Kaikesta tästä säädetään Vaalilaissa (714/1998), joka annettiin 2.10.1998. Lain 1 §:n mukaisesti säädetään sen lisäksi, mitä perustuslaissa ja kuntalaissa vaaleista säädetään, miten toimitetaan:
1) kansanedustajien vaalit (eduskuntavaalit); 2) tasavallan presidentin vaali (presidentinvaali); 3) kunnallisvaalit; ja 4) Suomesta valittavien Euroopan parlamentin jäsenten vaalit (europarlamenttivaalit).
Vaalilakia on muutettu monta kertaa vuoden 1998 jälkeen ja laki on jo ”aika mones” vaalilaki vuoden 1906 jälkeen. Moneskohan vaalilaki, jossa säädetään eduskuntavaaleista, nykyinen vaalilaki on? Se selviää Finlexin säädösmuutoshakemistosta.
Finlexin Ajantasainen lainsäädäntö –tietokannassa olevan Vaalilain päivitetyssä muodossa olevan lakitekstin alussa on merkintä ”Viitetiedot”. Napauttamalla tuota kohtaa, pääsee Finlexin säädösmuutoshakemistoon, jossa on tietoja lain voimaantulosta, muutoksista ja lain nojalla annetuista säädöksistä. Finlexin säädösmuutosten hakemistossa on noin 46000 alkuperäisen säädöksen viitetiedot (ts. nimi, numero, voimaantulopäivä, mitä säädöksiä kumonnut ja milloin kumottu) ja muutoshistoria. Mukana ovat kaikki säädökset vuodesta 1900 alkaen ja valikoima sitä vanhemmista laeista ja asetuksista.
Vaalilain alusta pääsee viitekortille.
Kuva säädösmuutosten hakemistosta.
Edellinen eduskuntavaaleja koskeva vaalilaki on ollut Laki kansanedustajain vaaleista (391/1969).
Siirryttäessä tuon lain viitekortille, näkee silmäyksellä lain aikoinaan tulleen voimaan 1.7.1969 ja kumonneen sitä edeltävän lain, joka oli Laki kansanedustajain vaaleista (336/1955). Jälkimmäisen lain lakitekstiä Finlexissä ei ole.
Finlexin Säädökset alkuperäisinä -tietokanta sisältää kaikki Suomen Säädöskokoelmassa julkaistut säädökset vasta vuodesta 1987 alkaen ja valikoiman sitä vanhemmista säädöksistä. Eduskunnan kirjastossa painettu Suomen Säädöskokoelma –sarja onkin hyvin ahkerassa käytössä. Asiakaspalveluna skannaamme Finlexistä puuttuvia vanhoja lakeja ja asetuksia niitä tarvitseville asiakkaille, jotka eivät pääse kirjastoon paikan päälle ottamaan itse kopioita.
Vuoden 1955 vaalilain viitekortista selviää, että laki on aikoinaan kumonnut sitä edeltävän eduskuntavaaleja koskevan lain, joka oli Laki kansanedustajain vaaleista (167/1952). Tämä laki ei myöskään ole Finlexissä.
Vuoden 1952 kansanedustajain vaalilaki oli puolestaan kumonnut lain, joka oli säädetty vuonna 1935 eli lain kansanedustajain vaalista (66/1935). Tämä laki oli ollut siis voimassa noin seitsemäntoista vuotta. Lain viitekortilta selviää, että vuoden 1935 laki oli voimaantullessaan kumonnut ensimmäisen eduskuntavaaleja koskevan vaalilain, joka on ollut Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki (26/1906).
Vuoden 1906 vaalilain viitekortti
Etenemällä kunkin lain viitekortilta toiselle saa siis laskettua, monesko eduskuntavaaleja koskeva vaalilaki on tällä hetkellä voimassa. Laskujeni mukaan kyseessä on viides vaalilaki.
Säädösmuutosten hakemisto auttaa löytämään lakien ja niiden muutosten tietoja.
Suomen Suuriruhtinaanmaan vaalilain säädösnumero oli 26/1906. Erikoiselta tuntuu nykypäivänä, että tuon saman säädösnumeron sai kolme lakia.
Viitekortilla näkyvän lain Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys (26/1906) lakiteksti on Finlexissä.
Lain 1 § kuului:
Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäiville kokoontunut eduskunta edustaa Suomen kansaa.
Elämme maassa, jossa vapaat ja lakien säätelemät, rehelliset vaalit ovat itsestäänselvyys. Näin ei suinkaan ole jokaisessa maailman maassa. Nykyisin emme ehkä aina muista arvostaa tarpeeksi saavuttamaamme oikeutta. Toivon tulevan eduskunnan muodostuvan ahkerista ja asioihin hyvin perehtyvistä kansanedustajista. Yksinomaan meistä jokaisesta itsestämme riippuu, käytämmekö oikeuttamme valita edustajamme.
Mirja Pakarinen
Valokuva:HanneSalonen/Eduskunta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti