Google or not to Google?

"..when Google sneezes, the rest of
the world catches a cold.."
- Andrew Keen

Googlen valta-asema tiedonhaussa viime vuosien aikana näyttänyt muuttuneen vankkumattomaksi. Hakupalvelu on vakiintunut myös itsestään selväksi osaksi kirjastojen tiedonhaun opetusta. Mutta juuri, kun on alkanut tuntua siltä, että muiden hakupalvelujen osuuden voisi lähes ohittaa, on viime aikoina alkanut tulla esiin uusia syitä miettiä, olisiko sittenkin hyväksi tutustua vaihtoehtoihin?

Googlesta on tulossa informaation herra
Google mielletään ensi sijassa hakupalveluna, mutta sen toiminta ei enää pitkään aikaan ole rajautunut tiedonhakuun. Se on laajentunut kokoelmaksi verkon työvälineitä, joiden piiriin kuuluvat selain, sähköposti, pikaviestit, blogit, kalenterit, toimisto-ohjelmisto, julkaisut, video- ja kuvagalleriat ja yhteisöpalvelut. Yritys ei siis hallitse vain yhtä sektoria verkossa, vaan sen toimiala ulottuu moninaisten sovellusten alueelle.

Hakukonejätin toimiala verkon ulkopuolella on myös laajempi kuin kenties yleisesti ymmärretään. Googlen väitetään haalineen kokoon yhdessä viime vuonna ostamansa Double Clickin kanssa lähes 70 % verkkomainonnan tuloista. Yritys on ottanut askeleita mobiilimaailmaan ja sijoittanut esimerkiksi uusiutuvaan energiaan. Kuluvan vuoden aikana on kuitenkin tullut selväksi, että Google haluaa vaikuttaa myös politiikkaan. Yritys on tukenut taloudellisesti mm. Barack Obamaa ja panostanut useamman henkilön voimin lobbaamiseen Washingtonissa.

Googlen tapa toimia onkin, erityisesti tämän vuoden aikana, alkanut herättää paitsi huomiota, myös huolta ja kritiikkiä. Kyse ei ole niinkään yksittäisistä sovelluksista, vaan yhtälöstä, jonka palveluiden ja tiedonkeruun laajuus muodostavat. Niiden summa ei näytä vain hyvältä. Googlesta on tulossa, jos ei sormusten, niin informaation herra.

Ilmaispalveluja tiedonkeruuta vastaan
Googlen tarinaa ei moni liene seurannut johdonmukaisesti. Mutta kun tapahtumia seurataan kehityshistoriana, siitä alkaa syntyä enemmän kuin osiensa summa. Yrityksen vaikutusalue ja sen palvelujen toimintamallit ovat viime vuosien aikana muuttuneet erittäin paljon.

Googlen ilmaispalvelujen periaatteena on tarjota palveluja käyttäjiä koskevan tiedon keruuta vastaan. Käyttäjien kannalta erityisesti tiedonkeruun laajentumisella on suurta merkitystä ja kerrannaisvaikutuksia. Varsinkin, jos tietoja ja tiedonhallinnan menetelmiä yhdistellään eri palveluista tai ne välittyvät kolmansille osapuolille.

Googlen haaviin eivät jää vain hakusanat, vaan tiedonkeruussa voidaan käyttää hyväksi myös sähköpostipalvelujen tietoja, paikkatietoa ja valokuvia. Kerätyn tiedon tarkkuus lisääntyy, jos käyttäjä kirjautuu Googlen palveluihin. Tietoja käytetään etenkin mainonnan kohdentamiseen, sillä valtaosa yrityksen tuloista tulee mainosten myynnistä.

Huolta ei vähennä sekään, että viime syksynä Googlen Picasa-kuvapalveluun on liitetty kasvojen tunnistusta hyödyntävä sovellus. Sen avulla tallentamalla omiin kokoelmiinsa halutun henkilön kuvan, Picasan kätköistä löytyvät kaikki muutkin kuvat, joissa hän esiintyy. Käytäntö muuttaa kokonaan Picasa-palvelun luonteen ja sen kontekstin. Suurempi kysymys on kuitenkin, kuinka tiedon ja palvelujen alan ja vaikutusvallan massiivinen laajentuminen on muuttamassa Googlen luonteen?

Vaihtoehtoja kaivataan
Yhteenlaskettuna tai vaikkapa vain varmuuden vuoksi hakupalveluille kaivattaisiin vaihtoehtoja. Tämä on eräs syy, miksi suomalaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden suunnitelmissa oleva Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) yhteinen tiedonhaun käyttöliittymä on alkanut kuulostaa yhä kiinnostavammalta hankkeelta, vaikka sen ala tiedonhaussa onkin huomattavasti Googlea vaatimattomampi.

Tiedonkeruusta ja sen mahdollisista seurauksista huolestuneelle eräs hakukoneiden vaihtoehto on puolestaan metahakukone Ixquick. Ixquickin toiminnan lähtökohtana on vuodesta 2006 ollut, että käyttäjällä on oikeus yksityisyyteen. Siksi Ixquick ei kerää tietoja käyttäjistään: se poistaa tietosuojatiedot 48 tunnin aikana eikä se tallenna käyttäjätunnisteiden evästeitä.

Eurooppalainen Privacy Seal –merkki myönnettiin ensimmäistä kertaa heinäkuussa 2008 ja sen sai Ixquick. Privacy Seal –merkki on tae siitä, että palvelu täyttää Euroopan unionin lakien säädösten ja suositusten vaatimukset tietoturvasta ja yksityisyydestä.

Hakemallakaan en ole löytänyt toista hakukonetta, joka Ixquickin tavoin haastaisi Googlen nimenomaan käyttäjien tietoturvan ja yksityisyyden suojan alueilla. Pärjääkö Ixquick sitten hakukoneena Googlelle, sen jokainen voi arvioida itse.

- Päivikki Karhula, Päivi Erkkilä