Suomalaisen kirjastoverkon tärkeä lenkki, Varastokirjasto on juhlinut 20-vuotista olemassaoloaan. Tapahtuman kunniaksi lokakuun lopussa järjestetyssä seminaarissa ja seminaarin yhteydessä pidetyssä juhlatilaisuudessa kiitettiin Varastokirjaston toimintaa ja kehuttiin varastokirjastokonseptin käyttökelpoisuutta.
Juhlaseminaarin johtoteemana oli painetun aineiston rooli digitoituvassa maailmassa. Digitaaliset aineistot ovat valloittaneet alaa ja painettuna ilmestyneitä aineistoa tullaan muuntamaan digitaalisiksi. Kirjastoille tarjoutuu tällöin edellytyksiä luopua sellaisista painetuista aineistoista, jotka ovat saatavilla myös sähköisinä. Näistä aineistoista säilytetään varastokirjastoissa painettuja kappaleita, joita voidaan tarpeen vaatiessa saattaa tarvitsijoiden käyttöön.
Digitaaliset aineistot lisääntyvät, mutta ne eivät täysin korvaa painettuja aineistoja. Perinteisessä paperimuodossa tuotetaan edelleen uusia julkaisuja eikä kaikkea tähän asti painettuna julkaistua tulla muuttamaan sähköiseksi. Kirjastot tulevat näin ollen jatkossakin elämään painettujen aineistojen kanssa kiinteässä suhteessa, joka tosin vaihtelee kirjaston tyypin ja kokoelmapolitiikan mukaan. Varastokirjastoja tullaan siis tarvitsemaan edelleen säilytyspaikkana vähän käytetylle ja ajankohtaisuutensa menettäneelle aineistolle ("painetun aineiston pitkä häntä"), jota kirjastot siirtävät hyllyistään uuden paperisen aineiston tieltä.
Eduskunnan kirjasto on pohtiessaan tiloissaan olevien painettujen kokoelmiensa rakennetta tukeutunut voimakkaasti mahdollisuuteen sijoittaa aineistoja Varastokirjaston kokoelmiin. Jo pian Varastokirjaston perustamisen jälkeen, 1990-luvun alusta alkaen on siirretty kirjoja ja kausijulkaisuja Kuopioon. Viime aikoina Eduskunnan kirjastossa on ryhdytty arvioimaan myös ulkomaisten valtiopäiväasiakirjojen todellista tarvetta lähivarastoissa. Perinteisesti nämä dokumentit on katsottu kirjaston perusaineistoiksi.
Ulkomaisten parlamenttidokumenttien sijoittamiseen etävarastoon liittyy tiettyä problematiikkaa. Aineistot ovat netissä yleensä vain 1990-luvulta. Yksittäisen maan asiakirjojen systematiikkaan perehtymättömälle aineistojen käyttö voi olla hankalaa –kun ne ovat etävarastossa hankaluudet kasvavat, koska hyllyssä selailun rajoitukset lisääntyvät.
Kirjastojen on kuitenkin rajattujen tilojen maailmassa rakennettava kokoelmansa käytön ja arvioidun käytön ohjaamana, ellei heillä ole kansallisia tai muita velvollisuuksia määrättyjen aineistojen säilyttämiseen. Eduskunnan kirjaston ulkomaisten valtiopäiväasiakirjojen käyttöaste on ollut lähes nolla eräitä maita (mm. Ruotsi, Iso-Britannia) lukuun ottamatta. Asiakkaan pystyessä yksilöimään tarpeensa esim. viitteiden perusteella olisi aineisto Varastokirjaston erinomaisten kaukopalvelujärjestelyjen avulla nopeasti saatavissa käyttöön – uudessa tilanteessa myös muihin suomalaisiin kirjastoihin Eduskunnan kirjaston ohella. Kuopiossa on tutkijoilla nykyään luotu myös mahdollisuus käyttää aineistoja paikan päällä.
Eduskunnan kirjasto pyrkii jatkossa säilyttämään käytettyjä ja tärkeitä valtiopäiväasiakirjasarjoja lähivarastossaan. Niiden parlamenttiaineistojen osalta, joita ei esim. löydy Aurorankatu 6:sta vaan Kuopiosta, maailmalta tai Internetistä, kirjasto pyrkii tarjoamaan tarvitsijoille asiantuntemusta tiedonhakuun opastamisen, tietopalvelun ja kirjallisuuskokoelmiensa kautta.
Kaarlo Mäkelä
1 kommentti:
Lähetä kommentti