Oikeudellinen tieto ja verkkoyhteisöllisyys

Oikeustiede on perinteisesti ollut hyvin auktoriteettikeskeistä. Oikeusoppineet ovat käyneet oikeudellista keskustelua lähinnä arvostettujen oikeustieteellisten painettujen julkaisujen välityksellä. Kussakin lehdessä julkaistut artikkelit valitsee alan asiantuntijoista koostuvat toimitukset. Nykyään keskeisimmät oikeustieteelliset julkaisut ilmestyvät myös sähköisinä.

Oikeudellinen tieto on muutenkin hyvin saatavilla verkosta. Lainsäädäntöä, esitöitä ja oikeuskäytäntöä on tarjolla sekä julkisten että kaupallisten palveluntarjoajien toimesta. Oikeudelliset uutispalvelut sekä ministeriöiden ja viranomaisten tiedotepalvelut helpottavat oikeudellisen tiedon seuraamista Suomessa.

Mutta vaikka oikeudellinen tieto on jo aikoja sitten siirtynyt verkkoon, on vuorovaikutteinen oikeudellinen keskustelu verkkoympäristössä ollut melko vähäistä. Joidenkin kysymysten, kuten esim. tekijänoikeuksien, ympärillä keskustelua on toki käyty verkossa erinäisillä sivustoilla ja blogeissa, mutta yleinen juridinen verkkoyhteisöllisyys ja web 2.0 -tyyppiset palvelut ovat puuttuneet Suomesta.



Lakiwiki

Verkkoyhteisöllisyyden ilmentymiä on nyt kuitenkin havaittavissa myös oikeudellisen tiedon saralla. Lakiwiki, suomalainen oikeustieteellinen wiki-palvelu, avattiin käyttöön 23.4.2007. Lakiwikin ideana on luoda vapaa suomalainen juridiikan tietosanakirja, jota laaditaan ja muokataan yhteistyössä käyttäjien kanssa.

Helmikuussa 2008 Lakiwiki juhli 200 artikkelin rajapyykin täyttymistä. Tällä hetkellä Lakiwikissä on 237 artikkelia. Määrä on vielä vaatimaton: Lakiwikiä ei toistaiseksi voida pitää varteenotettavana juridisena hakuteoksena.

Jo Lakiwikin vajaa vuosi sitten pidetyssä suunnitteluillassa esitettiin idea siitä, että wiki voisi toimia oikeustieteellisen opiskelun yhtenä työkaluna. Opiskelijatyönä laadittuja ja toivon mukaan jopa opettajan tarkastamia tekstejä julkaisemalla Lakiwiki saisi nopeasti tarvittavaa sisältöä.

Lakiwikin artikkeleiden määrän lisäksi olen kiinnittänyt huomiota artikkeleiden laajuuteen ja aiheiden valikoitumiseen. Monet Lakiwiki-artikkeleista ovat hyvin lyhyitä, jopa yhden lauseen määritelmiä -- ja nämä artikkelit edellyttäisivät ehdottomasti laajentamista. Kattavampia, kirjallisuusviitteitä sisältäviä artikkeleita Lakiwikistä toki myös löytyy. Toisaalta Lakiwikistä puuttuu edelleen monta tärkeää aihepiiriä.

Encyclopaedia Iuridica Fennican vannoutuneena käyttäjänä minun on todettava, ettei Lakiwikistä ole tämän juridiikan korkeatasoisen suurteoksen haastajaksi. Mutta toisaalta moisen haasteen esittäminen ei taida olla Lakiwikin tavoitekaan.

Artikkelien määrän ja laajuuden lisäksi Lakiwikin sisällöllinen valvonta ja kontrolli mietityttää myös. Oikeudellisen tiedon alkuperän, oikeellisuuden ja päivityksen tarkastamista korostavat lakimiehet oudoksunevat yhteisövalvontaa kontrollitapana vielä pitkään.

Oikeustieteellisiä artikkeleita löytyy myös suomenkielisestä Wikipediasta. Wiki-menetelmällä tuotetaan siis tällä hetkellä juridisia artikkeleita kahteen eri palveluun.

Juridiikan uudet keskustelufoorumit

Lakiwikin ylläpidon ja toimituksen tarjoaa kaupallinen toimija, Edita Publishing Oy. Kesäkuun puolessa välissä Edita otti seuraavan askeleen kohti oikeudellisen tiedon yhteisöllisyyttä avaamalla Edilex-palveluun juridiikan avoimen keskustelufoorumin. Tavoitteena on tarjota Edilexin käyttäjille ja muille juridiikasta kiinnostuneille laadukas keskusteluympäristö. Keskustelusivujen lukeminen on kaikille avointa, mutta viestiketjuihin vastaaminen edellyttää joko Edilexin käyttöoikeutta tai maksutonta rekisteröitymistä.

Toinen oikeudellisen tiedon kaupallinen toimija, WSOY, puolestaan avasi omat keskustelusivunsa WSOYPro-palveluun 11.6.2008. WSOYPro-palvelu tarjoaa siis online-asiakkailleen "Kysy asiantuntijalta" -palvelua. WSOYPro:n toimitus valitsee esitetyistä kysymyksistä mielenkiintoisimmat, eli kysyjän ja asiantuntijan välissä on toimituksellinen elementti. Kysymykset ja vastaukset ovat myös muiden online-palvelun käyttäjien nähtävissä ja kommentoitavissa.

WSOYPro:n keskustelusivujen käyttöoikeuden rajoittuminen vain online-palvelujen tilaajille johtaa väistämättä siihen, että vuorovaikuttaminen ja yhteisöllinen tiedonluonti tapahtuu melko suljetussa piirissä. Edilex on pyrkinyt vapaampaan keskusteluun jättäen kuitenkin kynnykseksi käyttäjän rekisteröitymisen.

Kaupallisten toimijoiden lähes päivälleen samanaikainen keskustelusivujen avaaminen lienee sattumaa, mutta on mielestäni osoitus siitä, että verkkoyhteisöllisyyttä ja osallistumista halutaan edistää myös oikeudellisen tiedon saralla.

Web 2.0 -tyyppisistä palveluista lisätyökaluja oikeuskehityksen seuraamiseen?

Oikeudellisen tiedon alalla tarvitsemme edelleen korkeatasoista sisällöntuottamista ja laadukkaita tietotuotteita. Julkisin varoin ylläpidetylle oikeudellisten perustietovarantojen lisäksi kaupallisille tietotuotteille on Suomessa markkinat. Verkkoyhteisöllisyyttä tukevat palvelut voivat kehittyä hyödyllisiksi lisätyökaluiksi oikeuskehityksen seuraamisessa ja tietyn oikeudellisen kysymyksen hahmottamisessa. Kummankaan nyt lanseeratun keskustelufoorumin en kuitenkaan usko saavuttavan itsenäistä, kaupallisesta emopalvelustaan riippumatonta, roolia.

Koska molemmat keskustelufoorumit on lanseerattu kesäloma-aikaan, on luonnollista, ettei keskustelutulvaa ole kummassakaan palvelussa -- joskin Edilexissä alkaa olla keskusteluviestejä ja -ketjuja kiitettävästi jo nyt. On mielenkiintoista nähdä, miten nämä palvelut ja aikaisemmin avattu Lakiwiki-palvelu kehittyvät tulevan syksyn kuluessa.

Erika Bergström