Parlamenttikirjasto

perjantai 11. helmikuuta 2011

Lukulaitteen lumo

E-kirjoja eli kirjasisältöjä digitaalisessa muodossa on ollut mahdollista käyttää tietokoneella pitkälti toistakymmentä vuotta, alkuaikoina lähinnä romppuina. Mobiililaitteiden kehittymisen myötä on syntynyt tarve ja kysyntä e-kirjojen lukemiseen kannettavilla laitteilla. Jos musiikkikin kulkee mukana kannettavalla pikkusoittimella, mikseivät myös kirjat?
E-kirjojen lukulaitteet ovat ajankohtainen puheenaihe mediassa mutta myös kirjastoissa.


Lukulaitebuumi

E-kirjojen lukulaitteita on ollut markkinoilla vuosituhannen alusta asti, mutta koska varhaiset mallit eivät olleet kovin käyttäjäystävällisiä, ne eivät lyöneet itseään kunnolla läpi. Kun Sony julkaisi varhaisista kokeilumalleista selvästi kehittyneemmän Reader-laitteensa v. 2006 ja Amazon näppärän Kindlensä v. 2007, lukulaitteiden kehittely ja myynti lähti toden teolla käyntiin.

USA:ssa ja Japanissa lukulaitteet ovat olleet yleisiä jo useita vuosia. Näissä maissa lukulaitteet näkyvät katukuvassa ja esimerkiksi julkisissa liikennevälineissä, joissa pitkiin työmatkoihin tottuneet japanilaiset ja amerikkalaiset käyttävät laitteitaan suvereenisti kirjojen, lehtien ja, varsinkin Japanissa, sarjakuvien lukemiseen. Amazon-verkkokauppa myy jo enemmän e-kirjoja kuin painettuja (ks. uutinen).

Viime vuoden aikana alkoi Suomessakin e-kirjojen lukulaitteiden buumi, ainakin jos tarkastelee aiheesta kirjoitettujen artikkelien ja pidettyjen seminaariesitysten määrää. Myös myynti pääsi vauhtiin viime vuonna ja markkinoille tuli useita lukulaitteita.

Lukulaitteita ei kuitenkaan näe suomalaisissa liikennevälineissä, ainakaan yhtä yleisesti kuin Yhdysvalloissa tai Japanissa. Lukulaitteiden yleistymisen hitaus Euroopassa johtuu osin siitä, että täkäläinen kirja-ala on suhtautunut lukulaitteisiin jopa penseästi. Kustantajat ovat hyvin varovaisia luovuttamaan e-kirjatiedostojaan myyntiin lukulaitteisiin suojaus- ja sopimusteknisistä syistä sekä siksi, että nyt, alan murrosvaiheessa, sen kehityssuunta ei niiden näkökulmasta ole selvä. Euroopasta puuttuu Amazonin kaltainen iso toimija, jolla on resursseja panostaa julkaisutuotannon kehittämiseen, uusiin teknologioihin ja markkinoiden ohjailuun. Myös e-kirjojen verotusjärjestelmä poikkeaa amerikkalaisesta. Jakelukanavatkin ovat pirstaleiset. Lisäksi laitteiden hinnat ovat vielä melko korkeita (merkistä ja mallista riippuen n. 150–600 €).

Lukulaitteille näyttäisi kuitenkin olevan Euroopassa hyvät markkinat, jos niiden hinnat laskisivat ja varsinkin jos niihin olisi tarjolla riittävästi sisältöjä. Odottelemme kustantajien toimia.


Millaisia lukulaitteet ovat?

E-kirjojen lukulaitteet, e-kirjanlukijat, sähkökirjat – mitä nimitystä näistä lukulaitteista nyt käyttääkään – ovat pieniä, kevyitä, kannettavia laitteita, joihin voi ladata jopa tuhansittain kirjatiedostoja tai muuta digitaalista tekstisisältöä. Niissä voi olla kuvia, ääntä, videoita ja musiikkia, joissakin myös langaton internet-yhteys.


E-kirjojen lukulaitteet voi jakaa kolmeen kategoriaan:

1. varta vasten kirjojen lukulaitteiksi kehitetyt, e-muste -tekniikalla toimivat, silmille ystävälliset, mustavalkonäytölliset laitteet (esim. Kindle, Sony Reader, Cybook, Bebook)

2. tablet-malliset, värinäytölliset ja monikäyttöiset "sormitietokoneet" (esim. iPad)

3. älypuhelimet, joiden monipuolisiin ominaisuuksiin kuuluu mahdollisuus kirjojen lukemiseen, tosin melko pieneltä näytöltä.

Neljäntenä mobiililukulaitteena voi pitää kannettavaa tietokonetta, varsinkin miniläppäriä, joka kulkee laukussa helposti ja kevyesti mukana ja jolla voi muiden käyttömahdollisuuksien lisäksi lukea kirjoja.

Ensin mainitut, varta vasten lukemiseen tarkoitetut laitteet, sopivat varsinkin paljon tekstejä lukevalle. Tablet-malliset laitteet on tarkoitettu monipuoliseen käyttöön ja soveltuvat lähinnä vain satunnaiseen kirjojen lukuun. Älypuhelinten pääasiallinen funktio on puhelimena toimiminen ja, kuten tabletit, ne soveltuvat hyvin netin ja sähköpostin selailuun, pelaamiseen ja musiikin kuunteluun, mutta niiden LCD-tekniikalla toimivien näyttöjen taustavalon vuoksi pitkäkestoinen lukeminen on väsyttävää. Tablettien ja älypuhelinten akkukaan ei toistaiseksi kestä kymmenien tuntien mittaista kirjojen lukua.

Kirjojen lataaminen lukulaitteisiin sujuu vaihtelevasti, joissakin malleissa kuten tableteissa ja älypuhelimissa esim. langattoman tai 3G-verkon kautta kätevämmin, joissakin hankalammin esim. tietokoneen USB-piuhan kautta.

Kirjoja voi ladata verkossa vapaasti saatavilla olevien kirjojen joukosta kuten Project Gutenbergista tai vaikkapa ministeriöiden julkaisuluetteloista ja yliopistojen väitöskirjojen joukosta. E-kirjoja voi myös ostaa esimerkiksi joistakin kirjakaupoista. Kirjoja voi ladata myös kirjastojen välityksellä.


Lukulaitteet kirjastoissa

Kirjastojen kannalta lukulaitteet ovat erittäin mielenkiintoisia. Kirjastojen tähänastisen e-kirjatarjonnan käyttötapa on ollut tietokone, kiinteä tai kannettava. Monet kirjastot tarjoavat isoja e-kirjapaketteja, jopa satojen tuhansien nimekkeiden e-kirjakokoelmia erilaisin käyttöliittymin. Näiden kirjaston hankkimien e-kirjojen lukeminen mobiililaitteilla ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Onneksi poikkeuksiakin on, esimerkiksi Ellibsin e-kirjoja voi lukea joillakin laitemalleilla.

Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun kirjaston tekemän selvityksen mukaan monet kirjastojen hankkimat e-kirjapaketit ja -järjestelmät eivät sovi yhteen lukulaitteiden kanssa. Ongelmana on DRM-tekniikka, jolla monet kustantajat suojaavat e-kirjansa. Ilman jykevää suojausta kustannusala pelkää e-kirjojen leviävän verkkoon. Musiikkialalla DRM:stä on luovuttu, kun huomattiin, että suojaukset pystyy murtamaan ja tiedostoja jakamaan verkossa joka tapauksessa, ja kun suojausmekanismien todettiin tehneen levymarkkinoille hallaa.

Lukulaitteiden arvioidaan yleistyvän Suomessa, kun kotimaisia tai kotimaan kielillä julkaistuja e-kirjoja alkaa olla riittävästi saatavilla. Kirjastoissa kotimaisten e-kirjojen vähyys koetaan esteeksi sille, että ne voisivat tarjota asiakkailleen kunnon kokoelman lainattavia e-kirjoja. Etenkin suomenkielisestä elektronisesta kaunokirjallisuudesta on pula yleisissä kirjastoissa.

Kun Yhdysvalloissa lukulaitteet ovat olleet jo pitkään myös kirjastokäytössä, olemme Suomessa vasta kokeilemassa, miten lukulaitteet sopivat kirjastoihin. Tätä pohditaan parhaillaan monessa kirjastossa. Myös asiakkaat pääsevät kokeilemaan laitteita joissakin kirjastoissa. Esimerkiksi Helsingin, Espoon ja Turun kaupunginkirjastoista voi lainata lukulaitteita viikoksi tai kahdeksi. Pietarsaaren kaupunginkirjastossa lukulaitteita on ollut lainattavissa jo jonkin aikaa. Kymen ammattikorkeakoulun kirjastokin tarjoaa asiakkailleen lukulaitteita muutaman päivän kokeiluun.

Lukulaitteiden kirjastokäyttöä kokeilevissa kirjastoissa laitteisiin on ladattu valmiiksi joitakin julkaisuja, lähinnä tekijänoikeusvapaita klassikoita. Lainaajat voivat itse ladata laitteisiin joko kirjaston tarjoamaa e-aineistoa tai internetistä löytyviä julkaisuja.


Eduskunnan kirjaston lukulaitekokemukset

Myös Eduskunnan kirjastossa lukulaitteita on kokeiltu henkilökunnan piirissä. Kokeiltavanamme ovat olleet iPad, Sony Reader Touch Edition, Kindle DX ja Nuut 2. Seuraavaksi joitakin havaintojamme näistä laitteista:

Eniten olemme pitäneet iPadista sen helppokäyttöisyyden ja monipuolisuuden takia. Se on kuitenkin aika painava ja liukaspintainen eikä sen akku ole kovin kestävä.

Sony Reader Touch Edition on kevyt, pieni ja suhteellisen helppokäyttöinen lukuun ottamatta kirjojen lataamista, joka tapahtuu tietokoneeseen kytkettynä. Kirjojen lukeminen sujuu vaivatta eivätkä silmät rasitu, mutta kirjojen kuvat tai muut laitteeseen ladattavat kuvat eivät pääse Sony Readerissa oikeuksiinsa.

Kindle DX on testiryhmämme mielestä kömpelökäyttöinen ja isohko. Siinä ei ole kosketusnäyttöä kuten iPadissa ja Sony Readerissa. Käyttö vaatii sorminäppäryyttä ja tarkkuutta ja on työlästä opetella. Tekstien lukeminen sillä kuitenkin sujuu melko vaivattomasti, sillä näyttö on riittävän suuri ja miellyttävä silmille. Kindleen voi ladata kirjoja langattomasti vain Amazonista, muuten tietokoneen välityksellä.

Nuut 2 on karvalakkimallia, ilman kosketusnäyttöä ja testilaitteistamme selvästi vanhanaikaisin, lähinnä prototyypiltä vaikuttava lukulaite. Olemme pitäneet sitä kuriositeettina muiden, vakavasti otettavien testilaitteidemme joukossa.

Olemme ladanneet erityyppisiä tiedostoja laitteille, lukeneet niillä tekstejä ja kokeilleet laitteiden ominaisuuksia. Koska lukulaitteiden teknisten ominaisuuksien vertailuja on esimerkiksi Wikipediassa, olemme tutustuneet laitteisiin lähinnä uteliaina kokeilijoina saadaksemme käsityksen laitteiden käyttötavoista ja hyödyistä.

Jatkamme lukulaitteisiin tutustumista. Pohdimme edelleen niiden käyttömahdollisuuksia kirjastoissa. Samaan aikaan seuraamme tarkasti muiden kirjastojen lukulaitekokemuksia ja käynnissä olevia hankkeita. Etenkin Opetusministeriön tukeman, Helsingin kaupunginkirjaston vetämän lukulaitehankkeen tuloksia odotamme mielenkiinnolla. Sen tavoitteena on löytää suomalaisia kustantamokumppaneita ja rakentaa asiakkaille sisältöpalvelu kannettaviin laitteisiin. Suomalainen e-Reading -hanke selvittää aihealuetta laajasti media-alan näkökulmasta.

Mobiililaitteiden kehittäminen jatkuu ja siihen panostetaan vahvasti. Vaikka lukulaitteet eivät Suomessa vielä ole laajassa käytössä ja kirjastoissakin vasta kokeilumielellä testattavissa, ne tulevat asiantuntijoiden mukaan yleistymään. On mahdollista, että eri lukulaitetyypeille löytyy omat käyttäjäryhmät. Aika näyttää, millaisiksi kirjastojen asiakkailleen tarjoamat, lukulaitteisiin liittyvät palvelut muotoutuvat.

Sirkka-Liisa Korkeila


Lähteitä:

Aaltonen, Mannonen, Nieminen, Hjelt: A collaborative study: on the demands of mobiletechnology on virtual collection development. 2010. World Library and Information Congress: 76th IFLA General Conference and Assembly.

Turning the Page: The Future of eBooks. 2010. PricewaterhouseCoopers.

3 kommenttia:

markku-setä kirjoitti...

Hienoa, että näitä elukulaite kokeiluja tehdään kirjastoissa ja, että niistä tiedotetaan. Olisi tietysti tärkeää päästä itsekin selailemaan laitteita, mutta toistaiseksi kokemuksta on vasta BeBookista ja se ei kyllä vielä vakuuttanut paljon lukevaa,

Anonyymi kirjoitti...

E-kirjoja myydään nyt enemmän kuin pokkareita Amazonissa, mutta myydäänkö niitä enemmän kuin paperikirjoja (pokkareita ja kovakantisia) yhteensä?

Kirjaston blogi-toimitus kirjoitti...

Amazon on tammikuussa tiedottanut myyvänsä nyt 115 Kindle-kirjaa (e-kirjaa) 100 pokkaria kohden. He myös tiedottivat myyvänsä nyt kolme kertaa enemmän e-kirjoja kuin kovakantisia kirjoja. Sen sijaan Amazon ei ole ilmoittanut, myykö se enemmän e-kirjoja kuin painettuja yhteensä. Blogitekstissäni on tuossa asiavirhe, pahoittelen! - Sirkka-Liisa Korkeila