Vihreän langan haastattelussa Cronberg kertoo, kuinka vaikeata oli tehdä päätös palata politiikkaan. Lopullinen päätös syntyi Yhdysvalloissa, kun hän lainasi paikallisesta kirjastosta Jeremy Rifkinin kirjan The European Dream. Luettuaan kirjan Cronberg teki päätöksen ottaa vastaan eurokansanedustajan tehtävä, sillä hän tajusi tahtovansa rakentaa eurooppalaista unelmaa.
Cronbergin kertomus kirjastokäynnistä Yhdysvalloissa on pieni tarina, joka avaa kuitenkin suuren kysymyksen: miten kirjat vaikuttavat poliitikkoihin?
Olen parhaillaan työryhmän kanssa rakentamassa Eduskunnan kirjastoon näyttelyä "Mekin olemme lukeneet joitakin kirjoja – suomalaisen politiikan tärkeimmät kirjat 1917 –."
Näyttelyssä kansanedustajat mm. kertovat, millä tavalla kirjat ovat vaikuttaneet heidän poliittiseen toimintaansa. Kertomuksista paljastuu viisi keskeistä syytä, miksi kirjat ovat tärkeitä kansanedustajille.
"Siinä piirretty tarina torppariyhteiskunnasta ja sen epäkohdista todella kosketti ja muutti ajatteluani. Kaikesta tästä minulle syntyi voimakas ajatus, että työn tekijälle kuuluu myös osuutensa työn tuotoksista. Se ajatus on ohjannut minua siitä lähtien."
Kirjat antavat tietoa. Kansanedustajan työ on tiedon hankintaa ja käsittelemistä. Erityisen tärkeätä kirjojen lukeminen on oppositiopuolueiden kansanedustajille, koska tavallisesti heillä ei ole käytössään yhtä paljon asiantuntijoita kuin hallituspuolueiden edustajilla. Kirjoista luetun tiedon perusteella kansanedustajat voivat arvioida hallituksen politiikkaa ja esittää sille tarvittaessa vaihtoehtonsa. Kuten Veikko Vennamo sanoi lunastuslainsäädännön yhteydessä vuonna 1977:
"Maanpakettilakien todellisuudesta on professori Veikko O. Hyvönen kirjoittanut ansiokkaan kirjan Maapaketti. Tämä professori Hyvösen suunnitelma on parempi kuin hallituksen esitys, jossa taustavoimina ovat olleet sosialismiin pyrkivät lainvalmistelijat. SMP:n mielestä professori Hyvösen ehdotus on myös parempi kuin laki- ja talousvaliokunnan ja suuren valiokunnan mietintö. SMP:n kansanedustajien tekisi siis mieli ehdottaa pykälä pykälältä maapakettilait hyväksyttäviksi professori Hyvösen ehdotuksen mukaisina."
Kirjat kehittävät poliittista taitoa. Tiedon lisäksi kansanedustajat tarvitsevat myös poliittista taitoa edistääkseen äänestäjiensä asioita. Lukemalla kirjoja kansanedustajat oppivat ihmisistä, yhteiskunnasta ja politiikasta. Samalla he kehittävät puhetaitoaan, sillä he löytävät kirjoista erilaisia metaforeja ja kielikuvia, joita voivat käyttää poliittisessa retoriikassa. Vuonna 1917 edustaja Yrjö Sirola väitti, että kirjojen korkea hinta on esteenä suomalaisen politiikan kehittymiselle, koska kansanedustajilla ei ole varaa lukea riittävästi:
"Minä valitan sitä, että meidän maassamme politiikan alalla ammattitaito on huono, koska meillä on liian vähän ammattipolitikoitsijoita. Minulla itselläni, sen tunnustan, olisi vilpitön halu kehittää itseäni sellaiseksi, mutta nykyään esimerkiksi kirjain hinnat ovat niin hirvittävän korkeita, että näitä välttämättömiä ammattikehityksen välineitä ei juuri kannata hankkia. "
Kirjat auttavat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Kansanedustajat lukevat kirjoja myös löytääkseen niistä uusia ajatuksia ja ideoita yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen. Kirjat voivat avata uusia näkökulmia eduskunnassa käsiteltäviin asioihin, kuten edustaja Paavo Aarniokoski kertoi vuonna 1940:
"Minulla on aina ollut se käsitys, että Pohjolassa, varsinkin Lapin läänissä, luonto on karua ja viljan viljelys kannattamatonta. mutta luettuani kirjan Kappale Karjalaa ja Perä-Pohjolaa minun täytyy kokonaan asettua toisesta perspektiivistä katselemaan Perä - Pohjolan maita asutuskysymyksen kannalta."
Kirjat puhuttavat. Monet kansanedustajista lukevat kirjoja kehittääkseen puhetaitoaan – tai osallistuakseen ajankohtaiseen kulttuurikeskusteluun. Kansanedustajat ovat eduskunnassa mm. väitelleet, kertooko Aleksis Kiven Seitsemän veljestä suomalaisten taipumuksesta eristäytyä muusta maailmasta, loukkaako Jaroslav Hašekin Kunnon sotamies Švejk sotilaskunniaa, vaarantaako Aleksandr Solženitsynin Vankileirien saaristo maamme suhteet Neuvostoliittoon ja kuvaako Matti Pulkkisen Romaanihenkilön kuolema totuudenmukaisesti kehitysmaita.
Tervetuloa lokakuussa tutustumaan näyttelyyn !
Timo Turja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti