Kirjastot ja Pareto –periaate

Italialainen kansantaloustieteilijä Wilfredo Pareto huomasi vuonna 1897 mielenkiintoisen tulonjakoon liittyvän säännönmukaisuuden: 20 % väestöstä hallitsee 80 % varallisuudesta. Tämä säännönmukaisuus pätee kaikissa moderneissa länsimaisissa yhteiskunnissa.

Tämä Pareton periaate – eli 20/80 –sääntö - kuitenkin toteutuu yhteiskunnassa paljon laajemmin kuin aino-astaan varallisuuden jakautumisessa. Oikeussosiologit ovat esimerkiksi huomanneet, että 20 % rikollisista tekee 80 % rikoksista. Päihdetutkijat ovat todenneet, että 20 % väestöstä juo 80 % alkoholin kokonaiskulutuksesta.

Maailma on yksinkertaisesti vino. Asiat jakautuvat epätasaisesti. Missä tahansa ilmiössä 20 % syistä selittää 80 % seurauksista.

Edes "Pitkä häntä" –ilmiö ei kumoa tätä säännönmukaisuutta. Pareton periaate nimittäin kuvaa ilmeisen tarkasti myös internetin arkkitehtuuria. Kielentutkimuksen piirissä on pitkään tiedetty, että äidinkielen sanoista ihmiset käyttävät 20 prosenttia erittäin paljon, 80 prosenttia sanastosta puolestaan erittäin vähän. Sama säännönmukaisuus toteutuu myös internetin käytössä. Pientä osaa internetin sivustoista käytetään erittäin paljon, suurimman osan jäädessä hyvin vähälle käytölle.

En ole tehnyt asiasta tieteellistä tutkimusta, mutta uskoisin Pareton periaatteen selittävän monta piirrettä myös kirjastojen palveluiden käytöstä. Liiketaloustieteen piirissä on huomattu, että 20 prosenttia liikkeen tavaravalikoimasta tuo 80 prosenttia kokonaismyynnistä. Oman kokemukseni perusteella tämä sama pätee myös kirjastojen käyttöön. Ajankohtaisin ja kiinnostavin 20 %: n osa kirjaston kokoelmasta tuonee 80 % kokonaislainauksesta. Aktiivisin 20 %: n osa kirjaston käyttäjistä tekee todennäköisesti 80 prosenttia kaikista lainoista.

Pareton periaatetta ei tietenkään tule käsittää täysin mekaanisesti. On tietenkin paljon ilmiöitä, jotka jakautuvat 10/90 tai 30/70.

Tärkeätä on kuitenkin muistaa eri ilmiöiden epätasainen jakautuminen. Asioita ei voida analysoida vain keskiarvojen, mediaanien ja muiden keskilukujen avulla.

Tämä on erittäin haasteellista nimenomaan julkisissa palveluissa, joita tavallisesti kehitetään nimenomaan keskiarvokäyttäjiä varten. Priorisointi ja segmentointi ovat julkisissa palveluissa aina vaikeita tehtäviä.

Pareton periaate kuitenkin opettaa parhaimmillaan peilin tavoin organisaatiota katsomaan itseensä. Jokaisessa organisaatiossa tehdään paljon tarpeetonta ja turhaa. 20/80 –sääntö pakottaa kysymään, mitkä ovat ne tärkeimmät palvelut ja tehtävät, jotka tuottavat suurimman osan organisaation arvosta ?

Timo Turja