Pääkaupunkiseudun kirjastomaailmassa tapahtuu seuraavalla vuosikymmenellä näkyviä muutoksia. Helsingin kaupunginkirjasto suunnittelee uutta kirjastorakennusta musiikkitalon ja sanomatalon lähettyville. Kirjastorakennuksen on tarkoitus valmistua Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Jo sitä ennen vuonna 2012, juuri parahiksi ennen IFLAN Helsingissä pidettävää suurta kansainvälistä kirjastoalan konferenssia, syntyy Suomen suurin tieteellinen kirjasto, kun Helsingin yliopiston kirjaston keskustakampuksen kirjasto valmistuu Kaisaniemeen. Kirjastoon yhdistyvät mm. humanistinen, oikeustieteellinen, teologinen ja valtiotieteellinen tiedekuntakirjasto kokoelmineen ja henkilökuntineen. Nämä kaksi uutta kirjastoa ydinkeskustan alueella luovat uutta kaupunkikuvaa ja parantavat kaupunkilaisten ja yliopistoväen kirjastopalveluja.
Myös Eduskunnan kirjastossa valmistaudutaan eduskuntakiinteistön peruskorjauksen 2007-2017 yhteydessä kirjaston tilojen uudelleenjärjestelyyn. Kirjaston vuoro vaiheittain etenevässä peruskorjauksessa tulee vuonna 2011-2012. Seuraavana vuonna 2013 tuleekin kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Eduskunnan kirjastosta tuli yleisölle avoin kirjasto. Kirjaston nykyiset tilat on suunniteltu 1970-luvulla juuri ennen tietotekniikan tuloa kirjastoon. Kirjastotyön ja asiakkaiden tarpeiden mukaisia muutoksia tiloissa on tehty vuosikymmenien myötä. Kirjaston tietopalvelulle järjestettiin oma päivystystila 1990-luvun alussa ja kirjastokortistojen paikan ovat vallanneet asiakkaiden tietokoneet. Tiedonhallinnan koulutukselle eristettiin oma tila kirjaston alimmaisen kerroksen äärimmäisestä nurkasta. Aika on ajanut ohi jo näistäkin tilaratkaisuista. Suurimmat muutostarpeet asiakastiloissa ovat tällä hetkellä asiakkaiden ryhmätyötilan järjestäminen ja päivystyksen keskittäminen yhteen pisteeseen. Sen lisäksi tutkijansali, koulutustila ja asiakkaiden taukotila siirtyvät toiminnallisesti parempaan paikkaan.
Tilojen uudelleenjärjestelyyn liittyy myös aineistojen sijoittaminen niin, että asiakkaat pääsevät helposti kiinni sekä painettuun että sähköiseen aineistoon. Pyrkimyksenä on, että kirjaston tilat palvelevat yhteisöllistä tavoitetta eli eduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja yhteiskuntatiedon saatavuutta kaikille kansalaisille.
Eduskuntakiinteistö on kokonaisuudessaan suojeltu ja museovirasto valvoo kaikkia muutoksia, joita eduskunnan kolmessa eri-ikäisessä peruskorjaukseen joutuvassa rakennuksessa tehdään. Kirjaston aula, asiakaspalvelutila ja lukusali ovat kirjaston tiloista tarkimmin suojellut. Myöskään työhuonekerrosten käytävätiloihin ei voida tehdä suuria muutoksia. Tämä rajoittaa työhuoneiden merkittävämpää uudelleen järjestelyä. Suurin parannus työoloihin tulee olemaan talotekniikan perusteellinen uusiminen, jonka jälkeen ilmastointi, lämmitys ja viilennys toimivat kuten on tarkoitettu. Ergonomiaan, muunneltavuuteen, esteettömyyteen, akustiikkaan ja tieto- ja viestintätekniikkaan tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tiloja ja niiden kalustusta suunniteltaessa.
Suuri haaste kirjastolle on peruskorjauksen aikainen toiminta. Eduskunnan eniten tarvitsemat palvelut, kuten hankinta, kaukopalvelu ja eduskunnan arkisto, on saatava toimimaan saumattomasti. Tästä meillä on mainiona esimerkkinä Bundestagin kirjaston palvelut aikana, jolloin liittopäivät jo toimivat Berliinissä, mutta kirjasto oli vielä Bonnissa. Palvelut toimivat niin hyvin, että kansanedustajat luulivat kirjaston jo muuttaneen Berliiniin. Emme myöskään halua, että muut asiakkaat unohtavat Eduskunnan kirjaston, vaan pyrimme järjestämään kirjaston kokoelmien ja palveluiden käytön myös peruskorjauksen aikana. Ratkaisu on vielä avoin. Siirtyisimmekö pyörille, kuten kollega tässä blogissa taannoin visioi? Vai ryhdymmekö matkasaarnaajiksi ja jalkaudumme muihin kirjastoihin välittämään eduskuntatietoa?
Marja Oksa-Pallasvuo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti