Kaikille avoin kirjasto

Ensi vuosi tulee olemaan merkkivuosi Eduskunnan kirjastossa: on kulunut 100 vuotta siitä, kun kirjastosta tuli kaikille avoin. Säätyjen kirjastona ja arkistona toimintansa aloittanut, valtiopäiväuudistuksen myötä eduskunnan kirjastoksi nimensä saanut ja eduskuntaa palveleva laitos, muuttui julkiseksi oikeus- ja yhteiskuntatieteelliseksi erikoiskirjastoksi. Jokainen, joka tarvitsee tietoa näistä aiheista, on siis vuodesta 1913 ollut tervetullut käyttämään Eduskunnan kirjaston kokoelmia ja palveluita.

Sata vuotta on pitkä aika. Maailma, Suomi ja Eduskunnan kirjasto ovat kokeneet muutoksia ja mullistuksia. Kirjaston kokoelmat, toiminnan ydin, on kehittynyt ja muuttanut muotoaan erityisesti viime vuosina. Aluksi kirjaston aineisto oli painettua ja kortisto oli tietorekisteri, jonka avulla kirjoja etsittiin ja paikannettiin. Nykyisin kokoelmat muodostuvat painetusta, mikrotallennetusta, elektronisesta, tietokannoista saatavasta ja verkkopalveluissa olevasta aineistosta. Myös kokoelmien laajuus on eri aikoina vaihdellut.

Alkuajoista lähtien kokoelmat ovat kuitenkin sisältäneet ja tarjonneet käyttäjilleen kotimaista, ulkomaista ja kansainvälistä aineistoa eduskunta/parlamenttitiedon, oikeudellisen ja yhteiskunnallisen tiedon alueilta. Asiakkaat ovat nimenomaan näiden toisiinsa nivoutuvien aiheiden tiedonlähteitä tarvitsevia.

Nykyisin jokainen voi saada tietoa Eduskunnan kirjaston kokoelmista verkon kautta: SELMA-tietokanta on käytettävissä missä vain verkkoyhteys toimii. ELKI  tarjoaa luotettavan, maksuttoman väylän muun muassa eri maiden säädöksiin ja parlamenttien asiakirjoihin. Kirjaston kokoelmiin ei nykyisin tule painettuja valtiopäiväasiakirjoja ja säädöksiä yhtä laajasti kuin aikaisemmin. Monissa maissa säädökset julkaistaan verkossa ja niiden valmisteluasiakirjoihin pääsee parlamenttien sivujen kautta. Eduskunnan kirjaston asiakkaille on kuitenkin usein mahdollista käyttää säädöksiä, lainvalmisteluaineistoa ja montaa muuta aineistoa sekä sähköisessä että painetussa muodossa. Etenkin vanha aineisto on usein edelleen vain painettuna.

Oikeudellisen täsmätiedon  etsimisessä ELKI päihittää Googlen mennen tullen. Tarvitessani jonkin maan ajantasaiset säädökset tietystä aiheesta ja niiden valmisteluaineiston, tiedän kokemuksesta, etteivät asiakirjat löydy ”googlettamalla”. Johtolangan löytämiseen käytän useinkin hakukonetta, mutta ennen kaikkea hyödynnän Eduskunnan kirjaston kokoelmia. Oikeuskirjallisuus on usein paras lähtökohta asian selvittämisessä. ELKI:n kautta tiedän parhaiten pääseväni käsiksi lainvalmisteluaineistoihin, jos ne vaan verkossa ovat. ELKI:stä etsin myös linkkiä voimassa olevaan lainsäädäntöön unohtamatta kuitenkaan kokoelmassa olevia painettuja lakikokoelmia. Syventävää tietoa tarjoavat oikeustapaukset ja oikeuskirjallisuus.

Kaikki aineisto ei ole verkossa ja siellä vapaasti käytettävissä. Eduskunnan kirjaston eri muodossa olevien kokoelmien ja palveluiden kautta asiakkaat pääsevät tarvitsemansa tiedon pariin. Käytettävissä on tiedonlähdeoppaita, esimerkiksi ulkomaisia oikeudellisia tiedonlähteitä, helpottamaan aineiston löytämistä. Kirjasto järjestää kaikille avoimia koulutuksia 

ja tietopalvelu palvelee kirjaston aihealueisiin liittyvissä kysymyksissä. Kaikki peruspalvelut ovat maksuttomia.

Eräs asiakkaamme oli juuri pari päivää sitten kehunut kollegalle Eduskunnan kirjaston olevan paras oikeudellinen kirjasto ja kokoelmien olevan laajemmat kuin muualla. Toivottavasti yhä useampi löytää kaikille avoimen Eduskunnan kirjaston.

 

 Mirja Pakarinen