EU:n alainen Euroopan standardisoimisjärjestön tekstiilikomitea kävi alkusyksystä Helsingissä pohtimassa mm. kemikaalien testausta. Ja syytä onkin. Vain vähän sitä ennen YLE TV1 lähetti pariinkin otteeseen ohjelman Ulkolinja: Myrkkyä halvalla. Ohjelma käsitteli Aasiassa tuotettujen vaatteiden myrkkyjäämiä, eurooppalaisten kuluttajien ja aasialaisten työntekijöiden altistumista EU:ssa kielletyille tuholaismyrkyille sekä valkaisussa ja värjäämisessä käytetyille voimakkaille aineille.
Yli 90 % täällä myytävistä vaatteista tuotetaan Aasiasta. Vaatteita käsitellään siis EU:n kieltämillä aineilla, mutta jäämiä myrkyistä tulee vaatteiden mukana EU:hun. Vaikuttaa siltä, että edullisista vaatteista maksetaan lopulta kova hinta. Koska vaatteet kirjaimellisesti koskettavat meitä kaikkia, on unionilta vaadittava nopeita toimia.
Ulkolinja kertoi miten saksalainen Julia, joka työskenteli kansainvälisen vaateketjun liikkeessä, altistui vaatteita käsitellessään mm. valkaisussa käytettävälle klooribentseenille. Hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa työt, sillä altistumisen jatkuminen olisi vaarantanut hänen munuaisensa. Julia varoitti myrkyistä vaateliikkeessä yhä työskentelevää ystäväänsä, jolla oli samanlaisia oireita. Ystävä ei halunnut esiintyä ohjelmassa, sillä mies pelkäsi enemmän työpaikkansa kuin terveytensä menetystä.
Hampurin satamassa on kehitetty mittauslaite, jolla tutkitaan vaatekontin sisäilman koostumus ennen avaamista. Konttia ei saa avata ilman suojavarusteita, jos haitta-aineiden pitoisuus ylittää raja-arvot. Konteissa voi olla mm. tuholaistorjuntaan käytettyä metyylibromidia, joka on EU:ssa kielletty. Satamien ja tullien pistokokeissa havaitut rikkomukset eivät johda seuraamuksiin.
Kuluttaja-lehti nro 6/2010 kertoi printti-t-paitojen sisältävän sekä hormonitoimintaa häiritseviä ftalaatteja että ympäristölle myrkyllistä, eliöihin kertyvää nonyylifenolietoksylaattia. Nonyylifenolietoksylaattia ei saa olla EU:ssa valmistetuissa vaatteissa, mutta laki ei kiellä tuomasta EU:n ulkopuolelta vaatteita, joissa sitä on. Kiellettyjä ftalaatteja löytyy myös leluista, joissa sitä käytetään muovin pehmentimenä. Ftalaatit voivat heikentää hedelmällisyyttä.
EU on alkuperältään talousliitto. Menneet vuodet yhteiselossa EU:n kanssa ovat osoittaneet, että moni EU:n päätös on syntynyt nimenomaan siltä pohjalta, ettei kaupankäynnillä ja tavaroiden liikkuvuudella saa olla esteitä. Terveys ja ympäristö vaikuttavat usein sillä perusteella jäävän EU:n toissijaisiksi arvoiksi. Tässä vaateasiassa tuntuu siltä, ettei EU ole voinut tai halunnut kansalaisiaan riittävästi suojella. Tuntuu oudolta, että kielletään EU:ssa tietyt aineet, mutta eurooppalaiset yritykset voivat tuottaa ja käyttää samoja myrkkyjä EU:n ulkopuolella. EU myös määrää käsittelemään vaatekontit lähtösatamassa EU:ssa kielletyillä hyönteistuhoaineilla.
Kun europarlamenttivaalien äänestysprosentti kautta Euroopan on ollut melko pieni, voi kai miettiä löytyykö syy siihen tästä kysymyksestä: Onko EU pystynyt olemaan riittävän hyvä ja tehokas toimija EU-kansalaisen käytännön elämän kannalta, kansalaisille merkityksellisissä asioissa? Onko EU oikeasti pro people?
Ja olemmeko me itse toimineet kuin keisari uusien vaatteiden kanssa? Olemmeko itse aiheuttaneet tämän syöksykierteen haluamalla ja ostamalla aina vain halvempia vaatteita? Tarvitaanko edes niitä kaikkia?
Raija Hietala
PS. Tunnetko sinä Öko-Tex standardin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti