Neljännesvuosisata muistitietoa

Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) kansanedustajana vuodet 1939–1940 toiminut Paavo Susitaival haastateltiin Lappeenrannassa helmikuussa 1988. Kyse oli Eduskunnan kirjaston projektista, jonka puitteissa ryhdyttiin keräämään muistitietoa entisiltä kansanedustajilta. Nyt 25 vuotta myöhemmin Veteraanikansanedustajien muistitietoarkistoon on tallennettu 355 keskimäärin noin kuuden tunnin pituista haastattelua. Uusia veteraanikansanedustajahaastatteluja kertyy tätä nykyä 12–15 haastattelun vuositahdilla.

 

Systemaattista muistitiedon keruuta edelsi vuosien 1984–1985 pilottiprojekti, jossa haastateltiin lyhyemmin 21 kokenutta kansanedustajaa. Sen tulokset arvioitiin niin lupaaviksi, että Suomen Historiallisen Seuran asiantuntijat suosittelivat pysyvämmän projektin aloittamista. Vuonna 1988 Eduskunnan kirjaston muistitietoprojektin koordinaattoriksi palkattiin tutkija, jonka tehtävä vakinaistettiin vuonna 1995. Projektin tai hankkeen sijasta 2000-luvulla on puhuttu Veteraanikansanedustajien muistitietoarkistosta. Muistitietotyön jatkuvuus on joskus kyseenalaistettu taloudellisesti vaikeina aikoina, mutta toistaiseksi istuvat kansanedustajat ovat ymmärtäneet demokratian historian tallentamisen arvon tutkimukselle ja tuleville sukupolville.

 

Eduskunnan kirjaston muistitietokokoelma ei ole julkinen. Jokainen haastatteluja hyödyntävä joutuu anomaan tutkimuslupaa, joita myönnetään vähintään pro gradu -tasoisille, eduskuntatutkimuksen piiriin kuuluville tutkimushankkeille. Tiukkaa lupakäytäntöä on perusteltu sillä, että haastateltavat puhuvat vapautuneemmin tietäessään, että heidän lausuntojaan ei väärinkäytetä. Kansanedustajien luottamus muistitietotyön laatuun voidaan menettää vain kerran. Toisaalta jatkuvasti voimistuvat tiedon avoimuuden vaatimukset luovat painetta julkisesti rahoitetun haastattelukokoelman asteittaiselle avaamiselle.

 

Euroopan parlamenteissa ei ole yhtä pitkäikäisiä, kattavia ja huolellisesti ylläpidettyjä muistitietokokoelmia. Eduskunnan kirjaston haastattelukokoelma lienee maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Miksi juuri Suomessa on panostettu entisten kansanedustajien muistitietoon? Miten muistitietotyö on muuttunut neljännesvuosisadan kuluessa? Näihinkin kysymyksiin etsitään vastauksia, kun veteraanikansanedustajien muistitietotyön tekijät kokoontuvat 23.4.2013 luotaamaan yhteistä taivaltaan:

 

NELJÄNNESVUOSISATA VETERAANIKANSANEDUSTAJIEN MUISTITIETOA

Seminaari veteraanikansanedustajien muistitiedon keruusta Eduskunnan kirjastossa vuodesta 1988 alkaen.

Tiistaina 23.4.2013 klo 12–16 Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3
 

OHJELMA

 

12.00–12.05  Seminaarin avaus

Jussi Niinistö, kansanedustaja, Eduskunnan kirjaston hallituksen puheenjohtaja 

12.05–12.30  Muistitiedon keruun käynnistäminen, esiprojekti vuosina 1984–1985
Professori Marjatta Hietala

12.30–13.00  Veteraanikansanedustajien muistitietoprojekti ja sen vakiinnuttaminen
Kristiina Graae, VTM

13.00–13.45 Haastattelijan näkökulma muistitietotyöhön
Dosentti Jorma Kallenautio ja tietokirjailija Tapani Kunttu, VTL

13.45–14.15 Iltapäiväkahvit

14.15–14.45 Haastateltavan ja haastatteluja hyödyntäneen tutkijan kokemuksia
Dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa

14.45–15.15 Veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto tänään ja huomenna

Tutkija Joni Krekola, VTT 

15.15–16.00 Loppukeskustelu

Kommenttipuheenvuoro professori Kari Teräs Tampereen yliopistosta

 

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.  

Tervetuloa!

Lisätietoja

Tutkija Joni Krekola
joni.krekola@eduskunta.fi

p. 09-4323464

Veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto