Olen ollut työelämässä mukana vasta 30 vuotta ja aina on johdossa ollut vikaa, esimiehet ulalla työn priorisoinneista ja työkaverit valittajia. Ennen oli paremmin, mutta ei tässä kannata mitään yrittää, kun mikään ei muutu tai menee vain huonompaan suuntaan. Mutta en minä valita.
Edellä kirjoitettu oli karrikoitua mutta silti voi kuulostaa ainakin jossakin määrin tutulta. Oikeasti
suomalaisen työhyvinvoinnin yleisilme ei kai ole näin mustanpuhuva. Tosin tällä kansanluonteella
herkästi joko vaikenemme tai juutumme vain ongelmien pohdintaan pääsemättä eteenpäin.
Pienryhmäkeskustelun pohjapaperissa työhyvinvoinnin
kehittämiskohteet oli jaettu neljäksi
osa-alueeksi (johtaminen ja esimiestyö, työolot ja työympäristö, terveys ja
voimavarat, ammattitaito ja osaaminen), joihin pyrittiin ryhmäkeskusteluissa
saamaan tavoite- ja
toimenpide-ehdotuksia. En käy tässä yhteydessä luettelemaan kaikkia esitettyjä tavoite- ja toimenpide-ehdotuksia vaan tyydyn
nostamaan esiin joitakin asioita ja ajatuksia aiheen ympäriltä.
Johtamisen ja
esimiestyön osalta toivottiin lisää vastuullista ”konkreettista
visionaarisuutta” eli näkemystä kirjaston tavoitteellisesta ja toivotusta
tulevaisuuden tilasta ”menestykseen” ja
siitä miten siihen päästään. Edelleen esimiehiltä toivottiin nykyistä enemmän rohkaisua vuorovaikutukseen - avoimeen keskusteluun ja mielipiteiden molemminpuoliseen esilletuomiseen ja kunnioittamiseen. Nykyisessä
henkilöstöresurssien tilanteessa työn painopistealueiden, töiden organisointi ja
vastuiden tasapuolinen jakaminen korostuvat entisestään.
Työolojen ja
työympäristön osalta TYHY-tilaisuudessa kosketeltiin toukokuussa tapahtunutta muuttoa Postitalon väliaikaisiin tiloihin, joissa työskentely
jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. Tämän
jälkeen palataan asteittain Aurorankadun peruskorjattuihin tiloihin. Postitalon
tilat on koettu asianmukaisiksi, mutta talven tehdessä tuloaan on todettu
ongelmia ilmastoinnin ja erityisesti vetoisuuden osalta. TYHY-päivän yhdeksi
käytännön toimenpiteeksi asetettiin työhuoneiden lämpötilojen ja vetoisuuden tarkkailu ja tarkistus (myös
ikkunoiden).
Työryhmät olivat yksimielisiä siitä, että Postitalon tilat asettavat haasteita erityisesti pitkäjänteiselle, syventymistä vaativalle työlle. Henkilöstö on nykyisellään
suurelta osin sijoitettu kahden tai useamman henkilön yhteisiin työhuoneisiin
ja avokonttoriin. Pitkäjänteisyyttä vaativia töitä varten kaivattiin hiljaisempaa tilaa tai ns. syvemmän työskentelyn huonetta. Ergonomian osalta viimeistään siirryttäessä
takaisin Aurorankadulle todettiin tarvittavan nykyistä ajanmukaisempia
työpöytiä (sähköpöytiä) ja tuoleja.
Tässä yhteydessä nousi esiin myös kysymys työaikojen
joustavuudesta ja etätyöstä. Kaikissa työ- ja elämäntilanteissa ei ole välttämätöntä olla läsnä työpaikalla, vaan voisi olla mielekkäämpää ja
tuottavampaakin, jos työt voisi tehdä normityöajan ulkopuolella ja vaikka
etätyönä silloin kun se itselle parhaiten sopii.
Terveyden ja
voimavarojen osalta ryhmätyöskentely tuotti monenlaisia ehdotuksia. Kaivattiin
mm. lisää yhteisöllisyyttä, sillä luonteva vuorovaikutus henkilöstön kesken on
vaikeutunut Postitalon tiloissa osan henkilökunnasta toimiessa työhuoneissa
lukkojen takana. Sovittiinkin
järjestettävän henkilökunnalle säännöllisesti yhteisiä kahvipausseja, joissa
voidaan tavata vapaamuotoisemmin. Myös esitettiin järjestettäväksi yhteisiä
taukojumppatilaisuuksia.
Edelleen yleisesti todettiin, että kirjaston ja
kirjastomaailman osalta moni asia on muutoksen tilassa ja pohdittiin onko
muutosta ja epävarmuutta jo liikaa? Samaan aikaan kun henkilöstö vanhenee ja vähenee, työnkuvat todennäköisesti laajenevat ja työvälineetkin muuttuvat. Ammatillisen osaamisen ylläpitäminen edellyttää oppimiseen kannustamista
ja koulutukseen panostamista. Osaamiskartoitusta tarvitaan ja sitä ollaankin
jo laatimassa. Lisäksi osaaamisen ja koulutuksen karttuminen tulisi jotenkin huomioida myös palkkauksessa.
Edelleen tuotiin esiin se seikka, että tiedon jakamisen
merkitys korostuu koko henkilökunnan, mutta erityisesti johtavien
tietoasiantuntijoiden erityisosaamisen kohdalla. Tietoa jakamalla varmistamme
kukin osaltamme, että koko henkilökunnan
tietämys ja ammattitaito on ajan tasalla ja pystymme tulevaisuudessakin
palvelemaan asiakkaitamme ammattitaitoisesti ja hyvin. Lisäksi toivotaan erilaisten koko henkilökunnalle järjestettävien koulutustilaisuuksien lisäämistä, kannustusta koulutukseen hakeutumisessa,
itseopiskelua, työparityöskentelyä.
Kaiken kaikkiaan TYHY-tilaisuus toimi mielestäni odotetulla
tavalla. Kritiikkiä annan siitä, että
tilaisuudelle varattu aika oli liian lyhyt. Tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia, tai ainakin jotakin sinnepäin, asioiden tilan parantamiseksi syntyi. Työpaikalla ja työaikaan kuluu aika suuri osa ihmisen jokavuorokautisesta valveillaoloajasta ja aktiivisimmasta elämänvaiheesta ja siksi mielestäni on hyvä ja tarpeellista, että henkilökunnalle tarjotaan tilaisuuksia keskustella työhön ja työhyvinvointiin liittyvistä ja vaikuttavista asioista. Se saattaa myös antaa perspektiiviä oman työn hahmottamisessa osana kokonaisuutta nimeltä Eduskunnnan kirjasto. Ja samalla voi ainakin yrittää
vakuuttaa kollegat ja esimiehet oman työn,
ajatusten ja ideoiden tärkeydestä. Tämä
edellyttää luonnollisesti osallistumista tällaisiin tilaisuuksiin.
1 kommentti:
Hei,hyvä kirjoitus. Minä ainakin sain tilaisuudesta konkreettisia vinkkejä, miten parantaa toimintaani. Marja
Lähetä kommentti