Kävelin erään kaupungin kadulla tunnetun kansanedustajan kanssa. Vastaan tuli narkomaani, joka oli aivan päästänsä sekaisin. Keskellä katua hän alkoi huutaa: "V…n kansanedustaja, painu H…n täältä pilaamasta meidän elämää." Katu kaikui, ihmiset katsoivat.
En tiedä, ymmärtävätkö ihmiset, kuinka vaativaa kansanedustajan elämä on. Ei ainoastaan itselle, vaan myös perheelle ja läheisille. Ruotsissa tehtiin pari vuotta sitten tutkimus, jossa kansanedustajilta kysyttiin, kuinka moni heistä on kohdannut poliittisista syistä uhkailuja, vahingontekoja tai jopa fyysistä väkivaltaa. Peräti 74 % vuonna 2002 valituista kansanedustajista vastasi kysymykseen myöntävästi. Tilanne Suomessa on todennäköisesti aika samankaltainen.
On niin muodikasta arvostella kansanedustajia. Olisitko sinä kuitenkin valmis siihen, että saisit oman työsi tähden kirjeen, jossa lukisi seuraavaa: "Kiitä Jumalaasi, että silloin klikkasi, kun olit tähtäimessä. Seuraavalla kerralla ei klikkaa." Näin tapahtui Johannes Virolaiselle vuonna 1968.
Läheltä katsottuna kansanedustajat ovat arjen sankareita.
Timo Turja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti