Kirjastoalan laajimman kansainvälisen järjestön, IFLA:n uusi pääsihteeri Jennefer Nicholson vieraili Suomessa tammikuun alussa. Suomalaiset kirjastoseurat yhdessä Eduskunnan kirjaston kanssa järjestivät vierailun yhteyteen aamupäiväseminaarin. Jennefer Nicholson esitteli tilaisuudessa IFLA:n strategisia linjauksia ja järjestön toimintaa. Lisäksi suomalaiset IFLA-jäsenet kertoivat kokemuksiaan järjestössä toimimisestaan.IFLA antaa ammatillista pääomaa
IFLA:lla on sekä laajuutta että historiaa. Yli 80 vuotta sitten perustettu järjestö on nykyisellään aidosti kansainvälinen järjestö. IFLA:lla on toimisto Haagissa Hollannissa, mutta järjestöllä on alueellisia toimipisteitä myös Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Jäseniä, jotka ovat enimmäkseen kirjastoalan organisaatioita, on 147 maasta ja järjestössä toimitaan 7 kielellä.
IFLA:n toiminta tähtää kirjastojen etujen ajamiseen, tiedonvälitykseen liittyvien tärkeiden kysymysten esille tuomiseen ja alan ammatillisen kehityksen tukemiseen. Jäsenten tarpeisiin ja uudenlaisten kumppanuuksien hakemiseen myös panostetaan. – IFLA:n on vakuutettava jäsenistölle, että jäsenyys on ammatillista pääomaa, kuvaa Nicholson. – Kirjastoammattilaisten rinnalla tavoitellaan nykyisellään jäseniksi myös alan yrityksiä. Kirjastoalan yrityksien on mahdollista saada jäseninä lisää näkyvyyttä ja tavoittaa asiakkaita järjestön kautta.
Järjestö panostaa monin tavoin kirjastojen vaikutusvallan lisäämiseen ja heidän kapasiteettinsa lisäämiseen etujensa ajamiseksi yhteiskunnassa. - IFLA on antanut kirjastoille tukea lobbaamiseen, kirjastopolitiikan luomiseen ja yhteiskunnallisen tietoisuuden lisäämiseen kirjastojen roolista, erittelee Nicholson. – Kehitteillä on myös eräänlainen "survival package" -tukipaketti tiukentuvan talouden ympäristössä toimiville kirjastoille. IFLA:n 2009-2010 vuosien strategisissa tavoitteissa huomioidaan myös digitaalisten aineistojen lisääntymisen ja tieto-organisaatioiden yhteisen pelikentän (konvergenssi) vaikutukset kirjastopolitiikkaan ja käytäntöihin.
IFLA on toiminut merkittävänä vaikuttajana myös verkkokehityksen alueella, joka on kirjastoille keskeisiä tulevaisuuden kysymyksiä. Järjestö on ohjannut kirjastoja vaikuttamaan tietoyhteiskuntakysymyksiin jopa kansainvälisellä tasolla, kuten WSIS-kokouksissa (World Summit on the Information Society). IFLA:lla (FAIFE) on yhteyksiä myös Internet Governance Forumin kokouksiin.
Viestintään ja yhdessä työskentelyyn panostetaan
IFLA:n uuden pääsihteerin, Jennefer Nicholsonin tuntuva kokemus järjestössä toimimisesta näkyy myös järjestön sisäisissä uudistustavoitteissa, joissa organisaation toimivuuden, yhdessä toimimisen ja viestinnän kehittäminen ovat keskeisiä.
Nicholson haluaa tehostaa järjestön toimintaa, erityisesti asioiden priorisointia ja kommunikaatiota eri tasoilla toimivien toimielinten välillä. – Avainasiana on pitää organisaatiorakenne matalana ja toimivana, korostaa Nicholson. – Haluamme parantaa vuorovaikutusta organisaation eri kerrosten välillä, jakaa tehokkaammin resursseja ja työskennellä toimivammin yhdessä.
IFLA:n verkkosivut ovat myös uudistumassa. Uudistus heijastaa järjestön uudenlaista suuntautumista viestintään, jossa pyritään kevyempään ja vuorovaikutteisempaan suuntaan. – Viestinnän uudet rakenteet ovat luoneet mahdollisuudet toimia helpommin. Nuoremmat ammattilaiset ovat jo tottuneita nopeaan tiedonhakuun ja ovat tietyllä tavalla kärsimättömiä. Heillä on netissä myös katu-uskottavuutta, kuvailee Nicholson muuttuvan viestintäympäristön tarpeita. - IFLA:n uusille verkkosivuille on tulossa lisää erilaisia mediamuotoja ja vapaamuotoisempia viestinnän kanavia, kuten blogeja ja keskustelua.
Tasapuoliset toimintamahdollisuudet
Tasapuolisten toimintamahdollisuuksien avaaminen eri maista tuleville ja eri-ikäiselle jäsenkunnalle ovat keskeisiä tavoitteita järjestön toiminnan virittämiselle.
Kansainväliset painotukset ovat jo vuosien varrella tasoittuneet ja järjestössä on avautunut tasaisemmin mahdollisuuksia eri maissa toimiville jäsenille. - IFLA on mennyt eteenpäin tässä suhteessa merkittävällä tavalla, toteaa Nicholson. -Amerikkalaiset ja eurooppalaiset kirjastot olivat pitkään järjestön toiminnassa hallitsevassa asemassa, mutta IFLA on avautunut erityisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana aidosti kansainväliseksi toimijaksi.
Kehitysmaiden rooli järjestön toiminnassa on ollut kasvava. - Tässä kehityksessä jäänmurtajina ovat toimineet järjestön johdossa viime vuosina toimineet botswanalainen Ellen Tise ja eteläafrikkalainen Kay Raseroka, kuvaa Nicholson.
Nuorempia alan ammattilaisia koulutetaan ja tuetaan osallistumaan ja kasvamaan järjestössä toimijoiksi, kuvaa Nicholson. – IFLA on kiinnostunut myös nuorten kirjastoammattilaisten tarpeista ja kiinnostuksen kohteista, joita on selvitetty esimerkiksi kyselyn avulla. Alan uusille kasvoille on myös erillinen keskusteluryhmä, jossa on mahdollisuus tuoda esille aloitteleville ammattilaisille tärkeitä kysymyksiä.
Vapaa tiedonvälitys ja kehitysmaiden tukeminen avainasioita
Tiedonvälityksen vapaus ja tietoaineistojen julkiseen saatavuuteen ja käyttöön liittyvät oikeudet ovat jo pitkään olleet strategisia tavoitteita IFLA:n työskentelyssä. Kun kirjastojen verkkoaineistojen määrä jatkuvasti lisääntyy, käyttöoikeuksiin ja saatavuuteen liittyvät teemat muodostuvatkin yhä tärkeämmiksi kysymyksiksi sähköisessä ympäristössä.
IFLA:n keskeisiin toimielimiin kuuluvatkin tekijänoikeuksia käsittelevä CLM:n (Committee on Copyright and other Legal Matters) sekä tiedon saatavuutta ja tiedonvälityksen vapautta edistävän FAIFE (Committee on Free Access to Information and Freedom of Expression), joka toimii myös yhteistyössä muiden kansalaisoikeusjärjestöjen kanssa.
Kansainvälisen järjestön tuki vähäisillä resursseilla toimiville kirjastoille, erityisesti kehitysmaissa, on myös ollut tärkeää. IFLA on pyrkinyt toimintaohjelmillaan mm. tukemaan perusresurssien luomista kirjastoille sekä informaatiolukutaidon kehittämistä. ALP -ohjelmalla (Action for Development through Libraries Programme) on edistetty kirjastoalan täydennyskoulutusta ja kirjastoseurojen toimintaa kehitysmaissa. PAC (Preservation and Conservation) puolestaan keskittyy pitkäaikaissäilytyksen ja konservoinnin ratkaisuihin.
- Päivikki Karhula
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti