Oppiva Kirjasto / Learning Libraries -verkosto syntyi muutamien käyttäjäkeskeisestä kehittämisestä innostuneen kirjastolaisen spontaanista yhteistyöstä keväällä 2011. Aiheeseen tuntui olevan kiinnostusta kirjastoissa laajemminkin, mutta menetelmistä ja muiden kokemuksista oli vähänlaisesti tietoa. Asialle piti tehdä jotain!
Verkoston tavoitteena on tukea kirjastopalvelujen kehittämistä jakamalla kokemuksia ja ideoita käyttäjäkeskeisistä ja -lähtöisistä menetelmistä sekä erilaisista toimintamuodoista. On järjestetty pari työpajatyyppistä koulutuspäivää ja joitakin vierailuja. Verkosto on tuore, ja sekä toimintamuodot että organisoituminen hakevat vielä muotoaan. Suunnitelmissa on Learning Cafe -valmennukset, menetelmäpankki, toimijan käsikirja, hankeyhteistyö...
Käyttäjäkeskeisessä ajattelussa lähtökohta on käyttäjien tarpeet ja toiveet. Uudenlaisille ajatuksille ja ideoille annetaan mahdollisuus syntyä vuorovaikutuksessa, kuuntelemalla käyttäjiä. Käyttäjää ei nähdä vain vastaanottavassa roolissa, vaan aktiivisena kumppanina.
Käyttäjäkeskeisen toiminnan välineitä puolestaan ovat monenlaiset menetelmät, kuten asiakkaiden/käyttäjien toiminnan havainnointi, näkemysten kuunteleminen, ja erilaiset osallistamisen tavat: työpajat, draamamenetelmät tai suunnittelupelit, joita voi loputtomasti soveltaa ja varioida. Suuriin hankkeisiin ei monissa kirjastoissa ole resursseja, mutta se ei haittaa, homma hoituu myös “quick and dirty” -henkisesti. Voi tehdä pieniä juttuja aina kun ehtii: laittaa fiilispurkki palvelutiskille, havainnoida kun on hetki aikaa, olla utelias, kysellä!
Käytännössä käyttäjäkeskeisestä toiminnasta puhutaan monilla erilaisilla termeillä vähän näkökulmasta ja taustasta riippuen: käyttäjäkeskeinen suunnittelu, käyttäjälähtöinen suunnittelu, asiakaskeskeinen suunnittelu, palvelumuotoilu, käyttäjäkokemus(suunnittelu), käytettävyys(suunnittelu), HCI (human-computer interaction). Ehkä eniten näistä on juuri nyt pinnalla palvelumuotoilu, joka ammentaa perinteisesti muotoilussa käytetyistä menetelmistä: puhumisen kulttuurista siirrytään tekemisen ja kokeilemisen kulttuuriin. Muotoilussa työskennellään perinteisesti mallikappaleiden ja prototyyppien kanssa, suunnittelu etenee kokeilujen kautta. Uskalletaan yrittää ja erehtyä.
Kirjastoissa on tehty ja tehdään koko ajan useita mielenkiintoisia käyttäjäkeskeisiä hankkeita ja projekteja: Helsingin yliopiston kirjaston palvelumuotoiluhanke, Helsingin kaupunginkirjaston Keskustakirjastoprojekti osallistavine budjetointineen, Turun kaupunginkirjaston
“Ala laputtaa” -lapputempaus, Åbo Akademin fokusryhmätutkimus, Rovaniemen kaupunginkirjaston nuorisoraati, Laurean kirjaston katseenseurantatutkimus kirjaston tilan parantamiseksi. Vain muutamia mainitakseni. Ja onpa Eduskunnan kirjastossakin pidetty asiakastyöpajoja uusien verkkosivujen suunnittelun tueksi.
Verkoston tavoitteena on tukea kirjastopalvelujen kehittämistä jakamalla kokemuksia ja ideoita käyttäjäkeskeisistä ja -lähtöisistä menetelmistä sekä erilaisista toimintamuodoista. On järjestetty pari työpajatyyppistä koulutuspäivää ja joitakin vierailuja. Verkosto on tuore, ja sekä toimintamuodot että organisoituminen hakevat vielä muotoaan. Suunnitelmissa on Learning Cafe -valmennukset, menetelmäpankki, toimijan käsikirja, hankeyhteistyö...
Käyttäjäkeskeisessä ajattelussa lähtökohta on käyttäjien tarpeet ja toiveet. Uudenlaisille ajatuksille ja ideoille annetaan mahdollisuus syntyä vuorovaikutuksessa, kuuntelemalla käyttäjiä. Käyttäjää ei nähdä vain vastaanottavassa roolissa, vaan aktiivisena kumppanina.
Käyttäjäkeskeisen toiminnan välineitä puolestaan ovat monenlaiset menetelmät, kuten asiakkaiden/käyttäjien toiminnan havainnointi, näkemysten kuunteleminen, ja erilaiset osallistamisen tavat: työpajat, draamamenetelmät tai suunnittelupelit, joita voi loputtomasti soveltaa ja varioida. Suuriin hankkeisiin ei monissa kirjastoissa ole resursseja, mutta se ei haittaa, homma hoituu myös “quick and dirty” -henkisesti. Voi tehdä pieniä juttuja aina kun ehtii: laittaa fiilispurkki palvelutiskille, havainnoida kun on hetki aikaa, olla utelias, kysellä!
Käytännössä käyttäjäkeskeisestä toiminnasta puhutaan monilla erilaisilla termeillä vähän näkökulmasta ja taustasta riippuen: käyttäjäkeskeinen suunnittelu, käyttäjälähtöinen suunnittelu, asiakaskeskeinen suunnittelu, palvelumuotoilu, käyttäjäkokemus(suunnittelu), käytettävyys(suunnittelu), HCI (human-computer interaction). Ehkä eniten näistä on juuri nyt pinnalla palvelumuotoilu, joka ammentaa perinteisesti muotoilussa käytetyistä menetelmistä: puhumisen kulttuurista siirrytään tekemisen ja kokeilemisen kulttuuriin. Muotoilussa työskennellään perinteisesti mallikappaleiden ja prototyyppien kanssa, suunnittelu etenee kokeilujen kautta. Uskalletaan yrittää ja erehtyä.
Kirjastoissa on tehty ja tehdään koko ajan useita mielenkiintoisia käyttäjäkeskeisiä hankkeita ja projekteja: Helsingin yliopiston kirjaston palvelumuotoiluhanke, Helsingin kaupunginkirjaston Keskustakirjastoprojekti osallistavine budjetointineen, Turun kaupunginkirjaston
“Ala laputtaa” -lapputempaus, Åbo Akademin fokusryhmätutkimus, Rovaniemen kaupunginkirjaston nuorisoraati, Laurean kirjaston katseenseurantatutkimus kirjaston tilan parantamiseksi. Vain muutamia mainitakseni. Ja onpa Eduskunnan kirjastossakin pidetty asiakastyöpajoja uusien verkkosivujen suunnittelun tueksi.
Olisi hyvä saada nämä ja monet muut käyttäjien kanssa toteutetut projektit kaikille näkyviksi ja tunnetuiksi, ja niissä opitut asiat paremmin yleiseen tietoon. Tieto pitäisi koota jonnekin verkkoon, mieluusti sellaiseen paikkaan, joka tukee yhteistyötä ja jonne voisi tuottaa tietoa kuka tahansa. Muun muassa tämä on Oppiva Kirjasto -verkoston tavoite.
Tervetuloa verkostoitumaan!
Päivi Ylitalo-Kallio
Lisää Oppiva Kirjasto -verkostosta:
Kirjastokaistan video OK-verkostosta (http://vimeo.com/41575607)
Oppiva Kirjasto -verkoston wiki (http://wiki.metropolia.fi/display/oppivakirjasto)
Oppiva Kirjasto Facebookissa (http://www.facebook.com/OppivaKirjasto)
Oppiva Kirjasto Twitterissä (@OppivaKirjasto): (https://twitter.com/OppivaKirjasto)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti