Sain kesälomalla merkittävän ahaa-elämyksen ja annoin periksi Facebookia kohtaan tuntemalleni epäluulolle. Kun noin kahdeskymmenes vanha tuttuni tiedusteli minulta sattumalta Linnanmäellä tavatessamme, että olenko Facebookissa, päätin avata tilin itselleni. Olen löytänyt uudelleen monta vanhaa tuttua ja saanut pari uuttakin kaveria. Ilahduttavinta on ollut se, että suvun nuoret ovat ottaneet minuun yhteyttä ja pyytäneet päästä kaverikseni, vaikka itse en tohtinut heidän tontilleen edes yrittää.
Kirjastot.fi –sivujen keskustelussa on pohdittu kirjaston Facebook-sivujen etuja ja haittoja. Itse koen mahdolliset uudet markkinointikanavat sen verran kiinnostaviksi ja lisäksi omat kokemukseni nimenomaan nuorten löytämisestä Facebookin kautta antavat toivottavasti potkua Eduskunnan kirjaston fb-sivun luomiselle. Keskustelua Facebookin ja muiden Web2-sovellusten käytön aloittamisesta on käyty kirjastomme sisällä aktiivisemmin noin vuoden ajan ja oma kantani on muuttunut varovaisen kielteisestä varovaisen myönteiseksi.
Sari Pajula
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti