Parlamenttikirjasto

maanantai 5. syyskuuta 2022

Eurooppa-foorumi Turussa 24.8.-26.8.2022

Sain mahdollisuuden osallistua läsnä olevana osallistujana Turun Eurooppa-foorumiin jälleen parin vuoden tauon jälkeen. Oli ilo kohdata muita EU-verkostojen jäseniä kasvotusten eikä pelkästään verkon välityksellä. 

Järjestyksessään viides foorumi kokosi Turkuun 24.–26.8.2022 keskustelemaan lähes 900 päättäjää, asiantuntijaa ja kansalaista. Kolmen päivän aikana toteutettiin 45 ohjelmaosuutta 40 ohjelmajärjestäjän ja 200 puhujan voimin. Livelähetyksissä vieraili tapahtuman aikana 3600 uniikkia kävijää. Foorumin aikana osallistujat keskustelivat aktiivisesti niin paikan päällä, tapahtuma-alustan kautta kuin sosiaalisessa mediassakin. Foorumin järjestelyissä korostettiin EU:n nuorten teemavuotta, moniäänisyyttä ja kaikkien kansalaisten mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa EU-keskusteluun.

Kaikki vuoden 2022 Eurooppa-foorumin ohjelmat ovat katsottavissa myöhemmin videotallenteina Eurooppa-foorumin sivujen kautta osoitteessa www.europeforum.fi.

Lukuisien kiinnostavien esitysten joukosta haluan esitellä niistä erityisesti kaksi tapahtumaa, joihin osallistuin; keskustelun vihreästä siirtymästä sekä keskustelun Euroopan unionin puolustuksen työkalupakista. Energia- ja ilmastopolitiikka sekä turvallisuuspolitiikka ovat Euroopan unionissa erittäin ajankohtaisia ja tärkeitä aiheita.

Torstaina 25.8. otsikolla ”Vihreä siirtymä: onko EU:lla pallo hallussa?” kävivät keskustelua yliasiamies Jyrki Katainen (Sitra), puheenjohtaja Susan Saarinen (Turun Eurooppanuoret ry), Euroopan parlamentin jäsenet Henna Virkkunen (EPP, kok.) ja Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.). Moderaattorina toimi kansalaisviestinnän päällikkö, Ismo Ulvila, Euroopan komission Suomen-edustustosta. 




Ismo Ulvila totesi tilaisuuden aluksi, että energiakriisi vaikuttaa vihreään siirtymään nopeuttavasti. Sen jälkeen järjestettiin yleisöäänestys, jonka tuloksena oli selkeästi, että vihreätä siirtymää pitää kiihdyttää. Jyrki Katainen korosti, että meidän pitää mennä oikeaan suuntaan, enää ei saa sijoittaa fossiilisiin energialähteisiin. Markkinatalous menee vääjäämättä kiertotalouden suuntaan. 

Ville Niinistö näki, että kyseessä on fossiilisen energian kriisi. Sillä ei voi enää pyörittää taloutta. Naiiviuden aika on ohi, emme enää voi olla riippuvaisia diktaattoreista, kuten Putinista. Henna Virkkunen korosti, että meidän on investoitava puhtaisiin energialähteisiin. Olemme olleet liian riippuvaisia tuontienergiasta. Susan Saarinen tiivisti, että vihreä energia tarkoittaa hyvinvointia, turvallisuutta, koulutusta ja demokratiaa.

Niinistö muistutti, että tänä syksynä viedään energialakipaketti maaliin. Mitä nopeammin lait saadaan voimaan, sitä pikemmin markkinoilla alkaa tapahtua yritystoiminnan muodossa. Saarinen huomautti, että siirtymä on liian hidasta, mutta ymmärsi, että kompromissien teko on hankalaa.

Katainen esitti systeemisen muutoksen -käsitteen; komissio haluaa, että kaikki relevantit näkökohdat otetaan mukaan samaan pakettiin. EU on Kataisen mukaan edellä muita maailman toimijoita systeemisen muutoksen tekijänä. EU:lla on päätetyt standardit sähkönkulutukselle esimerkiksi televisioissa ja jääkaapeissa. Tämän vuoksi Kiinakin joutuu ne ottamaan huomioon omassa tavaran tuotannossaan. Virkkunen huomautti, että meillä on jo täydellinen riippuvuus Kiinasta esimerkiksi akuissa ja eri komponenteissa.

Niinistö muistutti, että maapallo on rajallinen. Kaivostuotanto kuluttaa maapalloa kaikkialla. Haasteena on, miten koko tuotantoketju saadaan ympäristökestäväksi? Metsien käyttö saatava resurssitehokkaammaksi. Pitää luoda maankäytölle, kiertotaloudelle taloudellista arvoa! Virkkusen mukaan pohjoismaiden on näytettävä tässä esimerkkiä, meillä on jo riittävästi mineraaleja. Katainen lisäsi, että koko maailmaa ei voi suojella. Markkinoiden on luotava lisää luontoa.

Keskustelun päätteeksi Ismo Ulvila totesi, että Euroopassa on fossiilisen energian hintakriisi. Komission Repower-ehdotuksen tavoitteisiin päästään muun muassa lisäämällä ilmalämpöpumppujen ja aurinkopaneelien käyttöä. Lyhytaikainen tavoite on saada ensi talvena sähkö riittämään.  Energian säästäminen on ainoa järkevä vaihtoehto tässä tilanteessa. 


Perjantaina 26.8. ohjelmassa oli keskustelu EU:n puolustuksen työkalupakista. Puhujina olivat Jonas Cederlöf (Euroopan komissio/puolustusteollisuuden ja avaruuden pääosasto), kansainvälisten suhteiden johtaja Rasmus Hindren (Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus), Euroopan parlamentin jäsenet Henna Virkkunen (EPP, kok.) ja Eero Heinäluoma (S&D, sd.) ja EU-nuorisodelegaatti Lotta Tuominen (Allianssi ry). Moderaattorina toimi Antti Peltomäki, pitkän linjan EU-politiikan vaikuttaja ja tekijä.




Antti Peltomäki aloitti keskustelun kysymällä: Onko EU päässyt puolustuksellisesta kääpiösarjasta ylöspäin?

Jonas Cederlöf totesi, että komission puheenjohtaja von der Leyenin geopoliittinen unioni on toiminut. EU:n puolustus on suuri harmaa alue, paljon tulkinnanvaraa on nykyisissäkin perussopimuksissa. Strategisesta kompassista voi nostaa kokonaisturvallisuuden sekä EU:n aseman avaruuspalveluiden suurvaltana. Cederlöfin mukaan puolustusteollisuudella on toinen sopimuspohja kuin varsinaisella puolustuksella. Menevät kuitenkin limittäin. Omat lainalaisuudet molemmilla, osittain noudattavat normaalia markkinataloutta. Eurooppalaiset voivat ostaa parhaan mahdollisen asejärjestelmän, joka sattuu olemaan eurooppalainen.

Rasmus Hindrenin mukaan EU:n puolustuksen työkalupakki on olemassa, enimmäkseen potentiaalina. Jalka jarrulla ja kaasulla samaan aikaan. Haasteita instituutiot JA jäsenmaat. Ristivetoa on olemassa komission ja jäsenmaiden välillä. Rajaa ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä ei enää ole. Vastustajat pyrkivät hyödyntämään näitä ongelmia. EU on tehnyt paljon viimeisen 10 vuoden aikana puolustuksen kehittämiseksi. Hindren näkee, että jäsenmaissa on usein erilaiset intressit, strategisen kompassin pitäisi auttaa siinä mielessä yhteisten kantojen muodostamisessa. Yksimielisyysperiaate on joskus hankaloittava tekijä.

Henna Virkkunen esitti, että komissio tuo puolustukseen liittyviä aloitteita, mutta jäsenmaat ovat usein hangoitelleet vastaan. Maantieteellinen sijainti ja historia määrittävät ao. jäsenmaan asenteet. Päätöksenteko vaikeata, koska yksimielisyyden vaatimus. Virkkunen peräänkuulutti muutosta tietyissä kysymyksissä, joissa määräenemmistöillä voisi päättää. Välttämättä ei tarvitsisi muuttaa perussopimuksia. EU:n puolustus täydentää Natoa. EU:n puolustus on keskittynyt puolustusteollisuuteen, eri rahastojen kautta. Esimerkiksi Sotilaallisen infrastruktuurin rahaston avulla lentokentät ja satamat saatetaan sellaiseen kuntoon, jotta niitä voidaan puolustuksellisesti käyttää. 

Eero Heinäluoma näkee, että puolustusyhteistyö tulee kuin paikallisjuna, hitaasti mutta varmasti. Kaikissa olosuhteissa tarvitaan Euroopan omaa suorituskykyä. Pitkä nimihirviö, yhteinen turvallisuus ja puolustuspolitiikka vertaa Nato. On luontevaa, että tehdään unionissa yhdessä puolustusyhteistyötä. Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys vähentää jännitteitä. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö voidaan kehittää puolustukseen. Heinäluoma uskoo, että jossain vaiheessa nähdään EU:n puolustusministereiden neuvosto, ehkä jo ensi kaudella. Hän myös muistutti, että Rauhanrahasto antaa aseita Ukrainalle. 

Lotta Tuomisen mukaan arvopohja on EU:n vahvuus, puolustamme eurooppalaisia arvoja. Hänenkin mukaansa EU:n pitäisi osittain luopua yksimielisyysvaatimuksesta puolustuspolitiikassa. Tuominen esitti huolensa nuorison lisääntyneestä pahoinvoinnista, joka on omiaan antamaan tilaa populistisille ääriliikkeille. Strategisessa kompassissa hän näki, että on otettu hienosti huomioon naiset, muttei nuoria. Nuoret ovat tärkeä osa turvallisuuspolitiikkaa. Lotta Tuominen on syntynyt vuonna 2000, Putin on ollut vallassa koko ajan. Lopuksi hän pohdiskeli, että mitä seurauksia yhteiskunnassa on, jos katkaistaan yhteydet kansalaisiin ja kansalaisliikkeisiin?

Lopuksi vielä keskusteltiin siitä, että mikä on Euroopan unionin puolustussuunta? Kuuluvatko Afrikka, Lähi-itä, Aasia EU:n intresseihin?

Heinäluoman mielestä itä on puolustuksen pääsuunta. Muut alueet eivät silti menetä merkitystään. Kyseessä on Mosaiikki, EU vaikuttaa globaalisti. Cederlöfin mukaan instrumentit tarjoavat mahdollisuuden ratkaisuihin omista lähtökohdistaan, sama ratkaisu voi palvella montaa tavoitetta. 

Virkkunen näkee, että turpo on laajaa turvallisuuspolitiikkaa, Nato vastaa kollektiivisesta turvallisuudesta. Rauhanturvaaminen on kauempana tapahtuvaa toimintaa. Esimerkkeinä hän luetteli humanitaarisen avun Ukrainassa, tilapäisen suojelun pakolaisille, ruoka-avun, sanktiot...työkaluja kyllä EU:lta löytyy.

Hindrenin mielestä EU:lla on itä keskeisenä painopisteenä turvallisuuspolitiikassa. Muita haasteita ovat kyberuhkat ja sisäinen polarisaatio. Tuominen kiteytti monien haasteiden olevan globaaleja. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja EU:n on puolustettava arvojaan kaikkialla.

Teksti ja kuvat:
Tommi Peuhkurinen

Ei kommentteja: