Parlamenttikirjasto

perjantai 19. joulukuuta 2008

Leikkisimmekö paistisilla?

Joulu on jo ovella. Jouluperinteitä kaipaaville löytyy oivaa aineistoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta. Sinne on kerätty tietopaketteja erilaisista juhlapäivistä ja vuotuisjuhlista kuten myös joulusta. Kaikilla meillä on omat jouluperinteemme, toisilla juhlavalmistelut alkavat jo elokuussa kuten eräästä uutislähetyksestä TV:ssä ilmeni. Toiset saattavat viettää erilaista joulua kaukana perinteistä.

Itselläni taitaa toteutua "rusinat pullasta" -menetelmä, oman syntymäkodin jouluperinteistä ja jouluruoista on tullut valikoiduksi omaan kotiin ja joulunviettoon sellaista, mistä todella itse pitää. Perinteistä on hyvä sopivissa määrin pitää kiinni.

SKS:n joulutietopaketissa on monenmoista, sieltä löytyy tietoa jouluperinteestä, jouluolennoista ja jouluvarusteista. Suomen sanat joulu ja juhla ovat nuorempi ja vanhempi laina samasta muinaisskandinaavisesta kannasta. Pakanallista keskitalven juhlaa on siis vietetty näillä main jo ennen kuin joulu sai kristinuskon omaksumisen myötä nykyisen merkityksensä.

Tontut olivat alun perin kansantarinoiden yliluonnollisia olentoja, tietyn rakennuksen tai paikan haltijoita. Kuvakirjojen ja postikorttien myötä tontut kotiutuivat pian Suomenkin jouluun ja liittyivät apulaisina ja ottolapsina valkopartaisen pukin perheeseen.

Monet kansat ovat käyttäneet juhlissaan puita tai niiden oksia koristeina tai onnea tuovina esineinä. Suomalaisen joulukuusen juuret ovat mannereurooppalaiset, runko pakanallinen ja tuuheimmat oksat protestanttisia, näin kiteytetään kuusen tarina SKS:n aineistossa. Joulukuusella on yhteys myös vanhoihin vihreyssymboleihin: siunauksellisiin, uuden satokauden takaaviin taikaoksiin. Pohjoismaihin joulukuusi saapui 1700-luvulla.

Oleellinen osuus jouluperinteestä löytyy Jouluruoat-otsikon alta: joulumakkaraa, räätikkälooraa, putinkia ja kriiskryynipuuroo. Lopuksi päästään leikkimään eli lähtisimmekö paistisille vaiko kenties hiirisille?

Hyvää joulun aikaa kaikille!

Kristiina Hakala

1 kommentti:

Juhani kirjoitti...

On sanomattakin selvää, että Rooman katolinen kirkko halusi Kristuksen syntymäjuhlan siksi joulukuun 25 päiväksi, että voisivat jatkaa Tammuksen juhlaa sekä Saturnaalia juhlaa. Rooman katolinen kirkko ei ole Jumalan seurakunta, vaan valheellinen porttokirkko. Rooman katolinen kirkko toi pakanuuden niiden kristittyjen keskuuteen, jotka pitivät Rooman katolista kirkkoa oikeana seurakuntana. Tällä tavoin Rooman katolinen kirkko sai eksytettyä uskovia omaksumaan pakanallisia perinteitä. Ikävä kyllä Rooman katolisen kirkon pakanalliset perinteet ovat tärkeässä osassa myös protestanttien keskuudessa sekä ns. vapailla suunnilla. Babyloniassa siis vietettiin juhlaa joulukuun 25 päivä. Babyloniassa joulukuun 25 päivä oli talvipäivänseisauksen ja auringonjumalan Tammuksen syntymäpäivä. Babylonian sana "yule" tarkoittaa lasta. Joulukuun 25 päivää kutsuttiin yule päiväksi myös pakanallisten anglosaksien parissa. Anglosaksit olivat Brittiensaarilla asuvia asukkaita, jotka puhuivat germaanisia kieliä. Myös skandinaviassa oli yule-juhla, joka oli joulukuun 25 päivä se oli myös talvipäivänseisauksen päivä. Tammusta kutsuttiin Babyloniassa myös nimillä Baal-berith sekä kuusipuun herra. Egyptiläiset sekä persialaiset juhlivat jumalansa syntymäpäivää joulukuun 25 päivänä. Lapsi aurinko jumalaa tarkoittavat monet eri nimet kuten Mithra, Horus, Isvara, Bacchus, Iacchus, Adonis, Attis jne. Lapsi aurinko jumalan palvonnan alkuperä on Babyloniassa, jossa Tammus on tämä lapsi. Eli "jumalallisen" lapsen syntymäjuhlan vieton juuret joulukuun 25 päivä ovat Babyloniassa, josta se myös levisi muualle maailmaan. Joulukuun 25. päivä oli Roomassa juhlapäivä, sillä myös sinne oli tullut Tammuksen juhla joulukuun 25. päivänä. Tammuksen juhlaan Babyloniassa kuului havupuu, joka koristeltiin pyöreillä palloilla, jotka symbolisoivat aurinkoa. Babylonialaiset palvoivat aurinkoa, siksi he koristelivat kuusen "aurinkopalloilla". Samoin joulukuun 25 päivään kuului sikauhri.

Historiallinen fakta on, että vuonna 354 Rooman piispa Julius määräsi Jeesuksen Kristuksen viralliseksi syntymäpäiväksi joulukuun 25. päivä. Joulua ja Jeesuksen syntymäjuhlaa ei siis ole ollut olemassa ennen vuotta 354 jKr. Jeesus ei määrännyt joulun viettoa, eikä sitä että Hänen syntymäjuhlaansa tulisi juhlia juuri 25 joulukuuta. Alkuseurakunta ei viettänyt joulua ja Kristuksen syntymäjuhlaa 25 päivä joulukuuta. Jeesus ei asettanut ollenkaan syntymäjuhlansa viettämistä millekään erikoiselle päivälle, eikä Hän edes asettanut syntymäjuhlaansa vietettäväksi kerran vuodessa. Uskovina meillä on oikeus muistella sitä vaikka joka päivä, mutta Jeesus ei asettanut sitä kerran vuodessa vietettäväksi juhlaksi.

Vuonna 394 alkoi jokapäiväinen messu Rooman katolisessa kirkossa. 394 jKr. joulukuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä vietettiin Rooman katolisessa kirkossa messua Kristukselle, jossa pappi siunasi leivän ja viinin, jolloin ne katolisen kirkon väärän opetuksen mukaan "muuttuivat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi". Tästä Kristuksen messusta Mass of Christ (Christmas), joka ensimmäisen kerran suoritettiin vuonna 394 jKr. ja siitä alettiin käyttää nimitystä Kristus messu (Mass of Christ). Christmas (joulu) sai nimensä katolisen kirkon harhaoppisesta messusta, joka ensimmäisen kerran suoritettiin vuonna 394 jKr. joulukuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä.

http://koti.phnet.fi/petripaavola/Jeesuksensyntyma.html