Parlamenttikirjasto

perjantai 8. syyskuuta 2017

Vuoden 2017 IFLAn antia: huomioita EU-tallekirjastoista ja EU-tiedon löytyvyydestä

Kuuntelin tämän vuoden Puolan Wroclawissa järjestetyssä kansainvälisessä kirjastokonferenssissa IFLA:ssa kreikkalaisten Anthi Katsirikoun ja Vasiliki Rigakoun esityksen From the European Institutions to the European Citizens: the information channels through the European Documentation Centres (EDCs)
Valokuva: Tommi Peuhkurinen / Eduskunta



EU-tallekirjastot (=European Documentation Centres, EDC) ovat EU-asioihin erikoistuneita paikalliskirjastoja. Niitä löytyy kaikista EU-maista, joko korkeakoulun tai tutkimuskeskuksen yhteydestä. Niiden päätehtävänä on jakaa tietoa Euroopan yhdentymisestä ja Euroopan unionista. Erityisesti auttaa käyttäjiä löytämään tietoa kansalaisten oikeuksista, rahoituksesta, matkustamisesta, työskentelystä EU:ssa. Niinikään tallekirjastot edistävät ja tukevat Euroopan yhdentymiseen liittyvää opetusta ja tutkimusta.

Tekijöiden mukaan tallekirjastot muodostavat eurooppalaisen verkoston, jonka tarkoituksena on tuottaa lisäarvoa EU:ta koskevan tiedon osalta. Tallekirjastojen henkilökuntaan kuuluu tavallisesti kehysorganisaatioiden tai niiden kirjastojen virkailijoita. Perinteisen EU-kokoelman hoidon ja ylläpidon lisäksi tallekirjastojen toimintatapoja on kehitetty. Esimerkiksi käyttäjien kanssa kommunikoidaan sosiaalisen median kautta, keskinäistä tallekirjastoyhteistyötä sekä käyttäjäkoulutusta on lisätty. Euroopan komissio julkaisee vuosittain tallekirjastojen toimintakertomuksen, Internal Annual activity report.

Esitykseen liitetyn kyselyn perusteella tallekirjastojen mielestä komission ja EDC-kirjastojen suhteet ovat heikentyneet. Tekijöiden tulkinnan mukaan tallekirjastot hakevat entistä enemmän yhteistyötä EU:n muiden toimielinten ja  virastojen (agencies) kanssa.  Tulevaisuudessa tallekirjastot toivovat voivansa osallistua myös entistä enemmän kansainväliseen vaihtotoimintaan.

Valokuva: Tommi Peuhkurinen / Eduskunta 


Toinen kuulemani kiinnostava esitys oli Firenzen European University Institute Libraryn Monica Stelettin ja Mestre Lampreian: How to Find It? EU documentation: perspectives from a research library, .

Huolimatta käyttäjäystävällisten tietokantojen ja julkisten dokumenttirekisterien lisääntymisestä on EU-tiedon löytyminen edelleen usein hankalaa, toteavat Steletti ja Lampreia. Esityksessään tekijät pyrkivät analysoimaan niitä syitä, miksi EU:ta koskevan (oikeudellisen) tiedon löytyminen voi olla haastavaa. EU-asiakirjojen saatavuutta säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi

Valokuva: Tommi Peuhkurinen / Eduskunta 
EUI:n kirjaston toimesta tehtiin kaksi kyselyä vuosina 2015 ja 2016 koskien tutkijoiden tekemiä tiedonhakuja eri aiheista kuten EU:n ulkosuhteista ja neuvoston vaihtuvista puheenjohtajuuksista.  Esittelen kyselytutkimukseen kuuluvat kaksi tapausta.

Tapaus 1 (case study 1): EUI:n tutkija tiedonhakijana. Etsii tietoa EU:n budjetista EU:n ulkosuhteiden rahoituksesta. Tietokantoihin kohdistetut haut, havaitut ongelmat: ennakoimattomat hakutulokset, epäjohdonmukainen metatieto, epätäydellisesti täytetyt tietueet.  Rekistereihin kohdistetut haut, havaitut ongelmat: luvattu 15 päivän toimitusaika ei aina toteutunut.

Tapaus 2 (case study 2): ulkopuolinen tiedonhakijana. Etsii tietoa EU:n puheenjohtajavaltioiden työohjelmista (work programmes). Havaitut ongelmat: ko. verkkosivu poistunut (website no longer exists), dokumentti kadonnut. Tiedonhallinta/ylläpito (custodianship), kuka valvoo tiedonhallintaa, tiedon säilytystä?

Toimintaehdotuksina tiedonhaullisiin ongelmiin Steletti ja Lampreia esittävät 4 kohdan suosituslistan:
  1. Saattaa voimaan systemaattinen ja kattava tiedonhallinta-/ylläpitopolitiikka dokumenttien koko elinkaaren ajalle, valmisteluvaiheesta lopulliseen versioon.
  2. Toimeenpanna kattava digitaalinen tiedonhallinta- (deposit) ja säilytyspolitiikka  (preservation) mahdollistamaan dokumenttien pitkäaikainen saatavuus.
  3. Antaa loppukäyttäjälle kontekstuaalista ja alkuperäistä tietoa haettavan dokumentin suhteesta muihin dokumentteihin.
  4. Asetuksen 1049/2001 mukaisesti taata informaationsaanti tiedonhakijalle koko tiedonhakuprosessin ajan.


6.9.2017
Tommi Peuhkurinen



Ei kommentteja: