Parlamenttikirjasto

perjantai 19. helmikuuta 2010

Vanha ja uusi tieto

Digitalisoitumisen myötä tiedonmuodostukselliset prosessit ovat saaneet uusia sävyjä. Sosiaalisen median välineet lisäävät kansalaisten viestintävaltaa; esimerkiksi amatöörireportteriksi voi tätä nykyä ryhtyä kuka tahansa. Traditionaaliset mediat ovat edelleen tärkeä ja olennainen osa informaatioympäristöämme, mutta jokin on viime vuosina olennaisesti muuttunut. Esimerkiksi Helsingin Sanomien toimittaja voi seurata tekstinsä reseptiota miltei reaaliaikaisesti paitsi hs.fi -sivustolla, myös muualla verkossa. Aiemmin asiakaspalaute oli välittyneempää ja vähäisempää.

Vielä vähän aikaa sitten traditionaaliset mediat suhtautuivat väheksyvästi esimerkiksi blogikirjoitteluun. Nyt tuulensuunta tuntuu vaihtuneen: viimeaikaisissa mediaväen työpaikkailmoituksissa painotetaan mm. yhteisönrakentamistaitoa sekä verkkokeskustelun sisällöllistä ja teknistä hallintaa.

Yle ja suuret lehtitalot integroituvat sosiaaliseen mediaan vauhdilla. Yksi osa integraatiota on ilmeisesti myös se, että Wikipediasta on tullut legitiimi tiedollinen auktoriteetti. Yhä useammassa lehtijutussa mainitaan päälähteeksi jutun aihetta tai kohdehenkilöä koskeva Wikipedia-artikkeli. Oletan, että Wikipedia-tarkistuksia tehdään toimituksissa rutiininomaisesti, vaikka lähdettä ei aina ilmoitettaisikaan.

Viimeaikoina myös julkishallinto on havahtunut sosiaalisen median mahdollisuuksiin. Tätä nykyä keskustellaan entistä enemmän esimerkiksi julkisten tietovarantojen avoimuudesta. Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan suositusta siitä, kuinka virkamiehet voisivat omassa roolissaan osallistua sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan tiedonmuodostukseen.

Vanhan tiedon maailma oli kontrolloitu ja ennustettava: julkaisukanavat olivat etukäteen tiedossa ja kanavilla oli portinvartijansa. Nämä vartijat ovat edelleen jäljellä, mutta vanhan tiedon rinnalle on kasvanut uusi keskustelullisen tiedonmuodostuksen universumi, joka ei ole ja jonka ei kenties pidäkään olla kenenkään kontrollissa.

Mitä tapahtuu kymmenen vuoden kuluessa? Kuka tulee hallitsemaan ja ketä? Kenen vallassa on vuonna 2020 määrittää puhuja-auktoriteetit ja eri keskusteluareenoilla esitettyjen tietoväitteiden arvo?


Kimmo Tuominen

1 kommentti:

mace kirjoitti...

Herkullinen tilanne: ns. kansalainen voi alkaa amatöörireportteriksi ja moni on mahdollisuuteen tarttunutkin. Moni on myös tarttunut mahdollisuuteen alkaa amatöörikirjastonhoitajaksi :)