kirjastoille mitään oikeuksia elektroniseen aineistoon, vaan ne ovat poikkeuksetta luvanvaraisia (eli käytöstä pitää neuvotella julkaisijan tm. tekijänoikeudenhaltijan kanssa erikseen)?

E-aineistossa on kirjaston kannalta toistaiseksi kaikenlaisia hankalia ongelmia, esim. miten turvata ulkoistetun kokoelman tulevaisuus, mikäli tuo kokoelman toimittaja lakkaa olemasta tai vaikkapa nostaa kokoelman vuokrahinnan niin korkeaksi, että kirjasto päättää sen lisensoinnin lopettamisesta.

Tietenkin myös se, etteivät asiakkaat ole kirjaston e-aineistosta suunnattoman kiinnostuneita on kirjaston kannalta ongelma :)

Kirjaston blogi-toimitus kirjoitti...

Kirjastojen e-aineistojen kokoelmiin liittyy todellakin monenlaisia huomioitavia seikkoja.

Kirjasto ei itse voi viedä toisten julkaisuja verkkoon ilman lupaa. Poikkeuksena ovat tekijänoikeuksista vapaat vanhat teokset. Näitähän onkin verkossa jo pilvin pimein esimerkiksi Project Gutenbergin sivuilla. Googlen digitoimista kirjoista useista on luettavissa vain ensimmäiset sivut, tekijänoikeussyistä. Uskoisin kirjastoissa mietittävän tarkkaan, mitä aineistoa digitoidaan ja viedään verkkoon. Lupa-asiat tulee ensin selvittää.

Kirjastojen kokoelmissa on paitsi lisensoituja myös vapaita e-aineistoja, joiden jakelua ei ole rajoitettu. Kirjastojen tietokantoihin on esimerkiksi otettu maksuttomia, netissä jo valmiiksi vapaasti saatavissa olevia verkkojulkaisuja, kuten monia ministeriöiden ja tutkimuslaitosten julkaisuja.

On totta, että e-aineistot eivät ole tavoittaneet laajasti käyttäjiä. Jos aineistot ovat tavoitettavissa kirjaston kokoelmatietokannan kautta, olisi hyvä, ettei aineistoon pääsyä olisi tehty kovin hankalaksi.

Myös e-kirjojen käyttömukavuudessa on kehittämistä. Erityisesti kaksi argumenttia nousee keskustelussa usein esiin: liian suuri rasitus silmille ja se, että e-kirjoja on hankala lukea sängyssä, junassa ja rannalla. E-kirjojen kehittyneiden lukulaitteiden luulisi tuovan tähän parannusta.

Sirkka-Liisa Korkeila