Parlamenttikirjasto

perjantai 26. lokakuuta 2007

Lukutaito ei enää ole sitä, mitä se oli ennen

Mediakasvatusseura ja Tampereen yliopiston mediakasvatushanke ja kasvatustieteen laitos järjestivät viime viikolla Hei me blogataan -seminaarin uusista lukutaidoista, johon osallistuimme Kimmo Tuomisen kanssa. Teemasta oli tilaisuuteen kutsuttu puhumaan amerikkalaiset Michele Knobel (McGill University) ja Colin Lankshear (Montclair State University).

Puheiden punainen lanka tiivistyi siihen, miten lukutaito on uusien teknologioiden mahdollisuuksien myötä syventymässä. Tämä näkyy jo siinä, miten Knobel ja Lankshear määrittelivät lukutaidon.

Lukutaito ei kiinnity ainoastaan kirjoitettuun tekstiin. Puhujat näkivät lukutaidon enemmänkin tunnistamisen taitona, johon kuuluu sisältöjen lisäksi ymmärrys yhdessä toimimisen tavoista ja viestintävälineiden käytöstä.

Knobel ja Lankshear katsovat siis lukutaitoa sosiaalisesta näkökulmasta. Mikä on sopivaa ja mitä asioilla tarkoitetaan eivät löydykään riveiltä, vaan rivien välistä ja siitä, miten sisältöjä käytetään.

Arkikokemus todistaa tämän tietysti oikeaksi. Lukeminen ei riitä ymmärrykseksi, jos ei sillä ole käyttöä. Ja kirjoitettu saa merkityksen sitä kautta, miten se ymmärretään.

Uusi tapa havainnoida
Mielenkiintoiseksi Knobelin ja Lankshearin näkemykset tulivat kuitenkin uuden verkkomaailman esimerkkien kautta. Paitsi lukukulttuuri, myös havainnoinnin tavat ovat muuttumassa ja ovat jo muuttuneetkin. He aavistelevat uudenlaisten toimintamallien ja voimien (ethos) vaikuttavan lukemiseemme ja ilmaisuumme.

Luennoijat puhuivat ajattelun ja havainnoinnin malleista, joissa verbaalinen ilmaisu ei välttämättä ole enää etusijalla. Kuvallinen ajattelu ja ilmaisu on eräs uusista lukutaidon muodoista, joita käytetään verkossa sekä kuvien lukemiseen että tuottamiseen. Esimerkkinä luennolla näytettiin Machinima -palvelua, jossa verkkovideoita ja niiden hahmoja on yhdistelty "omiksi elokuviksi".

Tutkijoiden kiinnostuksen kohteena olivat uudet ja tuloaan tekevät verkkopalvelut. Etenkin kysymys siitä, miten ne muotoutuvat eli miten tuotetaan ja luetaan sisältöjä. Verkossa sisällöt ovat yhä enemmän jatkuvassa sekoittumisen ja uudelleensekoittumisen tilassa (remix). Siksi ymmärtääkseen verkkotietoa, ei voi jäädä ulkopuoliseksi, vaan on mentävä mukaan ja koettava, miten yhteistä ymmärrystä rakennetaan.

Yhteisöllisesti muokattavat verkkosisällöt ovat myös luonteeltaan kirjoista poikkeavia. Kun painettu kirja on kiinteä ja muuttumaton kokonaisuus, on vapaa verkkoaineisto jatkuvassa muutoksen tilassa. Se on kuin liukas esine – jatkuvasti sormien ulottumattomissa. Sen merkitykset ja sisällöt muotoutuvat aina uudelleen osallistujien välisessä keskustelussa.

Uudenlainen asiantuntijuus
Luennoijat näkivät verkon uuden keskustelukulttuurin tuoneen mukanaan myös kokonaan uudenlaisen käsityksen pätevyydestä ja asiantuntijuudesta. Karkeasti tulkittuna perinteinen koulutukseen ja oppiarvoihin sidottu asiantuntijuus (conventional expertise) on verkossa tullut haastetuksi asiantuntijuudella, joka painottuu puolestaan ongelmanratkaisukykyyn ja yhdessä keskustelun taitoon (conversational expertise – termi on allekirjoittaneen).

Kansalaisjournalismi ja blogit ovat jo eräs esimerkki asian levinneisyydestä ja vaikutuksista, mutta se ei jää siihen. Luennoijien mukaan esimerkiksi lääketehtaat etsivät ratkaisuja kehitystyössään tavallisilta kansalaisilta, joilla on kiinnostusta farmasiaan tai todisteita jonkin korjaavan ratkaisun tehokkuudesta. Kun yritykset etsivät ratkaisumalleja käyttäjiltä tai "maallikoilta", on siirrytty uudenlaiseen toimintatapaan, jossa käsitys pätevyydestä ja toimivuudesta nähdään toisin tai yhdistetään täydentämään perinteisten asiantuntijoiden näkemyksiä.

Sillä, mitä olisi aiemmin pidetty kotikutoisena asiantuntijuutena, alkaa olla yhä enemmän ja laaja-alaisempaa vaikutusta. Se otetaan vastaan joukon yhteisöllisen korjaavan vaikutukseen uskoen tai tuloksien osuvuuteen vedoten. Missä määrin massat tai asiaan kiinnostuksesta paneutuneet henkilöt ovat missäkin asiassa oikeassa, se jää kai nähtäväksi, mutta yhä suurempaa vaikutusta sillä epäilemättä tulee olemaan.

Medialukutaito Suomessa
Tampereella julkaistiin saman tilaisuuden yhteydessä myös suomalaisten mediakasvatuksentutkijoiden toimittama artikkelikokoama Näkökulmia mediakasvatukseen. Teemaa tarkastelee kirjastojen näkökulmasta nykyisin Tampereen kaupunginkirjaston johtajana toimiva ja kirjastoalan pitkäaikainen vaikuttaja Tuula Haavisto.

- Päivikki Karhula


Ei kommentteja: