Parlamenttikirjasto

perjantai 29. tammikuuta 2010

Kun Suomi putos puusta

Suomi kärsi 2000-luvun alussa internet-krapulaa. Tuo krapula jäi julkisen sektorin verkkopalvelujen pysyväksi olotilaksi koko vuosikymmeneksi. Ainakin mikäli uskomme joulukuussa 2009 julkaistua EVA-raporttia "Nykyaikaa etsimässä - Suomen digitaalinen tulevaisuus". Sen mukaan 1990-luvun lopulla olimme vielä verkkopalvelukehityksen kärjessä, nyt Tanska paistattelee parrasvaloissa. Kävikö tässä(kin) asiassa juuri niin kuin Ismo Alanko laulaa:

"...kun Suomi putos puusta kaikki kävi äkkiä,
ei nähty itse sikaa eikä edes säkkiä"?

Karrikoiden voidaan kaiketi sanoa, että se Sika, mikä julkishallinnossa olisi pitänyt paremmin nähdä ovat asiakkaiden tarvitsemat palvelut ja sisällöt. Säkki puolestaan vertautunee verkon infrastruktuuriin, laajakaistayhteyksiin, teknologiaan. EVA-raportti toteaa, että Suomessa painopiste on ollut nimenomaan infrastruktuurissa, mutta siinäkin hieman väärällä tavalla. Se infra, mikä meiltä vieläkin puuttuu palvelujen taustalta, ovat yleiset sähköiset asiointitilit, kertakirjautumisratkaisut, yhteiset rekisterit, avoimet rajapinnat ja sosiaalisen vuorovaikutuksen teknologiat.

"Kun Suomi putos puusta aikarauta näytti seitsemää
kahdeksalta jalka poikki tasoelinkisoihin
toinen jalka navetassa, toinen tenniskentällä
toinen käsi utareella, toinen kaukosäätimellä"


Olin viime viikolla vierailulla Tanskan parlamentissa, Folketingetissä. Minusta näytti siltä, aivan kuten EVA-raportti mainosti, että tanskalaisen valtionhallinnon avoimuus sekä kansalaisille tarjottava ja jaeltava tieto ovat selkeästi edellä kotimaatamme. Folketingetin tapauksessa yksittäisellä tanskalaisella on mahdollisuus seurata parlamentin lainsäädäntötyötä ja edustajien toimia todella tarkkaan monipuolisten verkkopalvelujen, taustadokumenttien, itselle talteen koottavien asiakirjojen, automaattisten ilmoitusten ja syötteiden välityksellä. Kaiken huippuna Folketingetillä on oma digitaalinen televisiokanava, joka tarjoaa istuntojen lisäksi lähetyksiä (myös webcastina) joistakin valiokuntien kokouksista, tietoiskuja parlamentin ja julkishallinnon toiminnasta ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksista. Lähetyksiä on joka päivä, vuoden ympäri.

"Lappi ja Kainuu ja Karjala huokas
kuin yhdestä suusta
kun Suomi putos puusta"

EVA-raportissa kaivataan ryhtiliikettä julkiselle sektorille, joka nyt toimii pullonkaulana tiedon vapaalle liikkuvuudelle ja käytölle. Virastojen autonomia, kuntien itsehallinto ja kaikkinaiset sektorirajat ovat toimineet esteinä julkisille digitaalisille palveluille ja sitä kautta myös yksityisten ja kaupallisten palveluiden ja sovellusten kehittämiseen. Raportin mukaan pelissä on siis Suomen talouskehitys ja hyvinvointimme.

Puuhun takaisin kiipeäminen tulee olemaan mielenkiintoista. Olemmeko puunlatvassa jo 2015, vai vasta alaoksilla? Osaammeko kaikki kulkea julkishallinnossa kohti yhteistä päämäärää (uskallanko sanoa jopa unelmaa)? Ehkä julkisten verkkopalvelujen rakentamistamme tulisi tehdä toisen Alangon laulun sanoin:

"Ruuvaa, väännä, säädä, hinkkaa - suurta unelmaas"

Jani Stenvall

3 kommenttia:

Marko L. kirjoitti...

Erinomainen kirjoitus! Suomi.fi-portaalin uuden version kehittämisen puitteissa olemme törmänneet noihin tietoyhteiskuntamme hitaisiin mutkiin. Kuntasektorin hajanaiset tiedot ja toisistaan erilliset järjestelmät erityisesti, ja hallinnon organisaatioiden suljettu data ylipäätään, muodostavat betoniporsaita tieto-Suomen valtaväylälle.

Siitä huolimatta ja juuri sen takia olemme lähteneet promoamaan parempia käytäntöjä ja speksaamaan "mitä voisimme tehdä, jos olosuhde X olisi ajanmukaisessa kunnossa" -skenarioita.

Viime vuonna houstasimme hyvin vaatimatonta mutta silti ensimmäistä Suomen hallinnon avoimen datan katalogia (www.suomi.fi/datakatalogi) MindTrekin mashup-kisaa varten. Nyt alkuvuodesta katalogi uudistetaan kokonaan, viilataan data.gov-henkisemmäksi, ja tarjotaan se kokonaan avoimen rajapinnan (REST tässä tapauksessa) kautta.

Toivomme, että sekä aktiiviset kansalaiset että etenkin hallinto itse löytyvät katalogin, ilmoittavat siihen avoimia datoja ja kehittävät kanssamme yhteistyössä kasvavan ja palvelevan kokoelman hyödyllistä, avointa ja maksutonta dataa kaikille halukkaille.

Tulemme toimimaan yhteistyössä vastikään Aalto-yliopiston puitteissa avatun opengov.fi-palvelun kanssa, minkä toivomme helpottavan tutkija- ja devaajayhteisöjen pääsyä katalogin kimppuun.

Suomi.fi kehittelee parhaillaan myös hallinnon datoille perustuvaa karttasovellusta, mutta siitä kerromme myöhemmin tänä vuonna, jahka testibeta on ensin saatu pystyyn. Liedellä porisee joka tapauksessa :)

Terveisin,
Marko Latvanen
verkkotoimittaja, Suomi.fi-toimitus
Valtion IT-palvelukeskus
marko.latvanen(at)valtiokonttori.fi

Jani Stenvall kirjoitti...

Hyvä selvennys Marko.

Hienoa että Suomi.fi on ottanut nuo asiat omakseen ja että teillä on draivi päällä. Datakatalogi on hyvä asia. Noita betoniesteitä olisi hyvä poistaa myös suosituksilla tai ohjeilla. Varmaankin uuteen datakatalogin yhteyteen jotain tuollaista on tulossa?

mace kirjoitti...

@jani kaikenlaista jännää on vireillä (mm. dataopas). Markon vinkkaamassa skabassa (uutta pukkaa) oli kirjasto-kategoriakin, johon ei tosin tullut yrittäjiä. Toisaalta, kuinka mielenkiintoista bibliografiset ja todella niukat sisällönkuvailulliset metatietomme ovat kun panttaamme esim. lainaustietoja emmekä itsekään käytä niitä?

Toi lainaamasi ralli on aivan erinomainen, se on soinut minulla päässä vuosia, siitä asti kun kuulin sen ensimmäisen kerran. Tsekkaa tuubista.