Missä on Euroopan suurin uusi kirjasto? Mikä maa on selvittänyt kirjastojen tulevaisuutta kymmenen vuoden päähän? Ei ole kovin vaikea arvata: kaupunki on Amsterdam ja maa on Alankomaat. Jos haluat tietää enemmän, kannattaa vierailla Amsterdamin uudessa pääkirjastossa, kirjaston verkkosivuilla ja tutustua raporttiin ‘The future of the Dutch public library: ten years on’.
Amsterdamin uusi pääkirjasto avattiin käyttäjilleen heinäkuussa 2007. Päärautatieaseman lähellä, veden ympäröimällä kannaksella sijaitseva Openbare bibliotheek Amsterdam (oba) on yksi alueen uusista virasto- ja liikerakennuksista. Alue ei vielä ole kokonaisuutena valmis.
Mitä tässä kirjastossa on “enemmän”? - Tässä tapauksessa kokonaisuus on “enemmän”.
Nouset liukuportaita seitsemänteen, ylimpään kerrokseen ja olet ravintolassa tai pääset lähes 300-paikkaiseen luento/teatterisaliin. Alas laskeuduttuasi tulet informoiduksi, mitä missäkin kerroksessa on tarjolla, mitä tieteenalaa, minkä muotoista aineistoa, koska se on kirjoitettu metrinmittaisilla teksteillä sananmukaisesti tilojen rakenteisiin.
Kirjahyllyt eivät kierrä seiniä, ne on sijoitettu keskelle saleja. Hyllyt eivät myöskään peitä näkymiä, koska tiloissa on käytetty matalia hyllyjä. Ikkunaseinät on varattu lukemiselle, kuuntelemiselle, katselemiselle, nautiskelulle. Ikkunoista avautuvat upeat näkymät kaupunkiin, veden yli. Voit istua perinteisellä lukupaikalla tai valita upottavan nojatuolin. Vaikka kukin kerros on avointa tilaa, salit eivät ole hehtaarihalleja, vaan hyllyjen, lukupaikkojen, näyttelyvitriinien ja taideteosten sijoittelulla pieniksi kokonaisuuksiksi syntyviä henkilökohtaisia tiloja.
Joka kerroksessa on useita pieniä palvelupisteitä. Jos henkilökuntaa ei tavoita tiskin takaa, tunnistat heidät takin tai liivin oba-logosta. Lainaamiseen ja maksujen hoitoon on itsepalveluautomaatteja. Maksuautomaatteja tarvitaankin, sillä yleisten kirjastojen käytöstä pitää Hollannissa maksaa. Käyttäjä rekisteröityy kirjaston asiakkaaksi ja sen lisäksi hän maksaa mm. äänitteiden ja elokuvien lainoista. Kirjastonkäyttö on Amsterdamissa alle 19-vuotiaille maksutonta.
Tiedonhakua helpottaa uudenuusi AquaBrowser-hakukone, joka kirjastoluettelon lisäksi kattaa verkon musiikkiaineistoa, aikakaus- ja sanomalehtiä. Sosiaalisen webin sovelluksella MyDiscoverylla voi taas tehdä omia lukulistoja ja tulevaisuudessa myös jättää aineistoarvosteluja.
Kenellä on aikaa käydä kirjastossa? Kirjasto kilpailee aikaresursseista, työn, harrastusten, viihteen, internetin kanssa. Ainakin 2,5 miljoonaa ihmistä käy vuosittain Amsterdamin pääkirjastossa.
Millaisia kirjastoja tarvitaan 10 vuoden päästä?
Kirjastojen tulevaisuuden mahdollisuuksista ja uhkista tehty selvitys alkaa: On totuttu siihen, että kirjastot sijaitsevat kävely- tai pyöräilymatkan päässä kuten paikallinen leipomo tai kauppa. Hollannissa on lähes 1 100 yleistä kirjastoa ja kirjastojen käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Toisaalta kirjastojen käyttö on laskenut tasaisesti 1990-luvulta lähtien.
Selvitys mainitsee kaksi haastetta: sähköiset aineistot ja käyttäjät yksilöinä. Kirjastot eivät välttämättä enää ole (tärkeimpien) aineistojen tarjoajia. Potentiaaliset asiakkaat, jotka tuottavat, hankkivat ja järjestävät itse tietoa, olisi saatava tulevaisuuden kirjastojen asiakkaiksi.
Kymmenen kohdan suositukset voidaan tiivistää seuraavasti:
1. Kirjastojen on aktiivisesti etsittävä asiakkaansa ja personoitava palvelujaan.
2. Ei pidä unohtaa kirjaa, vaikka lukeminen ja lainaaminen vähenevät.
3. Kirjastojen on varmistettava, että tietoa löytyy riippumatta, missä muodossa se on. On tarjottava erityisesti monipuoliset kanavat digitaaliseen aineistoon.
4. On tuettava asiakkaiden informaatio- ja medialukutaitoa.
5. Kirjastojen kannattaa erikoistua ja hyödyntää keskitetysti tuotettuja palveluja (back-office tasks), mutta tuoda palvelut lähelle asiakkaita (front-office tasks).
Yhteenveto linkeistä:
Kirjaston sivusto: http://www.oba.nl/
Pääkirjaston tiloista
Pääkirjaston tunnuslukuja
The future of the Dutch public library / Social and Cultural Planning Office of the Netherlands. 2008
Kaisa Paavilainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti