Verkkosensuuri leviää nopeasti

Sensuuri mielletään usein menneiden aikojen ja ns. suljettujen maiden ilmiöksi, jossa viestinnän rajoitukset johtuvat demokratian rakenteiden puutteesta. Verkkosensuurin osalta tilanne näyttää kuitenkin ideologisesti monimutkaisemmalta ja laajentumisen nopeuden osalta hälyttävältä.

Vuoden 2009 aikana verkkosensuuri on levinnyt 60 maahan, kun edellisvuonna maiden määrä oli puolet pienempi, totesi Kai Ekholm IFLA-konferenssissa Göteborgissa pitämässään esityksessä. Verkkosensuurista on tulemassa ajankohtainen ja nopeasti leviävä ilmiö.

God, king and sex – sensuurin kestosuosikit
Sensuurin kehitys ja sen uudet muodot verkossa nousi avainteemaksi tämän vuoden IFLA-konferenssissa Göteborgissa vapaata tiedonsaantia edistävälle FAIFE-komitealle. Alexandrian kirjaston kirjastonjohtaja Ismail Serageldin aloitti läpileikkauksella sensuurin historiasta. Sensuurin keskeiset teemat kautta aikojen vaikuttavat pysyviltä: "king, God and sex". Sensuurin koura tarttuu edelleen hanakasti juuri poliittisiin, uskonnollisiin tai seksuaalisiin teemoihin.

Toinen sensuurille aikojen kulussa yhtäläisenä säilynyt piirre on sensuurin ja tekijänoikeuksien välinen tiivis suhde. Tekijänoikeutta ei alkuaan käytetty niinkään suojaamaan luovan työn tekijöiden oikeuksia teoksiinsa, vaan yksinkertaisemmin rajoittamaan oikeutta viestintään. Nykyinen tilanne on monimutkaisempi, mutta edelleen tekijänoikeuksiin liittyvät säätelytoimet alkavat lähentyä sensuurin muotoja.

Verkkosensuuri rakentuu montaa kautta
ACTA-sopimus, joka säätelee piraattituotteisiin puuttumista, mutta sen piiriin kuuluvat myös tekijänoikeudet, oli useamman puheenvuoron aiheena. Tekijänoikeuksien säätelyn myötä sopimusluonnoksen rivien väliin on kätkeytynyt ehdotuksia, jotka käytännöllisesti katsoen merkitsisivät laajamittaisten valvontakäytäntöjen luomista verkkoon tekijänoikeuksien varjolla.

Sopimus on hyvä esimerkki siitä, miten kansainvälisiä verkkosensuurin käytäntöjä voi rakentua tavoilla, joihin poliittinen päätöksenteko ulottuu heikosti. Kuitenkin tämän sopimuksen käytännöt voivat johtaa toimiin, joiden vaikutukset ovat yleisiä ja koskettavat kaikkia. Verkkosensuurin eteenpäin viejinä eivät välttämättä olekaan vain poliittiset tahot, vaan yhtä hyvin se näyttäisi etenevän kaupallisten toimijoiden kautta.

Hakukoneet ja sosiaalinen media tiedonkerääjinä
Toinen avaintekijä verkkosensuurin levittäjänä on teknologia. Sisältöjen suodattaminen ja pääsyn esto tai yhteyksien katkaisu ovat jo tunnettuja vapaata tiedonsaantia sääteleviä valvonta- tai rangaistustoimenpiteitä, joita on käytetty ikävimmissä muodoissaan ns. suljetuissa maissa.

Uudenlaista sensuurin potentiaalia on kuitenkin syntymässä laajentuvan tiedonkeruun sekä tarkentuvan käyttäjien tunnistuksen ja paikantamisen myötä. Niiden osalta voidaan puhua välillisestä sensuurista, jonka aiheuttaa laajentuva valvonta ja tiedonkeruun mahdolliset jälkivaikutukset – tietoisuus mahdollisista seurauksista vähentää halukkuutta puhua ja käsitellä hankalia aiheita.

Kirjastoja tämä koskettaa monin tavoin. Käyttäjien suosimat hakukoneet ja sosiaalisen median palvelut, kuten Google, Facebook ja Amazon, kokoavat ja yhdistelevät valtavia määriä käyttäjästä koottua tietoa. Näihin tietovirtoihin käyttäjät eivät juuri pysty puuttumaan, eikä heillä tyypillisesti ole edes oikeuksia omiin tietoihinsa.

Kysymys on myös periaatteellinen. Kirjastojen perinteisiin arvoihin on kuulunut tiedonhakujen ja lainojen yksityisyyden suoja. Tieto kiinnostuksen kohteista tai luetuista julkaisuista on luottamuksellista. Verkossa nämä periaatteet ovat jo tulleet murretuksi - ja käyttäjän tunnistaminen ja paikantaminen sekä hänen toimensa ja kiinnostusprofiilinsa selvittäminen on tulossa koko ajan helpommaksi. Yksityisyydensuojan ja tietosuojan periaatteet eivät enää päde verkossa.

FAIFE vaikuttaa ja seuraa sensuurin kehitystä
FAIFE-komitea toimii kirjastoalalla kansainvälisen keskustelun herättäjänä ja ajankohtaisten vapaaseen tiedonsaantiin ja sensuuriin liittyvien teemojen esille nostajana. Stuart Hamilton muistutti, että IFLA:lla on erinomainen tilaisuus vaikuttaa, koska sillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun WIPO:ssa, jossa tekijänoikeuksista sovitaan kansainvälisellä tasolla. FAIFE on myös tehnyt oman kannanottonsa ACTA-sopimukseen.

FAIFE on myös järjestänyt eri puolella maailmaa erityisesti verkkotiedonsaantia edistävää koulutusta. Julkisen tiedon saatavuus ja hallinnon läpinäkyvyys on ollut eräs keskeisiä teemoja, joita on haluttu edistää ja tukea. Terveystiedon ja oikeudellisen tiedon saatavuus ovat myös olleet keskeisiä teemoja. Tarkoituksena on myös tavoittaa mukaan keskusteluun komiteaa laajempi joukko kiinnostuneita tahoja etenkin sosiaalisen median kautta.

Eräs tärkeimmistä välineistä seurata vapaan tiedonsaannin tilaa eri puolilla maailmaa on ollut kansainvälinen kysely, IFLA World Report, joka tällä hetkellä sisältää yli 120 maan ilmoittamat tiedot. Viimeisin World Report julkistettiin Göteborgin konferenssissa. Sensuurista ja vapaan tiedonsaannin tilasta eri maissa kiinnostuneille tulokset ovat käytettävissä osoitteessa: http://www.ifla-world-report.org/

FAIFE-komiteassa on ollut vankka suomalaisedustus. Edellisellä kaudella ryhmässä on ollut mukana Tampereen kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto. Nykyisellään komiteaa vetää Kansalliskirjaston Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm ja olen toisena suomalaisedustajana ryhmässä mukana.

Linkkejä:
- FAIFE:n verkkosivu - http://www.ifla.org/FAIFE
- Facebook - http://www.facebook.com/home.php?#!/faife?ref=ts
- YouTube - http://www.youtube.com/user/faife2009

- Päivikki Karhula