Parlamenttikirjasto

perjantai 12. syyskuuta 2014

Viipuri Pop, Eduskunnan kirjaston virkistys- ja kehittämispäivät naapurissa



Eduskunnan kirjaston yhdistetty virkistys- ja kehittämispäivä järjestettiin poikkeuksellisesti tällä kertaa ulkomailla eli aina Viipurissa asti. Allegro starttasi matkaan harmaana maanantaiaamuna heti kello 6.12. Aamun väsymys vaihtui hilpeään puheensorinaan Allegron aamiaisen jälkeen kollegan laittaessa puhelimestansa soimaan Sigin Viipuri Popin.
Viipurin passijonossa oli vielä jo menneeksi luullun ajan tunnelmaa. Kiltisti kirjastolaiset kuitenkin ryhmittyivät ryhmäviisumin mukaiseen aakkosjärjestykseen. Nopean hotellimajoittumisen jälkeen oli aika rientää tutustumaan kaupungin nähtävyyksiin. Heti hotellia vastapäätä oli kauppatori ja pyöreä torni, josta Inkinen runoili seuraavaa ” Taas pyöreässä tornissa tanssitaan, paras disko Viipurin on, gramofoni soittaa rock'n'rolliaan auringonnousuun”. Torni rakennettiin vuosina 1547–1550 Viipurin kaupunginmuuriin kuuluneeksi tykkitorniksi. Vuonna 1923 torni sisustettiin arkkitehti Uno Ullbergin suunnitelmien mukaan kahvilaksi. Nykyisin se toimii ravintolana. Kauppahalli muistuttaa Hakaniemen kauppahallia.

Se ei ole ihme, sillä molemmat hallit on suunnitellut Karl Hård af Segerstad. Viipurin kauppahalli valmistui vuonna 1906 ja Hakaniemen halli vuonna 1913.  Kun kauppatori, kauppahalli ja pyöreä torni olivat nähdyt, kunnon turistit luonnollisesti suuntasivat kahville. Yritin kahvila Rinkelissä puutteellisella kielitaidollani ostaa yhden tuulihatun, sain niitä yhden lautasellisen. Hyviä ne toki olivat ja katosivat parempiin suihin alta aikayksikön. Onnistunut vahinko
 Pienen virkistäytymistauon jälkeen matka jatkui kiertoajelulla, jolla kävimme muun muassa Talikkalan kaupunginosassa, joka ei kuitenkaan ole ”se” laulussa mainittu Talikkala. Talikkalasta menimme Monrepos:n puistoalueelle, joka sijaitsee Linnasaaressa noin 2,5 kilometriä Viipurin ulkopuolella. Monet muistelevat puistoa ja sen kauneutta kaiholla. Puisto ja sen rakennukset ovat kuitenkin päässeet pahasti rappeutumaan. Kartano ja sen kirjasto ovat todella huonossa kunnossa, mutta onneksi kirjaston kulttuurihistoriallisesti arvokas, 1700- ja 1800-luvuilla kerätty, kokoelma lahjoitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin yliopistolle.Vieraillessamme puistossa sen nykyistä tilaa vain korosti harmaa ja sateinen sää .

 Monrepos -puistosta matkamme jatkui kohti 1200-luvun lopulta peräisin olevaan Viipurin linnaan. Se on ainoa Venäjällä sijaitseva keskiaikainen linna ja Viipurin keskeisin nähtävyys. Itse linna oli kiinni, mutta halukkaat saivat kiivetä Pyhän Olavin torniin, josta avautuikin huikeat näkymät kauas ympäristöön.  Ankaran kiipeämisen jälkeen olikin jälleen aika nauttia Viipurin herkuista. Osa ryhmästämme suuntasi herkkukauppa Wiborgiin. Meille oli järjestetty tähän keskiaikaiseen tyyliin sisustettuun kauppaan tuote-esittely ja maistiaiset. Kaupassa myydään Viipurin alueen luomutuotteita. Kaupan herkuista mukaan tarttui useammalle meistä ainakin Viipurin rinkeleitä, hunajaa, teetä ja leivonnaisia.


 Matkan toinen päivä oli varattu kirjaston kehittämiselle. Kehittämispäivä käytettiin Eduskunnan kirjaston vuosien 2015–2019 strategian pohtimiseen. Kirjaston ohjausryhmä oli ennakolta määritellyt kuusi strategista tavoitetta vuosille 2015–2019. Knowledge -caféissa keskusteltiin siitä, millä keinoilla strategiseen tavoitteeseen päästäisiin. Kaikki keinot kirjattiin talteen jatkotoimenpiteitä varten. Päivän aikana käytiin mielenkiintoista ja vilkasta keskustelua ja saatiin kirjattua lukuisia keinoja strategisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tästä on tätä strategiatyötä hyvä jatkaa.


 Kansainvälisen lounaan jälkeen suuntasimme mielestäni Viipurin upeimpaan nähtävyyteen eli Aalto kirjastoon. Kirjaston varajohtaja Tatyana Svetelnikova toimi oppaanamme kirjastossa. Hän esitteli meille kirjaston historiaa ja kirjaston entisöidyt tilat. Viipurin kaupunginkirjasto valmistui vuonna 1935 ja se kuuluu töihin, joilla Alvar Aalto nousi maailmanmaineeseen. Toisen maailmansodan jälkeen kirjasto sai rapistua rauhassa 10 vuotta. Kirjasto remontoitiin vuosina 1955–1961. Alvar Aallon mukaan tämä neuvostohengessä tehty peruskorjaus pilasi hänen työnsä täydellisesti, eikä Aalto enää suostunut vierailemaan mestariluomuksessaan. Kirjastoa alettiin kunnostaa jälleen vuonna 1994. Vuonna 2013 valmistunut entisöinti on onnistunut palauttamaan kirjaston entiseen loistoonsa. Svetelnikova oli kovin kiitollinen suomalaisille yhteistyökumppaneille, kuten Suomen restaurointiyhdistyksen sihteeri Maija Kairamolle ja arkkitehti Tapio Mustoselle. Varsinkin Mustosen omistautuminen asialle sai Svetelnikovan lähes kyyneliin.


 Kirjastoon tutustumisen jälkeen oli vielä hetki aikaa ostaa tuliaisia ennen kotimatkaa. Paluumatkalla junassa soi jälleen tuttu kappale: ”Nyt bailataan, nyt twistataan ja askeleissa seotaan. Radiossa soi Viipuri-pop”.


Jari Suutari 11.9.2014

Valokuvat: Aino Ollilainen & Jari Suutari


*Viipuri-Pop Sanat: Matti Inkinen

Ei kommentteja: