Keskustelutrendien seuranta, digitaalinen läsnäolo ja osallistumisen välineiden koulutus – Chilen kongressin kirjasto luo uutta suuntaa kansalaispalveluihin

Chilen kongressin kirjaston kansalais- ja tietopalveluhankkeet, joihin olemme Eduskunnan kirjastossa tutustuneet eri yhteyksissä kuluneen vuoden aikana, ovat avanneet meille monia kiinnostavia toimintamalleja. Kansalaispalveluhankkeet ovat lähteneet liikkeelle Chilessä jo 2000-luvun alussa, mutta nyt uudelleen otettu suunta tähtää tiiviimmin verkkoon - digitaaliseen läsnäoloon siellä, missä kansalaiset ovat.

Osallistumisen aktivointia
Kansalaispalvelujen kehittämishankkeiden, joita esitellään Ana María Pino Yánezin "I have a right to know" -artikkelissa, suuntautuminen on vahvasti sosiaalipoliittinen. Tiedon tarjonta ei riitä, jos ei ole lukutaitoa, digitaalista lukutaitoa tai muita tarvittavia taitoja hyödyntää tarjolla olevia tiedonvälityksen ja osallistumisen välineitä. Kuten monissa muissakin maissa, Chilessä löytyy haasteita myös yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa, sillä äänestysaktiivisuus on laskenut 6 viime vuoden sisällä yli 20 % (2000 55,3%, 2006 31,8%). Maassa onkin näyttänyt tarpeelliselta kehittää tietoyhteiskuntaa, kansalaisyhteiskuntaa sekä digitaalista lukutaitoa rinnakkain.

Kongressin kirjastolla on ollut tilanteen korjaamisessa tärkeä rooli. Tiedon saatavuuden parantaminen, koulutuksen kehittäminen sekä kansalaiskeskustelun virittäminen ja osallistumiseen kannustaminen ovat heidän hankkeissaan keskeisiä tavoitteita. Eri puolille maata ulottuvalla tiedonvälityksellä, koulutuksella ja tapahtumien järjestämisellä on vastattu näihin tavoitteisiin.

Alueellista tukea
Koulutuksen piiriin on kuulunut muun muassa blogien käyttöönoton opastaminen. Hankkeiden tavoitteissa on yhtenevyyttä myös Chilen hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan (Digital Agenda 2006-2010), joissa suuntaudutaan lisäksi sähköisen asioinnin edistämiseen.

Alueellisten tapahtumien, koulutuksen ja verkostoitumisen lomassa on yhteyksiä luotu myös paikallisiin kirjastoihin. Koska maassa on alueita, joissa ei ole kirjastoja, kongressin kirjasto on joutunut samalla laajentamaan omaa tehtäväaluettaan. Kirjasto tukee näillä alueilla muita paikallishallinnon yksikköjä toimimaan hankkeen tehtävissä.

Näin muualla kirjastojen kautta tarjoamat hankkeen palvelut on saatettu tarjolle muiden paikallishallinnon yksikköjen kautta. Toimintamalli hankkeessa muistuttaa suomalaisille tuttuja monipalvelukeskuksia.


Mallikasta viestintää
Chilen kongressin kirjaston toimintamalli kanavoitui laajaksi kansalaiskeskustelujen hankkeiksi, jotka lähtivät liikkeelle 2003 ja ovat jatkuneet edelleen vuosina 2004, 2005 ja 2006. Eri alueilla järjestettiin julkisia konsensuskonferensseja ja seminaareja teemoista, jotka ovat olleet keskeisiä kehitteillä olevien kansallisten hankkeiden tai lainsäädännön uudistamisen kannalta.

Tapahtumien taustamateriaalit ja keskustelut on dokumentoitu esimerkillisellä tavalla. Tilaisuudet on myös videoitu ja niissä käydyt keskustelut ja tapahtumien materiaalit löytyvät myös julkaisuista ja verkkosivustoilta.

Hankkeessa tavoiteltiin pysyvien verkostojen luomista keskushallinnon, akateemisten tutkimusyksikköjen, kolmannen sektorin toimijoiden ja kansalaisten välille, joita voitaisiin hyödyntää kansalaiskeskustelun ja tiedonvälityksen kanavina. Myös paikallishallinnon toimijat eri alueilla osallistuivat aktiivisesti verkoston toimintaan.

Tiedonvälitystä kanavoitiin moniin medioihin, kuten lehtiin, radioon ja televisioon. Lisäksi kutsuja tilaisuuksiin levitettiin paikallishallinnon virastojen ja oppilaitosten kautta eteenpäin. Koska Internet-yhteyksien tiheys maassa ei ollut vielä kovin kattava, verkkopalveluilla voitiin tavoittaa vain osa kansalaisista.

Lähestymistapa oli hyvin toimiva. Arvioiden mukaan yli kolmannes maan kansalaisista ja laaja kirjo erilaisia sosiaalisia ryhmiä tavoitettiin eri kanavien kautta.

Teemapalveluja ja avoimen lähdekoodin ohjelmien hyödyntämistä
Chilen kongressin kirjaston kehittämisohjelma on vaikuttava ja laaja-alainen. Se näyttää myös saavuttaneen kansalaiset. On tarpeellista seurata jatkossakin Chilen parlamenttikirjastojen kokemuksia siitä, miten heidän luomansa verkostot ja toimintamallit vaikuttavat.

Jo aiemmin olemme tutustuneet myös Chilen kongressin kirjaston ajankohtais- tai teemapalvelun mainioon toteutukseen (Mirada en Profundidad -osio sivustolla). Aihesivustolla on johdantoteksti, johon on linkitetty siihen liittyviä lainsäädäntöaineistoja, tilastoja, julkaisuja, artikkeleita ja uutisia. Teemapalvelu kokoaa aiheesta keskeistä ja monimuotoista tietoa, joka on tarjolla yhden sivun kautta ja helppokäyttöisessä muodossa. Kongressin julkisilla verkkosivuilla sijaitseva teemapalvelu voi palvella sekä kansalaisten että kongressin tiedontarpeita.

Mielenkiintoista on myös, että open source –ohjelmistot on Chilen hallituksen tietoyhteiskunta- ohjelmassa nähty strategisena välineenä sosiaalisen ja teknologisen kehityksen edistäjinä (Digital Agenda 2006-2010). Linuxin kotimaana suomalaiset voisivat ottaa tästä oppia.

Ennakointia ja keskustelutrendien seurantaa
Kansalaisten tavoittamisessa on Chilessä jo otettu uutta suuntaa. Soledad Ferreiron ja José Miguel Mugan esityksessä "Understanding cybersocial network trends for innovation in libraries", joka pidettiin IFLA:n parlamenttikirjastojen esikonferenssissa, kuulimme viimeisimmistä kehityksen suunnista.

Kirjasto toimii nyt paitsi osallistumisen välineiden, kuten blogien käyttönoton tukijana ja kouluttajana myös kansalaiskeskustelun trendien seuraajana sekä keskustelualueiden tai -yhteisöjen rakentamisen tukijana. Lähestymistapa on ennakoiva - ja tekstissä toistuvatkin sitä kuvaavat ilmaukset, kuten "emerging conversations", "emerging collectives" ja "early warning systems for emerging possibilities".

Kongressin kirjasto ei enää siis ole kiinnostunut vain saamaan aikaan keskustelua niistä teemoista, joita lainsäädäntötyössä on tulossa käsittelyyn. Kiinnostuksen kohde on kääntynyt siihen, millaisissa yhteiskunnallisissa teemoissa kansalaisten julkinen keskustelu ylipäänsä liikkuu ja miten keskustelut muotoutuvat. Ennakointi tai proaktiivisuus voi siis olla monensuuntaista.

Chilestä meillä on paljon opittavaa. Ajankohtais- ja teemapalveluiden toteutustapa on erinomainen ja ainutlaatuinen. Kansalaiskeskustelujen seurannasta voi myös nousta erinomaisen tarpeellista tietoa hyödynnettäväksi. Osallistumalla saatua tietoa voitaisiin samalla käyttää myös keskustelun välineiden kehittämiseen. Digitaalinen läsnäolo - tai strateginen läsnäolo, kuten chileläiset sitä kutsuvat, on löytämässä uusia muotoja.

- Päivikki Karhula