Säädökset on tämän päivän Suomessa hyvin saatavilla verkossa. Säädöstietopankki Finlex on ollut avoimesti ja maksuttomasti käytettävissä jo vuodesta 1997. Finlexissä julkaistaan kaikki uudet säädökset. Se sisältää myös hakumahdollisuuden voimassa olevaan lainsäädäntöön ja tietyiltä osin myös säädöksiin, jotka eivät enää ole voimassa.
Myös säädösten valmisteluaineistoa on kiitettävästi tarjolla sähköisesti. Esimerkiksi eduskunnan verkkosivuilla voi seurata vireillä olevien lainsäädäntöhankkeiden etenemistä ja tutustua kuhunkin hankkeeseen liittyviin valtiopäiväasiakirjoihin.
Kansalaisen pääsy säädösaineistoihin on turvattu Suomessa. Tietoverkkojen kehitys on tuonut säädösaineistot lähemmäksi kansalaista ja sitä kautta edesauttanut demokratian toteutumista.
Oikeudellisesti koulutettujen asiantuntijoiden ohella myös kansalaiset hyödyntävät lakitekstejä entistä useammin. Itse asiassa kansalaisella on myös velvollisuus tuntea laki; lain tietämättömyys ei vapauta vastuusta. Säädösaineistojen hyvästä sähköisestä saatavuudesta huolimatta lain sisällön tunteminen on nykyään melkoinen haaste.
Säädöstulva numeroina
Viime vuosikymmeninä annettujen säädösten lukumäärä ja säädösten kokonaissivumäärä on koko ajan kasvanut. Vielä 1960-luvulla annettiin vuosittain keskimäärin 1069 säädöstä, joiden sivumäärä oli yhteensä 1617. Vuonna 2007 Suomen säädöskokoelmassa julkaistiin 1510 säädöstä, joissa oli yhteensä 5789 sivua.
Lakien tarkoitus käy tarkemmin ilmi hallituksen esityksistä. Vuonna 2005 hallituksen esityksissä oli yhteensä 8123 sivua.
Kun näihin sivumääriin lisää vielä Suomessa sovellettavan massiivisen EU-oikeuden säädöskokonaisuuden, harva enää pystyy väittämään, että Suomessa sovellettavan lainsäädännön hahmottaminen ja jäsentäminen olisi yksinkertainen tehtävä!
Tiedonlähteiden tuntemus helpottaa säädösähkyä
Säädösaineistojen hahmottamisen ja onnistuneen oikeudellisen tiedonhaun edellytyksenä on edelleenkin oikeudellinen asiantuntemus ja laadukkaiden tiedonlähteiden tuntemus. Maksulliset oikeudelliset palvelut, kuten Edilex, Suomenlaki.com ja WSOYPro, täydentävät maksuttomia palveluja tarjoamalla mm. pidemmälle vietyjä hakumahdollisuuksia, säädösten tulkitsemiseen tarvittavaa lisäaineistoa ja oikeudellista uutisseurantaa.
Suurilla asianajotoimistoilla ja yrityksillä sekä esimerkiksi yliopistoilla on hyvät sisäiset tietovarannot ja mahdollisuus hyödyntää erilaisia maksullisia tietokantoja ja palveluja. Oikeudellista tietoa saatetaan myös jalostaa oman organisaation käyttöön luomalla sisäisiä tietokantoja tai keräämällä relevantteja linkkejä intranetiin. Lisäksi tällaisilla organisaatioilla on usein palveluksessaan henkilöitä, jotka ovat erikoistuneet oikeudellisten tietovarantojen sisältöön ja niiden käyttöön.
Kansalaisella ei ole edellä mainittuja tietotyökaluja tai asiantuntija-apua käytössään kotoa käsin. Vaikka lisätietoa moniin oikeudellisiin kysymyksiin saakin esim. ministeriöiden ja viranomaisten kotisivuilta, saattaa oikean tiedon löytäminen ilman asiantuntija-apua ja syventäviä tiedonlähteitä olla todella haastavaa.
Eduskunnan kirjasto säädösryteikön raivaajana
Eduskunnan kirjaston yhtenä tehtävänä on välittää tietoa lainsäädännöstä ja oikeusjärjestelmästä. Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin kirjasto, jolla on omalta osaltaan mahdollisuus auttaa kansalaista hahmottamaan ja jäsentämään säädösviidakkoa. Kirjastollamme on käytössä oikeudellisen perustietovarantojen lisäksi Suomen laajimmat oikeudellisen aineiston kokoelmat. Aineistojen lisäksi kirjastossa on myös tietämystä ja asiantuntemusta oikeudellisista tietovarannoista.
Eduskunnan kirjasto palvelee kansalaista monella konkreettisella tavalla alkaen siitä, että oikeudelliset kokoelmat ovat avoimessa käytössä. Myös monia maksullisia oikeudellisia tietokantoja ja palveluja –- kuten esimerkiksi jo mainitsemiani Edilex, Suomenlaki.com ja WSOYPro –palveluja –- on mahdollista käyttää kirjaston tiloissa. Kansalaisille tarkoitettuja tiedonhakukoulutuksia järjestetään säännöllisesti. Kirjaston verkkosivuilta löytyy oppaita säädös- ja säädösvalmisteluaineistojen hakuun. Tarvittaessa kansalainen voi kääntyä kirjastomme maksuttoman tietopalvelun puoleen kysymyksensä kanssa.
Säädöstulvaa ei kenties voi padota, mutta siihen hukkumisen voi välttää!
Erika Bergström
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti