Parlamenttikirjasto

keskiviikko 1. syyskuuta 2021

EUROOPPA-FOORUMI TURUSSA 25.8-27.8.2021

Järjestyksessään neljäs Eurooppa-foorumi järjestettiin 25.–27. elokuuta jo perinteisesti Turussa. Eurooppa-foorumi on alusta yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa pohditaan Suomen tämänhetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan Unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eurooppa-foorumissa tapaavat ihmiset elämän eri osa-alueilta: eri näkemyksiä edustavat poliittiset päättäjät, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt, asiantuntijat ja kansalaiset. Tapahtuman seminaareissa, paneelikeskusteluissa, kyselytunneilla ja kansalaiskeskusteluissa pyritään käymään rakentavaa vuoropuhelua Euroopasta ja Euroopan Unionin merkityksestä ja kehityksestä.


Kuvassa ihmiset istuvat paneelikeskustelussa.

Tapahtuma järjestettiin toista kertaa terveysturvallisena hybriditapahtumana, jossa suuri yleisö osallistui keskusteluihin verkon välityksellä. Itsekin osallistuin tapahtumaan viime vuoden tapaan etänä. Kaikki tapahtuman ohjelmat ovat katsottavissa myöhemmin videotallenteina Eurooppa-foorumin sivujen kautta osoitteessa www.europeforum.fi. Kolmen päivän aikana toteutettiin yli 30 ohjelmaosuutta, ja livelähetyksissä vieraili tapahtuman aikana yli 2700 uniikkia kävijää.

Käsittelen tässä blogikirjoituksessani kolmea foorumissa käytyä tiedeaiheista keskustelutilaisuutta, jotka käsittelivät tekoälyä, rokotteita ja ilmastonmuutosta.

 

Hyvä paha tekoäly - Voiko tekoäly olla vastuullisempi kuin käyttäjänsä?

Hyvä paha tekoäly - Voiko tekoäly olla vastuullisempi kuin käyttäjänsä? -keskusteluun osallistuivat Turun yliopiston professori Tapio Salakoski, Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Elina Kontio, Åbo Akademin professori Johan Lilius, Åbo Akademin lehtori Anna-Greta Nyström sekä Turun yliopiston oikeustieteen apulaisprofessori Mika Viljanen.

Tilaisuuden aluksi professori Wendy Hall Ada Lovelace-instituutista ja professori M.A.Girolami Alan Turing-instituutista lähettivät videotervehdyksensä keskusteluun osallistujille. He pitivät tekoälyn kenties suurimpana riskinä, että sen toimintaan vaikuttaa liiaksi omat ennakkoasenteemme. Tekoäly ei ainakaan vielä kykene toimimaan objektiivisella tavalla. Arkielämäämme miellyttävinä/helpottavina piirteinä Girolami mainitsi, että esimerkiksi Amazon ohjaa meille mieltymystemme mukaisia tuotteita. Tai että voimme löytää vanhan kaverin Facebookin avulla. He kuitenkin muistuttivat, että varsinainen tekoäly on vielä kaukana tulevaisuudessa. Emme vieläkään tiedä esimerkiksi, mitä tietoisuus on.

Elina Kontio totesi, että tekoäly mahdollistaa meille tehokkaammat, paremmat päätökset terveydenhuollossa. Pystymme keräämään dataa yhä useammasta paikasta sekä myös käsittelemään sitä. Esimerkiksi kuvantamisdatan analysointi kehittyy tekoälyn myötä. Johan Lilius esitti, että tekoälyn tuottamat tehokkuus- ja rahalliset hyödyt on punnittava huolella. Meillä ei ole työkaluja arvioida datan riittävyyttä; keskeinen ongelma yleensäkin tekoälyn käytössä. Emme siis tiedä, mikä on riittävä määrä dataa. Yleensä yhteiskunta päättää, mikä on sovelias riskitaso; ”tämä on nyt ok” ja sen mukaan toimitaan.


Kuvassa ihmiset istuvat maskit kasvoillaan.


Anna-Greta Nyströmin mukaan olemme vielä alkutaipaleella tekoälyn suhteen. Esimerkiksi tilanne, jossa huippukirurgi tekee työn New Yorkissa ja joku robotti pystyisi kopioimaan sen ja tekemään saman työn Turussa. Siellä emme vielä ole. Mika Viljanen esitti, että säädämme lakeja, jotka pyrkivät ratkomaan jonkun tieteen paradigman. Esimerkkinä EU:n tietosuoja-asetus (GDPR), joka tuli voimaan vuonna 2018. Viljasen mielestä se kehikko, jota asetus säänteli oli peräisin jostain 1970-luvulta, eikä sitä oltu päivitetty tähän päivään. Salakoski muistutti puolestaan, että Kiina on irrallaan läntisestä eettisestä kehikosta, esimerkkinä heillä käytössä olevat kasvojentunnistusohjelmat.

Datan luotettavuudesta Kontio huomautti, että data on hyvin validoitua, mikäli se tulee luotettavista lähteistä. Luotamme laitteisiin, jotka tuottavat oikean tiedon. Terveydenhuollon tuottama tieto perustuu näyttöön. Mutta voimmeko luottaa esimerkiksi kansalaisen itse ottamaan verenpainemittaustulokseen? Se riippuu oleellisesti käytetystä laitteesta.

Mika Viljanen näki uhkana sen, että ihmiset eivät opi enää asiantuntijoiksi, koska asiantuntijatyö katoaa tekoälyn myötä. Hän jatkoi mainitsemalla pörssikurssiromahduksen USA:ssa, ongelma oli pieni häiriö ja algoritmi lähti treidaamaan omaan suuntaansa. Algoritmien käyttö jo itsessään johtaa ongelmiin, riskien toteutumiseen. Eli riskipotentiaalia tuo se, että tekoälyjärjestelmä systematisoi toimintaa (kone tekee juuri sitä, mitä se on ohjelmoitu tekemään) & kiihdyttää toiminnan vauhtia (varoventtiilit häviävät). Hän jatkoi kysymällä vastaamisvelvollisuudesta (accountability)ja siitä kuka maksaa (liability). Kuka vastaa, jos puhutaan vahingonkorvausvastuusta, rikosoikeudellisesta vastuusta? Ei varmaan kukaan, Viljanen totesi.

 

Rokotteet ja infokuplat

Toisena keskustelun aiheena oli rokotteet ja infokuplat. Keskustelijoina olivat Turun yliopiston tohtorikoulutettava Kristiina Makkonen, psykologian dosentti Anna Soveri, tutkimusassistentti Rasmus Sirén, valtiotieteen professori Kim Strandberg ja lääkäri, professori Juhani Knuuti.

Mikä aiheessa kiinnosti osanottajia? Juhani Knuuti kertoi, että tiedeviestintä kiinnostaa. Lääketiede tutkitun tiedon alueella on vain 200 vuotta vanhaa. Rokotteet ovat yksi keskeisistä lääketieteen saavutuksista. Sieltä se hänen halunsa vaikuttaa tulee, koska rokotteet kyseenalaistetaan. Rokotevastaisia on ihmisissä vain muutama prosentti, epäröiviä on jo enemmän. Tämän takia epäröivien tulee olla viestinnän kohde. Ilman luottamusta mikään viesti ei mene perille. Jos ihminen ei luota terveydenhuoltojärjestelmään, ei hän luota myöskään järjestelmän laatimiin viesteihin!

Kristiina Makkonen muistutti, että WHO:n mukaan rokote-epäröinti on top 10:ssä terveysuhissa. Kouluissa voisi opettaa, miten eri rokotteet toimivat. Anna Soveri kysyi, miksi osa ihmisistä ei halua ottaa rokotetta? Tähän pitää yrittää vaikuttaa viestinnän parantamisella ja virheellisen tiedon korjaamisella. Virheellinen tieto usein johtaa rokote-epäröintiin. Korjaava tieto ei jää kuitenkaan yhtä hyvin ihmisen mieliin kuin alkuperäinen virheellinen tieto.  Jos päätän ottaa rokotteen, luotan asiantuntijatietoon. Silloin hyödyt ovat suuremmat kuin riskit/haitat. Soveri näki ongelmana sen, että nykyään tulee tieteellisiksi kutsuttuja julkaisuja verkkoon, joita ei ole vertaisarvioitu. Hän jatkoi, että pandemia on juuri tällainen tilanne, jossa syntyy rokotekriittisyyttä, jopa salaliittoteorioita. Ihmiset etsivät kriisiin jotain kontrollia, joka auttaa selviytymään tilanteesta.

Kim Strandberg kysyi, miksi ihminen joutuu infokuplaan? Nuoren ihmisen on hankala tunnistaa oikea tieto, tutkittu tieto. Informaatiovirta on niin suurta somessa. Knuuti lopetti tilaisuuden optimistisemmalla sävyllä ja totesi, että suurin osa suomalaisista on fiksua, koulutettua porukkaa. Siksi väestö pystyy ymmärtämään luotettavan tiedon.


Kuvassa paneelikeskusteluun osallistuvat.

 

Fit for 55: EU:n ilmastopaketti läpivalaisussa - miten Suomen tulisi suhtautua?

Kolmantena aiheena oli Fit for 55: EU:n ilmastopaketti läpivalaisussa-miten Suomen tulisi suhtautua? Keskusteluun osallistuivat europarlamentaarikko Ville Niinistö, Valtioneuvoston kanslian EU-erityisasiantuntija Johanna Kentala-Lehtonen sekä ST1- energiayhtiön johtaja Timo Huhtisaari.

Euroopan komissio julkaisi 14.7.2021 laajan säädösehdotuspaketin (Fit for 55), jonka tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Johanna Kentala-Lehtonen esitteli ilmastopaketin keskustelun aluksi. Kyseessä on iso kokonaisuus, jolla on vaikutuksia kaikille talouden sektoreille. Vuonna 2019 EU ilmoitti ilmastoneutraaliuden olevan tavoitteena vuoteen 2050 mennessä. Green deal-ohjelma toimii siihen keinona. Vuoteen 2030 mennessä tulee vähentää päästöjä 55 %:lla vuoteen 1990 verrattuna. Fit for 55-Paketti sisältää keinot tähän tavoitteeseen. 55-valmiuspaketti koostuu toimenpiteistä seuraaville aloille: ilmastotoimet, päästökauppa, uusiutuva energia, energiaverotus, liikennepäästöt, lento- ja meriliikenne sekä sosiaalinen ilmastorahasto. Valtioneuvoston tiedotteessa on esitelty tarkemmin lainsäädäntöpaketin sisältöä.

Ville Niinistö totesi, että olemme jo hukanneet vuosikymmeniä, koska emme ole muuttaneet taloutta kestäväksi. Suomen hiilineutraaliustavoite on vuosi 2035. EU:lla sama tavoite on vuosi 2050. Tämän vuoksi kaikki investoinnit tulee olla jo tällä hetkellä päästöttömiä. Niinistön mukaan energiantuotanto on helpompi puoli, vaikeampi on se kulutuspuoli. Tuuli- ja aurinkoenergian kasvu jatkuu. Aurinkoenergia tulee olemaan globaalisti johtava energiamuoto. Niinistö muistutti, että jäsenmaat ja parlamentti neuvottelevat lopulliset ilmastolait; niitä ei ole vielä hyväksytty! Tämä on vasta esitys. Seuraavat 1-2 vuotta neuvotellaan ja hiotaan pakettia. Hän lisäsi, että kaikki ilmastoskenaariot lähtevät siitä, että energiateollisuus on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Siksi Fitfor55-paketin toimeenpanon tulee olla ripeää ja energiantuottajien päästöt on laskettava nopeasti.

Timo Huhtisaari kertoi, että kesällä tullut komission ilmastopaketti ei ollut yllätys. Hän uskoi, että pääsemme kyllä näihin päästötavoitteisiin. Yhdeksän vuotta eli vuosi 2030 on kyllä mahdottomuus. Sitä kohti on tietenkin mentävä. Ehkä vuosi 2035 olisi realistisempi? Hän lisäsi, että sähkö tulee korvaamaan henkilöliikenteessä nykyisiä energiamuotoja. Huhtisaari lopetti esityksensä kehotukseen: ”Kääritään hihat ja aletaan hommiin!”

 

Tommi Peuhkurinen

Valokuvat: Turun kaupunki - ePressi 

Ei kommentteja: